Nina Karita Eira ozai boazomearkka iežas bárdnái 2019:s. Vihtta jagi maŋŋel ii leat mearka vuos dohkkehuvvon. Elle Márjá Eira gii ozai mearkka iežas bárdnái 2021:s, lea seammasullasaš dilis. Stáhtahálddašeaddji dadjá ahte sis leat 280 ohcama mat eai leat meannuduvvon. Ii galggašii leat vejolaš ná guhká ádjánit meannudit dákkár ohcama 2024:s. Dát lea mihá guhkit meannudanáigi go mii lea dábálaš hálddašanlága vuođul. Ipmirdan bures ahte ohccit leat duššástuvvan.

Silje Karine Muotka Åse M. P. Pulk, Sámediggi

Boazomearkkain lea praktihkalaš doaibma čájehit bohcco eaiggáda. Muhto dat lea maid máŋggaid čuđiid jagiid boares sámi árbevierru mii sisttisdoallá identitehta, historjjá ja kultuvrra. Juo, lea sierra kultuvrralaš giella dat go boazomearkkaid birra gulahallá. Boazomearka čájeha min oktavuođa iežamet fulkkiide, máttuide ja eatnamiidda. Mearka symbolisere ovttaskas olbmuid gullevašvuođa dihto bearrašii ja dihto siidii.

Stáhta lea mearridan ahte galgá leat bákkolaš indiviidamerket bohccuid, lassin árbevirolaš bealljemerkii (Stuoradiggi 2019). Dan lea mearridan vaikko boazodoallu ja Sámediggi leat vuosttaldan dan. Jus jurddašallá dan guvlui, de sáhttá jurddašit iigo stáhta, stáhtahálddašeaddjiámmáhis, hálit bisuhit árbevirolaš bealljemerkema.

Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta (2023) čájeha movt dáloniid mearkkat leat sihkkojuvvon, ja nu eai sáhte sis leat bohccot boazosámiid geahčus, eaige sis sáhte leat hearggit. Sámediggi atná dáruiduhttima vahágin maid ferte njulget, dan seammás go bargat soabademiin. Mii maiddái leat bivdán buot organisašuvnnaid ja ásahusaid árvvoštallat leatgo sis doaimmat mat ain dáruiduhttet, vaikko dat ii leat áigumuš.

Duođaid suorggaha go Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddji sáhttá vuordit olles vihtta jagi ovdalgo meannuda mearkaohcama. Go stáhtahálddašeaddji vástida ahte eai leat vuoruhan ohcamiid, de ferte measta jearrat leago nu ahte stáhta ii hálit hálddašit boazomearkkaid vai eaigo sii ane boazomearkkaid mearkkašumi árvvus? De lea boahtte jearaldat – leago stáhtahálddašeaddji rievttes ásahus boazomearkkaid hálddašit, boazomearka mii lea guovddáš sámi kulturárbi ja oassi das movt mii ipmirdit iežamet, ja oassi min vuoigatvuođaid ja boahtteáiggi vuođus?

Sáhttágo Loatnakássa guođđit oahppodoarjagiid ohcamiid meannudeami go vuoruha eará bargguid? Sáhttá go Helfo mearridit ahte ii meannut pasieantamátkkiid goluid máksima ohcamiid go vuoruha eará bargguid? Mun oaivvildan ahte stáhtahálddašeaddji hilljánis áššemeannudeapmi mearkaohcamiid olis sáhttá leat ovdamearkan dasa ahte dáruiduhttin ain dáhpáhuvvá, vaikko ii leatge áigumuš dáruiduhttit.

Mii dáhpáhuvvá mánáiguin geaid ohcamat eai meannuduvvo ja geat de eai oaččo mearkka? Sii masset dehálaš oasi iežaset gullevašvuođas. Mánát oahpahallagohtet juo unnin merket iežaset mearkka beassebihttái dahje eará ávdnasii. Dán oahppamii gullá maid diehtu dan birra gii ieš lea, mearkka čanastat eará mearkkaide ja iešipmárdus. Fuolastuvan go smiehtan ahte leat go muhtumat geat eai atte misiid mánáide go mánáin ii leat mearka? Go stáhtahálddašeaddji ii bargga maid galgá, de orru leame nu ahte sámi vuoigatvuođaid, dán oktavuođas erenoamážit sámi mánáid vuoigatvuođaid, leat systemáhtalaččat geahnohuhttime.

Elliid buresveadjima dáfus lea árbevirolaš merken buoret go klipsain merket, go klipsa sáhttá gaikásit eret, ja elektrovnnalaš merkenrusttegat sáhttet báhcit eatnamii dakkár bázahussan mii ii leat min árbevierus oba leamaš ge. Ferte leat boazoeaiggádiid duohken mearridit leago dárbu bohccuid merket elektrovnnalaččat, klipsain dahje eará ládje. Árbevirolaš mearkkat galget ain leat vuolggasadjin vuogádagas ja guovddážis hálddašeamis.

Dat boazobargit geaiguin mun human leat duššástuvvan stáhtahálddašeaddji geažil. Lean gullan dan birra go olbmuide bohtet eará olbmuid persondieđut go galget sáddet boazodoallodieđáhusa. Náittosguimmežagaid boazodoallodieđáhusat seaguhuvvojit oktii. Ádjána hui guhká oažžut boraspirebuhtadusa máksojuvvot. Dasa lassin stáhtahálddašeaddji lea bohccuid bággolohkama čađahan, dainna lágiin ahte ii leat diehtán buot goluid, ja de lea sádden rehkega boazodolliide.

Stáhta čájeha ahte ii ollenge ipmir man mávssolaččat boazomearkkat leat sámi servodagas. Ii sáhte leat nu ahte stáhta eiseválddiin mat mieleavttus ájáhallet lea ovddasvástádus ná mávssolaš oassái min kultuvrras ja min árbevieruin, ja de lea dá dan boađus. Dát jearaldat boahtá čielgasit ovdan maŋŋel go stáhta maiddái lea geahččalan duššindahkat boazomearkka mearkkašumi go lea gáibidan elektrovnnalaš merkema.

Lea dehálaš ahte sápmelaččat ieža hálddašit min kulturárbbi. Proseassaid olis mat dál leat boazodoallolága birra lea heivvolaš digaštallat goas stáhta rievtti mielde oaččui rievtti mearridit boazomearkkaid. Iigo boazomearkkaid mearrideapmi leat áibbas guovddážis sámiid iešmearrideamis?

Dat gii hálddaša mearkkaid ferte namalassii ipmirdit ja árvvusatnit boazomearkkaid mearkkašumi ja daid mávssolašvuođa. Dušše dan láhkai mii sáhttit sihkkarastit ahte boazomearkkat eai dušše seailluhuvvo, muhto maiddái fievrriduvvojit boahttevaš buolvvaide.