Čoahkkinjođiheaddji

Ođđa áigodat, ođđa ovddasvástádusat ja ođđa vejolašvuođat leat vuordimis. Mun dovddan vuollegašvuođa ja lean giitevaš luohttámuša ovddas mii midjiide ja munnje lea čájehuvvon dáid válggaid.

Dál bijan ovdan min álggahanjulggaštusa: Mánočalbmi.

Mánočalbmi, go mánnu riegáda, ovddasta álggu. Sámi dáiddár ja girječálli Synnøve Persen sitere duojára Jon Ole Andersen: Mánnu maid lea dehálaš, ávdnasiid galggai ođđa mánus váldit. Nuossi mánus eai mannan meahccái ávnnastit, muhto šaddi mánus. Maiddái guollebivdit gehččet mánnui. Juohke diŋga lea dego ealáskeamen ođđa mánus. Dološ olbmot leat buot dieid geahččaladdan ja addán dan oahpu viidáseappot.

Min árbediehtu – min árbevirolaš álgoálbmotmáhttu lea julggaštusa ja min politihkalaš áigumušaid vuođđu. Dát máhttu lea divrras ja dan haga eat birge. Dat čatná min ja min máttuid oktii.

Válggaid oktavuođas oinniimet nana áŋgiruššama sámi servodagas. Min álbmot digaštallá, searvá válggaide, berošta boahtteáiggis – ja das mii gal leat rámis.

Guovtteoaivilvuohta lea mávssolaš oassi demokratiijas. Mis leat iešguđet oaivilat – ja mii beassat daid ovddidit, digaštallat, ja šiehtadallat. Dat ii leat gal diehttelas eará osiin máilmmis. Ovttaoaivilvuohta maiddái lea mávssolaš oassi demokratiijas. Ovttas mearridit dan maid mii oaivvildit riektan, dan dat lea áigumuš olahit ja dan ovdii bargat.

Dakkár Sámediggi mas eai leat iešguđet oaivilat, ii livččii leat demokráhtalaš parlameanta.

Čoahkkinjođiheaddji. Mánočalmmi joavkkus mis lea váldoulbmilin čuovvolit Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta. Seanadanbargu ferte buktit duohta rievdadusaid sámi báikegottiin - gielas, skuvllas ja go almmolaš bálvalusain deaivvadit. Dás lea sáhka vuoiggalašvuođas, divodanbarggus ja ovttaárvosašvuođas.

Mii guoská Muolkkui áššái, de lea čielggas ahte: Muolkkuid elektrifiseren mearrádus dahkkojuvvui konsultašuvnnaid haga. Elektrifiseren dagaha ahte luondu goariduvvo Finnmárkkus. Danne mii leat guoddalan ášši lágamánneriektái - go mii bealuštit sihke luonddu ja min vuoigatvuođaid.

Sámedikki hárrái lea stuorát beroštupmi go goassige ovdal, ja dat lea dehálaš. Dat mearkkaša ahte Sámediggi lea ollugiidda mávssolaš.

Mánočalbmi lea dat áigi go mánnu lađastišgoahtá. Dat áigi buktá ođasmahttima ja ođđa searaid. Dakkár searaid sávan buot áirasat dán sálas leat ožžon sámi jienasteddjiid luohttámušas. Buohkain lea ovddasvástádus sámi servodahkii. Mis leat iešguđet áigumušat ja jurdagat čovdosiidda. Mii fertet vuhtiiváldit ahte mis leat iešguđet vuolggasajit, ja árvvus atnit ja čájehit áddejumi guhtet guoibmáideaset.

Čoahkkinjođiheaddji:

Mii fertet maid háleštit sámi álbmotstivrejumi birra. Válgagiččus oinniimet digaštallamiid das ahte iešguđet guovllut eai ovddastuvvo. Ahte fápmu sirdojuvvo davvin máttás. Ja ahte Sámedikki jienastuslohku stuorru gávpogiin. Dál lea áigi digáštallat mo sámi álbmotstivrejumiin manná.

Mánočalmmis čállo ahte sámi demokratiija galgá guorahallojuvvot. Mii áigut iskat sámi demokratiija dili.

Demokratiija guorahallan lea ovddit Sámedikki mearrádus, mii guoská siskkáldas seanadeami čuovvoleapmái. Ovddit Sámedikkis ii lean ovttaoaivilvuohta dán mearrádusas.

Mii áigut ásahit lávdegotti mii ollislaččat geahčada bellodatruhtadeami ja oassálastima sámi demokratiijas. Mii háliidit sihkkarastit ahte maiddái bellodagat main eai leat doarvái jienat beassat sisa Sámediggái, ožžot goitge vejolašvuođa bargat politihkalaččat. Ulbmil lea láhčit dili govddit ja eanet ovddasteaddji bellodatvalljivuhtii, nu ahte eanet sámi jienat sáhttet váikkuhit min oktasaš parlameantta ovdáneapmái.

Sámedikkis lea formála váldi dihto surggiin. Duohtavuođas lea nu ahte stáhtas, fylkkagielddain, direktoráhtain, riekteásahusain ja ealáhusberoštusain dego oljo-, bieggafápmo- ja ruvkedoaimmain dat lea ollu fápmu.

