Maiddái min servodaga seavdnjadeamos beliid ferte oažžut albmosii ja daid birra ferte ságastit. Seksuálalaš illasteapmi, veagalváldin ja vuortnuheapmi dáhpáhuvvet sámi servodagain maiddái. Kátjá Rávdná Broch Einebakken duostilit čuvgii dan almmolašvuhtii go muitalii maid vásihii Guovdageainnus. Dat lea sakka čuohcan min dovdduide. Son čalmmustahttá vásáhusaidisguin ášši maid ollugat earát vásihit jaskatvuođas.

Go bargagoahtit hástalusaiguin, de leat duddjogoahtán oadjebasvuođa. Go mii vuoruhit doaimmaid mat eastadit veagalváldimiid, illastemiid ja seksuálalaš vuortnuhemiid, de mii leat ovttas bargame rievdadusa ovdii. Go mii dovddastit váttisvuođa, de sáhttit dahkat dan mii lea dárbbašlaš vai sáhttit suodjalit guhtet guoibmámet, ja fuolahit ahte ii oktage vásit dahje dárbbaš ballat vásiheamis veahkaválddálašvuođa ja illasteami.

Go Kátjá Rávdná ja earát dustet muitalit losimus vásáhusaideaset birra, de mis buohkain lea vejolašvuohta rievdadišgoahtit dan servodaga masa mii gullat. Su duostilis jietna addá midjiide vejolašvuođa dovddastit váttisvuođaid ja ovttas bargat oadjebas servodaga ovdii. Allot duššindaga dán vejolašvuođa maid Kátjá Rávdná lea addán midjiide.

Ráhkis dievddut ja áhčit – mii dárbbašit din dán dehálaš barggus. Mii dárbbašit ahte maiddái dii ságastallabehtet iežadet nuoraiguin ja mánáiguin illasteami, veagalváldima ja vuortnuheami birra. Lea dehálaš ahte dii searvabehtet dáidda ságastallamiidda, ahte mii ovttas čájehit ahte eat dohkket man ge lágan illastemiid, veagalváldimiid ja seksuálalaš vuortnuhemiid.

Mii diehtit ahte illasteaddjit ja gillájeaddjit sáhttet leat vaikko guđe agis ja sohkabealli. Lea min buohkaid ovddasvástádus hábmet sámi servodagaid main lea diehttelas ahte earát adnojuvvojit árvvus, ja main eat dohkket láhttema mii rihkku rájiid.

Sámediggi galgá leat mielde dan ovddas rahčame. Mii leat guhká bargan dáid hástalusaid dustemiin. Mii mearrideimmet iežamet doaibmaplána veahkaválddálašvuođa vuostá jagis 2023.

Sámedikkis leat máŋga konkrehta doaibmabiju maiguin bargá, earret eará:

• diehtojuohkinkampánja mii ovddida ahte veahkaválddálašvuohta lea áibbas dohkketmeahttun, ja lasiha diđolašvuođa illastemiid birra ja movt daid sáhttit eastadit Sámis.
• mii áigut veahkkin fuolahit ahte veahkaválddálašvuođa gillájeaddjit Hábmera ja Áhkánjárgga suohkaniin ain čuovvuluvvojit.
• mii áigut árvvoštallat sámi oahpponeavvuid maid fáddá lea rumaš, seksualitehta ja rájiid bidjan, vai fuolahit ahte min mánáin leat dat buoremus oahpponeavvut fáttás.
• mii leat čoahkkinastán suohkaniiguin ja ráđđehusain vai fuolahit ahte heahteguovddážat gávdnojit buot sámi servodagaide ja servodagain.
• mii doarjut veahkketelefovdnafálaldagaid vai olbmot geat vásihit illasteami sáhttet hupmat soapmásiin.
• mii maiddái leat ovttasbargan organisašuvnnaiguin, ovdamearkka dihte Sex og politikkain, sámegiel diehtojuohkin- ja oahpahusávdnasiid ráhkadeami olis.

Seammás lea NASÁG – Nationála sámi gealboguovddáš ásahuvvon dán sámediggeáigodaga, ja doppe rávvejit ja veahkehit sámi álbmoga vai sis lea bálvalusfálaldat mii lea seamma dásis go muđui servodagas. Doppe fállet veahki bearašsuodjalussii, suohkaniid mánáidsuodjalusbálvalusaide, stáhta mánáidsuodjalusbálvalusaide ja heahteguovddážiidda sámi diliid birra.

Stiftelsen Alternativ til vold (ATV) lea ásahan kantuvrra Áltái ja fállá veahki sihke illasteddjiide ja veahkaválddálašvuođa gillájeddjiide.

Dát lea dehálaš bargu, muhto mii diehtit ahte dát ii leat doarvái. Mihttu lea ahte Sámis galgá veahkaválddálašvuohta, seksuálalaš illasteapmi ja vuortnuheapmi leat áibbas dohkketmeahttun. Dan ii galgga oktage dárbbašit vásihit. Mis galgá leat dorvvolaš servodat, ja dan mihtu mii fertet olahit.

Veahkaválddálašvuohta, veagalváldin ja seksuálalaš loavkašuhttin leat ráŋggáštahtti dagut, ja dán suorggi ovddasvástideaddji eiseválddit sáhttet ja galget čuovvulit daid. Dat leat sihke dearvvašvuođabálvalus, politiija, riektevuogádat ja eará almmolaš ásahusat nugo mánáidgárdi ja skuvla, main lága vuođul lea geatnegasvuohta dieđihit. Dás lea sáhka loavkašuhttimis ja daguin mat sáhttet billistit ovttaskas olbmuid, ja dagahit sidjiide stuora hástalusaid eallimis. Danne lea dehálaš ahte buot dásiin vuoruhit eastadanbarggu hui bajás.

Sámediggi lea gulahallan Guovdageainnu suohkana sátnejođiheddjiin ja muitalan ahte doarju suohkana viidáset barggu veahkaválddálašvuođa vuostá. Dasto Sámediggi áigu searvat sámi suohkaniid gaskasaš ovttasbarggu nannemii, man ulbmil lea ahte suohkanat barget searválaga nu ahte sáhttet nubbi nuppis oahppat iešguđet vásáhusaid ja bargovugiid vuođul.

Mis lea doaivva midjiide álbmogin. Dasa ahte mii duostat dovddastit ja dustet váttis diliid, ahte mii nákcet rievdadit iežamet ja ahte mii dáhttut hábmet servodaga mii lea oadjebas buohkaide.