Buorit olbmot,

Lea buorre boahtit sámi kirkobeivviide, latnjii gos lea sadji sihke jáhkkui ja eahpádussii, ja gos beassat suokkardallat sámi kirkoeallima ja mo mii servvodahkan galgat olahit seanadeami.

Ikte lei buorre beaivi go Alimusriekti celkkii ahte olmmošvuoigatvuođavárjaleddjiid ii sáhte ráŋggáštit. Per Fugelli dajai: “Vuoiggalašvuohta lea stuorámus kapitála mii riikkas sáhttá leat.»

Vaikko ollu sápmelaččat gullet kirkui odne, de gávdnojit maiddái hávit.

Norgga nášunálajubilea 2030 markere ahte Norga šattai kristtalažžan. Mun lean miellahttu nášunála komiteas jubilea ovddas, ja Norgga stuorradikkepresideanta Masud Gharahkhani lea jođiheaddjin. Orru varra veháš ártet ahte lea sápmelaš ja muslima geat jođiheaba doaimma mii galgá čalmmustahttit ahte Norga šattai kristtalažžan.

Ahte Norga šattai kristtalažžan mearkkašii maid ahte sápmelaččaid jáhkku hilgojuvvui, ahte min goavdásat buldojuvvo ja ahte luohti gildojuvvui. Velá min biktasat, dego ládjogahpir, demoniserejuvvui. Min vuoiŋŋalašvuohta čihkkojuvvui dahje jávkkai.

Dát lei oassin dáruiduhttinpolitihkas ja kirkus lei aktiiva rolla. Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna lea unnán čállán sámi vuoiŋŋalašvuođa birra iežaset raporttas, muhto dat lea dehálaš oassin ollu sápmelaččaid eallimis, vaikko ollu lea jávkan dáruiduhttima ja kristtalašvuođa geažil, gos olbmot eai leat bajit go luondu. Sámi vuoiŋŋalašvuođa sáhttá čatnat luonddu ja eatnama bassivuhtii, ja olbmuid ja luonddu oktavuhtii. Luonddus leat ollu bassebáikkit, nugo bassi várit ja jávrrit. Ja go fitnat luonddus, de gávdnojit ollu diiddat ja vearut maid galgat čuovvut doalahan dihte buori oktavuođa ja gulahallama.

Sámediggi lea bivdán buot ásahusaid Norggas árvvoštallat makkár rolla sis leamaš dáruiduhttimis, ja maiddái árvvoštallat leatgo doaimmat mat sáhttet leat dáruiduhtti, vaikko nu ii leat ulbmil. Lean danin ilus go kirku lea álggahan divodan- ja seanadanbarggu.

Mun oaččun doaivaga go oainnán ahte kirku figgá gávdnat ođđa doali vuollegašvuođain ja rehálašvuođain. Doali mii ii čiegat vássánáiggi boasttuvuođaid, muhto mii ohcá ođđa doaivaga.

Sámi kirkoráđđi ja Davvi-Hålogalándda bismmagoddi leaba váldán aktiiva rolla dán barggus. Mii dárbbašat ahte buot ásahusat Norggas čuovvulit dán barggu. Mii sápmelaččat eai leat nu gallis, vaikko mii leat gullogoahtán. Danin lea dehálaš ahte ásahusat čuovvulit divodanbargguid ieža, vaikko buot fástádusat eai gávdno. Lea goittot guokte ášši mat leat áibbas sihkkarat: vuosttas - sápmelaččat eai nagot okto dáhkat divodan- ja seanadanbargguid. Nubbi - mun jáhkán lea buoret iskat, ja varra meaddit, ja iskat ođđasit - dan sajis go ii dáhkat maidige.

Kirku lea dorjon riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođavárjaleddjiid, ja lea buktán cealkámušaid dálkkádaga ja luonddu birra. Mii árvvusatnit dán áŋgiruššama.

Mii dárbbašat báhpaid ja teologiijastudeanttaid geat máhttet sámegiela ja dovdet sámi kultuvrra. Mii dárbbašat searvegottiid gos sámevuohta oidno. Mii dárbbašat roahkkadis kirku mii váldá ovddasfástádusa vearredaguid ovddas, ja daid háviid ovddas mat ain gávdnojit.

Mii fertet dohkkehit ahte ii leat dušše okta muitalus jáhkku, kultuvrra ja válddi birra, ja servvodahkan fertet gierdat guoddit máŋggaid muitalusaid oktanaga.

Hás sámi vuoiŋŋalašvuohta guoddá viisodaga mii sáhttá veahkkin midjiide ráfehis áiggis. Hás min máttuid rávvagat sáhttet nannet min oktavuođa ja gudni lundui, áiggis gos orru ahte earáid dárbbut min eatnamiin ii leat geahčči ge.

Loahpas háliidan muittuhit ahte seanadit ii leat substantiiva, dat lea vearba - ja dat mearkkaša ahte mii sáhttit dan olahit dušše aktiiva daguid bokte.