Demokratiija guorahallamis sáhttá boahtit ovdan gii mearrida eatnamiid, čáziid ja resurssaid badjel. Lea go nu ahte Sámediggi mearrida menddo ollu dahje menddo unnán? Guorahallan sáhttá čuvget mo sámi beroštumit vihkkejuvvojit stáhta ja kommersiella beroštumiid ektui.

Vaikko Sámediggi lea ásahuvvon, de lea stáhtas ain struktuvrralaš fápmu lágaid, ekonomiija ja hálddašanvuogádagaid bokte.

Mánočalbmi-julggaštus lohpida ahte demokratiija guorahallojuvvo, ja dat guorahallan sáhttá doaibmat siskkáldas soabadanproseassan. Dat dahká ahte mis lea vejolašvuohta ii dušše hállat vuoigatmeahttunvuođa birra, muhto iskat man lágan vuoigatmeahttunvuohta leat ain otne – maiddái sámi servodagas.

Čoahkkinjođiheaddji. Seammás go guorahallá demokratiija, ferte maid čielggadit válgaortnega. Válgaortnet galgá speadjalastit sámi servodaga.

Čoahkkinjođiheaddji. Sápmi lea viiddis. Máddin davás, mearragáttis duoddarii, gávpogis váriide. Mii hállat iešguđet gielaid, mis leat iešguđet árbevierut, ja mii eallit iešguđet láhkai.

Mii dadjat dávjá ahte sámi girjáivuohta lea min givrodat.

Čoahkkinjođiheaddji. Vuhtiiváldojuvvojit go máttasámi hástalusat doarvái bures?

Leat go doarvái resurssat divodan- ja ealáskahttindoaimmaide julevsámi ja bihtánsámi guovlluin?

Mo sáhttet nuortalaš- ja ubmisámi birrasat váikkuhit mearrádusaide mat čuhcet sin dillái ja beaivválaš eallimii?

Nabai mearrasámit? Mii dárbbašat dál eambbo go goassige ovdal, daid dieđuid ja máhtu mat mearrasámiin leat meara, guolásteami ja riddoguovlluid birra.

Rittus leat ollu servodagat heahtedilis go guolástuspolitihkka lea geigen eriid stuorrakapitálii, ii go leat diehttelas ášši ahte guolli gullá álbmogii mii dáppe ássá?

Boazodoalus maiddái barget ja rahčet oadjebas boahtteáiggi ovddas. Lea go doaivva ahte boazodollui šaddá vuoiggalašvuohta?

Johkasámi servodagat vásihit ahte dieđut, máhttu ja vierut luossabivddus jávket beaivvis beaivái go eai beasa bivdit.

Meahcásteami dohkkeheamis vuoigatvuohtan, ja ođasmuvvi resurssaid ávkkástallan, leat fáttát mat leat beaggimis dávjá.

Ja sámi eanadoallu, mat eavttut ja vejolašvuođat gávdnojit?

Ja min gollegiella, sámegiella. Min gielat beroštahttet, ja gillii dávjá čadnojit dovddut. Man láhkai mii viidásat galgat bargat daiguin?

Čoahkinjođiheaddji. Eat mii leat ovttaláganat, ja dan eat galgga ge leat.

Muhto mii leat okta álbmot, ja min vuoigatvuođat galget guoskat olles Sámi álbmogii.

Nana Sámediggi lea dakkár Sámediggi gos olbmot dustet dadjat maid oaivvildit. Cealkinfriddjavuohta lea eaktun min demokratiijai. Mii galgat gierdat gullat čielga oaiviliid – danin mis lea ge dat parlameanta. Mii ovddastat sámi álbmoga, ja dat gáibida mis ahte mii ságastallat ovttas.

Mun sávan ahte dát sála lea sadji gos olbmot leat rehálaččat go hállet, duođai guldalit, ja muhtomin maiddái rievdadit oaiviliiddas.

Nu dat politihkka rievtti mielde doaibmá.

Čoahkkinjođiheaddji. Mun dovddan dan stuorra ovddasvástádusa man mun dál guottán. Muhto dan lea geahppaset guoddit go dieđán ahte dán dievasčoahkkinlanjas leat áŋgiris mearrideaddjit geat barget sámi servodaga buoremusa ovddas. Dievasčoahkkin dat mearrida, ja sámediggeráđđi ovddida áššemeannudeami ja čađaha mearrádusaid.

Čoahkkinjođiheaddji, mis lea ollu mas sáhttit leat rápmásat.

Sámevuohta ii leat goassige ovdal leamaš nu oidnosis go dál. Eambbosat ohppet giela, sii áŋgiruššet, ja dovdet gullevašvuođa sámi servodahkii.

Mii leat lohpidan ahte don galgga gullot. Dat mearkkaša ahta galgá leat duohta váikkuhanvejolášvuohta sámi servvodagas.

Mii galgat áimmahuššat luonddu ja kultuvrra, muhto maiddái luohttit ahte mii ieža nákcet ođđa jurdagiid vuođul hutkat ja bargat. Árbevieru ja ođđa smiehttanvugiid gaskka ii leat vuostálasvuohta.

Mánočalbmi buktá ođđa áiggi, ja dál lea min duohken hábmet dan.

Giitu luohttámušas ja giitu mu oasis!