Sámi servvodahkii lea dehálaš ahte mis lea nana ja olámuttolaš media, ja ahte dat lea maiddái friija ja sorjjasmeahttun. Friija ja sorjjasmeahttun doaimmaheaddjistivrejuvvon mediat leat guovddáš oassi doaibmi demokratiijas, ja dasa gullet cealkinfriijavuohta, preassafriijavuohta ja diehtofriijavuohta.
Dát lea leamaš sámi doaimmaheddjiid agendas badjel 100 jagi. Ovdavázzi Daniel Mortenson lei čielggas das, ahte sámit dárbbašit iežaset aviissa, ja son áŋgirušai ja šattai doaimmaheaddjin vuosttaš lullisámegiel aviisii “Waren Sardne”, mii almmuhuvvui jagi 1910. Dan dárkkuhussan lei juohkit dieđuid sápmelaččaide, doaibmat sápmelaččaid jietnan ja sáhkadoalvun, ja ahte leat sápmelaččat guđet almmuhit ja heivehit dan. Aviissa nuppi almmuhusas jearrá Mortenson lohkkiin deavdágo “Waren Sardne” dan rolla, mii das galggašii leat. Dat lei inspirašuvdnan dasa, ahte sámediggeráđđi lea válljen gohčodit dieđáhusa "Dïjreguedtije", mii mearkkaša sáhkaguoddi.
Mediagirjáivuohta lea dattetge eaktun, ja mii fertet dohkkehit ahte lea ain guhkes geaidnu ovdal go beassat vásihit doarvái sámi mediagirjáivuođa. Sámi mediafálaldat lea ollislaččat nu unni, ahte mii measta eat iežage oainne dan. Jus buohtastahttit dáčča álbmoga mediafálaldagaid sámi fálaldagaiguin, de šaddá dát govva čielgaseabbon.
Muhtun sámegielaid várás eai oba gávdnoge mediafálaldagat, ja muhtun guovlluin sámi perspektiiva illá oainnusmahttojuvvo. Muhtumat garvet searvamis almmolaš debáhtaide dan sivas go ballet cielaheamis ja vaššicealkámušain.
Mo dat váikkuha sámi cealkinfriddjavuhtii, riikkas gos mediagirjáivuođa ja cealkinfriddjavuođa eavttut leat njunnošis máilmmis?
Okta Sámedikki váldodoaimmain lea namalassii nannet sámi demokratiija. Sámediggeráđđi atná danin dehálažžan nannet sámi mediagirjáivuođa, nannet sámegielaid sajádaga mediain, ja ahte sámi álbmoga mediafálaldagas oppalaččat lea alla kvalitehta. Dat berre speadjalastit sámi máŋggabealatvuođa, mii mielddisbuktá buotsámi almmolašvuođa ja ahte fállojuvvo perspektiiva min birra, mii lea midjiide oaivvilduvvon ja maid mii leat hábmen.
Sámi mediaásahusaid, mediadutkiid ja mediageavaheddjiid cealkámušain boahtá čielgasit ovdan dat, ahte lea dárbu earret eará nannet máhttovuođu sámi mediadábiid ja dárbbuid birra, ja lea maiddái dárbu eanet dutkamii dán suorggis. Lea dárbu nannet ruhtadeami, eandalii sámegielat mediaide. Dárbbašuvvojit sierra sámi journalistaoahput, ja lea dárbu loktet sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa oppalaččat. Lea dárbu lagat rájáidrasttideaddji ovttasbargui, ja bargat oažžut mediasisdoalu olámuddui rájáid rastá.
Dieđáhusas leat danin muhtun ráje strategiijat maiguin sáhttá áŋgiruššat demografiija, giela, oahpu, gelbbolašvuođa, geografiija, dutkama ja ekonomalaš rámmaid hárrái. Mii fertet maiddái bargat sihkkarastit duohta cealkinfriddjavuođa. Danin lea dehálaš ahte Sámedikkis lea mihttun nannet sámi mediaid sajádaga ja rámmaeavttuid, almmá geahččaleames bidjat čanastusaid mediaid sorjjasmeahttun journalistihkkii ja vuoruhemiide.
Sámedikki mediadieđáhusa "Dïjreguedtije" sáhttá atnit juste dálá dili čilgehussan, ja gávdnosat addet buori vuođu dán suorggi politihkkaovddideapmái. Dan ferte čuovvulit doaibmabijuiguin ja strategiijaiguin mat galget veahkkin sihkkarastit buoremus vejolaš mediagirjáivuođa sámi álbmoga várás.
Lea vuosttaš geardde go mii ovddidit dákkár dieđáhusa Sámedikki dievasčoahkkimii. Illudan digaštallat Sámedikki boahtteáiggi mediapolitihka.