Prošeakta álgá giđđat 2025 ja galgá čađahuvvot sihke Norgga ja Ruoŧa beale Sámis. Jearahallamiid, kártemiid, bargobájiid ja filbmabargguid bokte lea prošeavtta ulbmil  čohkket áddejumi mo olbmot fuobmájit ja áddejit iežaset sámi duogáža. Mihttun lea nannet oktavuođaid sámi birrasiin – ja eastadit riidduid ja olgguštemiid stuorraservodagain.

– Ollugiidda lea soabahallan ođđa ja gáibideaddji suorgi, ja sámi oktavuođas eai gávdno  dasa gárvves bargoneavvagat. Danne lea dehálaš geahččalit iešguđetlágan bargovugiid.  Dát prošeakta váldá duođasin dan ahte ollugat ain leat iežaset penšuvnnalaš soabahallanproseassas. Dan go sin jienaid guldalat, geat ollesolmmožin leat dohkkehan iežaset duogáža olahat mii ođđa máhttu man ala sáhttit hukset, dadjá Runar Myrnes Balto.

Duogáš prošektii lea raportat Norgga Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnnas ja ruoŧa kommišuvnnas durdnusleahkelaččaid, kvenaid ja lantalaisetlaččaid birra. Norgga raportta stuorradiggemeannudeamis skábmamánu 12. b. 2024 deattuhuvvui ahte oassi soabahallanbarggus berre leat rádjarasttildeaddji.

– Mii leat okta álbmot, váikko orrut máŋgga riikkas. Rádjá gaskkal Norgga ja Ruoŧa ii duššindaga min oktasaš sámi duogáža ja historjjá. Danne lea áibbas lunddolaš ja dárbbašlaš ahte soabahanbargu dáhpáhuvvá riikkarájáid rastá. Go ovttasbargat ja juogadat vásáhusaideamet, de sáhttet nuppit doarjut nuppiid vai juksat soabahallama – ja nannet oktavuođaid olles Sámis, loahpaha Balto.

Doarjja addo doarjjaortnega Dearvvašvuođa-, fuolahus- ja mánáidsuodjalusprošeavttat bokte.