– Inger-marie Oskal lea iežas barggus dulkan ja jorgaleaddjin ovddidan min váibmogiela, sámegiela, nu ahte sihke mánát ja rávesolbmot leat dan gullan ja oaidnán – čoahkkimiin, girjjiin ja TV:s. Muhtumat soitet sámegiela atnit diehttelassan dakkár oktavuođain, muhto duohtavuođas dakkár giellaberošteddjiid haga go Inger-marie, dávjá vuoittášii eanetlogugiella, dadjá sámediggeráđđi Maren Benedicte Nystad Storslett.
Árvalusas maiddái váldojuvvo ovdan ahte Oskal lea iežas persovnnalaš áŋgirvuođa dihte buorre ovdagovva ja oadjebas láidesteaddji giellabargguin. Son lea sosiála mediain ráhkadan giellajoavkkuid main čielga ulbmil lea ovddidit sámegiela positiivvalaš ja fátmmasteaddji vugiin. Son maiddái lea hábmen daid čađačalmmat fuolkegohpuid davvi-, lulli- ja julevsámegillii, mat leat ollu ruovttuin. Dasa lassin son lea áŋgiruššan dulkaoahpu fálaldaga oččodeami ovdii Sámi allaskuvllas, mii álgá čakčat.
– Inger-marie čájeha ahte rievssatlávkkiiguin olle guhkás – smávva, mearrediđolaš lávkkážiiguin mat leat hui mávssolaččat. Son gaskkusta liekkus ja álkit ipmirdahtti vugiin, ja fuolaha ahte giella sihke gullo ja oidno. Son movttiidahttá ollugiid, ja dahká ahte eanebuidda lea álkit sámástišgoahtit beaivválaččat. Bálkkašumi son duođai ánssáša, loahpaha Nystad Storslett.
Giellamovttiidahttinbálkkašupmi geigejuvvui gávccát geardde Sámedikki dievasčoahkkimis geassemánu 4. beaivvi. Dán jagi ledje 15:s árvaluvvon vuoitin. Vuoiti oažžu 80 000 ruvnno ja diploma man dáiddár Ingemund Skålnes lea hábmen.
Giellamovttiidahttinbálkkašumi birra
Sámediggeráđđi geige giellamovttiidahttinbálkkašumi juohke njealját jagi. Bálkkašumi ulbmil lea oainnusmahttit ovttaskas olbmuid, prošeavttaid, organisašuvnnaid dahje fitnodagaid mat leat erenoamáš árjjalaččat nannen, ovddidan dahje seailluhan sámegiela.
Giellamovttiidahttinbálkkašumi lea Sámi giellaráđđi vuolggahan, ja vuosttaš geardde dat geigejuvvui jagis 2000. Dan rájes leat Sámedikki giellastivra ja sámediggeráđđi geigen bálkkašumi.
Ovddeš vuoitit:
- Ájluovta váhnenjoavku (2000)
- Giellajoavku Skániin (2001)
- Harry Solhaug, Gáivuotna (2002)
- Sagka Stångberg, Deardná (2009)
- Ingor Ántte Ánte Mihkkal / Ánte Mihkkal Gaup, Guovdageaidnu (2013)
- Jane Astrid Juuso, Unjárga (2017)
- Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá / Karen Marie Eira Buljo, Guovdageaidnu (2021)
Loga sámediggepresideantta Silje Karine Muotka sártni bálkkašumi juohkima oktavuođas dás