Čoahkkinjođiheaddji, ráhkis sámediggeáirasat, 

Mannan dievasčoahkkima rájes lea min organisašuvnnas leamaš gáibideaddji dilli, ja dakkár dilli čuohcá buohkaide. Duššindahkama sadjái, fertet mii baicce buot searaid geavahit nannet iežamet ásahusa dárbbašlaš mearrádusaiguin. Sámediggeráđđi lea miehtá áigodaga geavahan návccaid dasa. 

Čoahkkinjođiheaddji, Loatnadáhkádusášši lea leamaš duođalaš Sámediggái. 
Dat lea bohciidan dehálaš gažaldagaid das mo mii doaimmahat iežamet ovddasvástádusa álbmotválljen orgánan, mo mii doahttalat njuolggadusaid mat gustojit almmolaš ásahusaide, ja mo mii sihkkarastit ahte min mearrádusaid gierdá dárkkistit. Riikarevišuvdna lea gávnnahan ahte loatnadáhkádusa addin rihkku Vuođđolága ja juolludannjuolggadusaid, ja dat lea duođalaš. Sámediggi hálddaša searvevuođa ruđa ja fápmudusaid, ja danne galget min mearrádusat dahkkojuvvot gustovaš njuolggadusaid mielde. 

Go fuomášuvvojit váilevašvuođat, de lea min ovddasvástádus čorget dili ja fuolahit ahte dakkár boasttuvuođat eai šat dahkkojuvvo. Dat bargu lea álggahuvvon ja mii leat dán vahkus mearridan mo vuogádagat galget buoriduvvot. Ášši lea geahčaduvvon siskkáldasat. Leat diŋgon olggobeale guorahallama ja vuogádatraportta organisašuvnna stivrema ja dárkkisteami birra. Bearráigeahččanlávdegoddi lea searvvahuvvon bargui. Mii maiddái bargat nannet siskkáldas dárkkisteami, čielggasmahttit rollaid ja ovddasvástádusa, ja buoridit áššemeannudanrutiinnaid. 

Loatnadáhkádusášši lea čájehan ahte mii fertet čielgasabbot juohkit rollaid politihkalaš dási ja hálddahusa gaskkas. Dat lea čájehan ahte lea dárbu nannet siskkáldas dárkkisteami ja eanet systemáhtalaččat árvvoštallat riskkaid. Dat maiddái lea čájehan ahte diehtojuohkinlinnját fertejit leat čielgasat vai politihkalaš dássi oaidná buot juridihkalaš ja ekonomalaš árvvoštallamiid ovdalgo mearrádusat dahkkojuvvojit. 

Mii fertet duođas váldit dan maid mii leat oahppan dán áššis. Seammás mii fertet dovddastit ahte dát ášši čuožžilii sámi ásahusaid ovddideami ja nannema barggus, ja dan ovdii mii galgat ain bargat. Sámediggi galgá leat mielde ásahusaid huksemis sámi servodagas. Muhto maiddái dat galgá dahkkojuvvot gustovaš njuolggadusaid mielde. Danne mii dán ášši vuođul dál nannet Sámedikki stivrema ásahussan. Mii bargat čielggasmahttit fápmudusstruktuvrra, nannet njuolggadusaid doahttaleami ja ásahit čielgasat diehtojuohkinlinnjáid organisašuvnnas.

Mii maiddái fertet dárkilabbot geahčadit dievasčoahkkima rolla áššiin mat sáhttet mielddisbuktit ekonomalaš geatnegasvuođaid guhkes áigái. Dievasčoahkkin lea Sámedikki bajimuš orgána, ja dalle ferte maid leat čielggas guđiid áššiid dievasčoahkkin berre meannudit. 

Čoahkkinjođiheaddji. Dát ášši lea leamaš gáibideaddji. 
Muhto dat maiddái addá midjiide vejolašvuođa nannet Sámedikki ásahussan. Min bargu lea dál fuolahit ahte dat maid mii dán áššis leat oahppan, mielddisbuktá dás duohko buoret stivrema, čielgasat ovddasvástádusa ja sihkkarat mearridanvuođu. Čoahkkinjođiheaddji, Lea measta jagi dassái go Sámediggi fuomášii ahte leat addojuvvon lobihis loatnadáhkádusat Várdobáikái. Sámediggi lea čorgen loatnadáhkádusaid. Mii leat dán ášši váldán hui duođas das rájes go fuomášeimmet dan. Dál lea olggobeale raporta man Codex lea ráhkadan, almmolaš. Dat lea ráđi dieđáhusas mielddusin. 

Dát raporta galgá, ovttas riikarevisora čuoggáin, leat vuođđun systemabuorideapmái Sámedikki.
Jus Sámediggi galgá leat gievra oasálaš servodagas, de min vuođđu ge ferte leat nanus. Mii leat gullan daid kritihkalaš árvvoštallamiid Riikarevisoris ja Codexis, ja dál mii aktiivalaččat nannegoahtit min siskkáldas stivrema. Čorgegoahtit ovddasvástáduslinjáin ja fápmudusain nu ahte buohkat dihtet man viiddis dat fápmudus lea, ja gos dat orusta.

