Sárdni go biddjo vuođđogeađgi Beaivváža ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ođđa vistái

Sárdni go biddjo vuođđogeađgi Beaivváža ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ođđa vistái

Sámediggepresideaantta Silje Karine Muotka sárdni go biddjui vuođđogeađgi Beaivváža ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ođđa vistái.

Buorre beaivi didjiide buohkaide! 

56. Vuoi du, vuoi du
Stuoris lea du jáhkku
Ja nu dáhpáhuvvá
Mot don jáhkátnai

Ja go son manná
Oainnán
Nu duodain
Son dahká dan dáhpáhuvvat

Áillohas rohkki – Beaivi Áhčážan

Odne lea stuorra beaivi Sámi kultuvrii ja dehálaš beaivi sámi gelbbolašvuhtii ja oahpahussii.  Háliidan giitit din geat lehpet máŋggaid loht´ jagiid bargan dáinna visti olahemiin.  Háliidan erenomážit giitit ovddeš rektora, Ellen Inga O. Hætta, gii lea áŋgirvuođain ražastan, sihke politihkalaččat ja hálddahuslaččat, oažžun dihte dán gárdima Guovdageidnui. Ollu giitu buori barggu ovddas, Ellen Iŋgá!

Odne biddjo dás vuođđogeađgi vistái gos min našunála teáhtera Beaivváš galgá leat - ja dá maid šaddá báikin gos boahtteáiggi deháleamos resursa - min nuorat - čađahit joatkkaskuvlla oahpuid čáppa ođđaáigásaš visttis

Váimmustan sávan ahte go našunála teáhter ja joatkkaskuvla boahtiba ovtta dáhki vuollai, de addá dát buriid vejolašvuođaid ja ođđa bargovugiid. Ovttasbargu mii lea riggodahkan, sihke midjiide álbmogin ja sidjiide geat dáppe barget beaivválaččat.

Beaivváš Sámi Teáhter ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla leat dehálaš ásahusat sámi servodagas.

Dáinna geađgejuolggi bidjamin, de maid bidjat alccemet doaivaga, ahte doaivaga, ahte dát báiki šaddá oadjebas ja buorre ruoktun. Gos hutkáivuohta ja gelbbolašvuohta ovdána. Goappaš dát bealit leat dehálaččat sámi servodahkii. Dáppe galgá sihke kultuvra ealáskit ja boahtteáiggi hábmet.

Beaivváš Sámi Teáhtera vuosttaš čájálmas lei musikála “Min duoddarat- våre vidder” jagis 1981 Álttá ášši losimus áiggis. Háliidan dás deattastit ahte dat fámut ja višuvnnat mat dalle ledje, leat ain guovddážis min dálá eallimis.

Mii diehtit iežamet ražastemiin. Buot daid áigumušaid, árvalusaid ja nieguid maid áŋgirdeaddjit leat ollašuhttán das rájes. Sii leat bidjan ollu áiggi ja fámuid ásahit iežamet sámi našunála teáhtera.  

Jagis 1983, lei dákkár višuvdna Beaivvážis:  “Lea iešalddis čielggas, ahte teahter sáhttá leat bastilis vearju kulturbarggus, jos dat geavahuvvo rivttes vuogi mielde.  Lea maid doarvái áššit man birra muitala. Min giela, servvodaga, kultuvrra ja eallindili earut bohccahit ollu fáttáid teahterbargui.”

Lea maid STUORRA beaivi min nuoraide, sii geat hábmejit min boahtteáiggi. Oahpuid gazzamis, de bohtet ođđa jurddašeaddji jurddašeaddjit ja ámmátolbmot, Vuođđun lea nana árbevirolaš čehppodat. Go nuorat dáid osiid vásihit skuvllaeallimis, de lea sis oadjebas gelbbolašvuohta ovddos guvlui.

Dieđán ahte ođđa skuvlavisti mas leat buorit rusttegat -  dat addá ođđa searaid, buoret motivašuvnna.  Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea erenoamáš skuvla, álgoálbmotstáhtus mas adnet árvvus árbevirolaš máhtu ja sámi geahčastagaid.  

Dát lea illu beaivin midjiide buohkaide ja háliidan dattege dás muittuhit din ahte sápmelaččaid árgabeaivvis leat ain ollu hástalusat.  Ain fertet čuollat vuoigatvuođaideamet ovddas ja dáruiduhttima áigi ii leat meaddil.  Mii dárbbašat ođđa searaid ja ođđa mihtuid. Mu sávaldahkan lea ahte dán visttis lieđđudit nuoraid.

Háliidan loahpadettiin sávvat lihku min arkitektii Joar Nangoi, Snøhettai, Econor, 70°N arkitektur, Statsbygg ja didjiide buohkaide geat bargabehtet dáinna dáppe Guovdageainnus.

Odne lean rámis dás sámediggepresideantan ja sávan lihkku sihke Sámi joatkkaskuvlii ja boazodoalloskuvlii ja Beaivváš Sámi Teáhterii.