Mii leat ráđđemearrádusa bokte geatnegahtton nannet kvaliteahta áššemeannudeamis. Dás lea sahka huksemis oahpokultuvrra gos mii atnit spiehkastemiid vuođđun ahte buoridit min systema, ja gos čálalašvuohta ja rehálašvuohta leat vuođđun dán barggus. Nannemis risikostivrema ja sajusteamis systemaid ollislaččat, de mii sihkarastit ahte min resurssat atnojit dan dárkilvuođan maid Sámi servodat vuordá mis.

Eat galgga dušše raporteret min barggu birra, muhto maiddái dokumenteret ahte dát bargu buktá rievdadusaid. Go dás lea sahka luohttámušas. Luohttámuš álbmogis, servodagas ja oadjebasvuohta Sámedikki bargiin. 

Čoahkkinjođiheaddji, Dán muttos áiggi jagis maiddái oaidnit man nanus sámi searvevuohta lea. 
Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas oaidnit stuorra beroštumi miehtá riikka. Sámediggi lea dorjon ollu smávit ja stuorebuš doaluid, ja eambbo ahte eambbo aktevrrat lágidit doaluid iđđedis eahkedii. Muittán dan áiggi Mátta-Várjjagis go ledjen uhca nieiddaš. Beaivvádahkan go mun gávttiin jorren birrat birra ja go ádjáin vuojašeimme fatnasiin vuonas. Mun várra ledjen okta hui moaddásis geain gákti lei badjelis miessemánu 17. beaivvi togas. Oallugat gehčče, dat lei justa maŋŋá Álttá-Guovdageainnu čázádaga gičču. Dat ii dahkan nu ollu, danne go mun dollen ádjá gieđas. Dat lei dehálamos.

Danne lei erenoamáš somá beassat ávvudit min nationálabeaivvi Girkonjárggas dán jagi. Doppe ledje nu ollu ilolaš mánát ja rávesolbmot. Máŋgga sajis gávpogis lei áibbas dievva. Olbmot ledje rámis, bures ráhkkanan ja oassin searvevuođas. Dán jagi ávvudeamis doppe ledje ollu eambbo gávttehasat ja mii ávvudeimmet nationálabeaivvi rámiin. 

Čoahkkinjođiheaddji, Beivviid ovdal nationálabeaivvi deaivvadedje sámediggeráđđi ja dievasčoahkkinjođiheaddji Kalaallit Nunaata olgoriikkaministariin Vivian Motzfeldtain Arctic Frontiers oktavuođas Romssas. 
Sámi parlamentáralaš ráđi bealis geigejin solidaritehtajulggaštusa Kalaallit Nunaata álbmogii. Geopolitihkalaš dilli čuohcá árktalaš guovllu álgoálbmogiidda ja danne lea dehálaš ahte álbmotriekti doahttaluvvo. Sihkarvuohta ja gearggusvuohta maiddái ledje dehálaš fáttát Arctic Frontiers konferánssas. Dievasčoahkkin meannuda dán vahkus sámediggeráđi čilgehusa sihkarvuođapolitihka ja siviila gearggusvuođa birra. Das erenoamážit váldojuvvo ovdan ahte lea dárbu árrat searvvahit sámi beroštumiid, suodjalit sámi ealáhusaid ja nannet sámi báikegottiid gearggusvuođa.

Sihkarvuođas ja gearggusvuođas ii leat sáhka dušše oppalaš dilis – muhto maiddái smávva báikegottiid beaivválaš dilis. Danne háliidan váldit ovdan ahte Njereveajis dárbbašuvvo birrajagi geaidnu. Sámediggi lea ovtta oaivilis Finnmárkku fylkkagielddain ja Gáŋgaviikka gielddain das ahte geaidnu ferte duohtandahkkojuvvot. Njereveadjái das lea sáhka sihke ovdáneamis, ealáhusvuođus ja dorvvolašvuođas go juoga dáhpáhuvvá. 

Čoahkkinjođiheaddji, Sámediggeráđđi lea maŋimuš áigodagas nammadan ollu lahtuid iešguđet lávdegottiide ja ráđiide.
Mis lea dál ođđa nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi ja vuorasolbmuidráđđi. Lea stuora beroštupmi searvat sámi servodaga ovdánahttimii, ja mun giittán buohkaid geat das háliidit leat mielde. Sámediggeráđđi illuda oažžut sihke nuorra ja vuorrasat resurssain Sámis árvalusaid Sámedikki politihka ovddideapmái. 

Min nuoraidpolitihkalaš ráđi ođđa jođiheaddji maiddái lei mielde go álggus jagis beasaimet sávvat Gonagaslaš Allavuhtii Prinsessii Ingrid Alexandrai buresboahtima Kárášjogas. Mii deaivvadeimmet prinseassain gii duođai čájeha beroštumi iežas bulvii, ja hástalusaide ja vejolašvuođaide mat nuorra sápmelaččain dál leat. Bisánii muitui go son dajai ahte mii buohkat oažžut čevllohallat go sámi kultuvra lea oassin riikkas, historjjás ja dálááiggis. Dat leat mávssolaš sánit. 

Giitu.

Loga ášši 002/26 - Sámediggeráđi doaibmadieđáhus - njukčamánnu 2026