Lea boastut maid Støre dadjá, go hálbbes elrávnnji ii sáhte dáhkidit

Imaštallagohten go VG:s lohken ahte stáhtaministtar Jonas Gahr Støre dadjá iežaset áigut Finnmárkui hukset mealgat eambbo elfámu go dan maid Muolkkuin dárbbašit, ja go lohká áigut váikkuhit dasa ahte elrávdnji ii divrro.

Álbmotčoahkkimiin main Sámediggi lea leamaš, leat elfápmofitnodagat čielgasit dadjan ahte dálá márkanis lea veadjemeahttun dáhkidit ahte elrávdnjehattit eai rievdda – dat baicca leat lohkan ahte elrávdnjehattit mearriduvvojit márkana vuođul, ja ahte neahttaláigu divru ođđa elfápmolinnjáid huksema geažil. Ja geavaheaddjit dat gártet máksit dan ovddas.

Mun oaivvildan ahte dál ferte eará roasuid vuoruhit. Riddoguovlluin lea heahtedilli. Gádderusttegiin váilot varas ávdnasat, guolleearit eai sirdojuvvo feastonuohttefatnasiin riddofatnasiidda, ja guoli vuovdima vejolašvuođat – mii lea dat nubbin deaŧaleamos gálvu maid mii vuovdit olgoriikii – leat heittogat. Ráđđehusa guolástuspolitihkka dađi bahábut áiggi mielde lea daguhan guolleresurssaid muhtun olbmuid duohkai, ja báikki olbmot geain lea vuoigatvuohta guolástit, eai beasa dan dahkat.

Guolástus lea riddoservodagaid geađgejuolgi ja mearrasámi kultuvrra váibmosuotna. Ja guolástus lea ealáhus mii ain galgá ja ferte guoddit min álbmoga boahtteáiggis.  

Lea unnán hupmu das go Davvi-Norggas váilot bargonávccat. Dilli lea dramáhtalaš. Dan čielgasit čájeha guorahallan mas NAV lea guorahallan fitnodagaid Finnmárkkus ja Romssas jagis 2024. Mii dárbbašit bargonávccaid ja ollu surggiin leat ollu rabas virggit.

Jagis 2024 leat meroštallan ahte Finnmárkkus ja Romssas dárbbašuvvojit 3 245 bargi. Lea mihá deaŧaleabbo álggahit doaimmaid oažžun dihte bargiid virggiide go ásahit ođđa bargosajiid mat jávket moatti jagis. Davvi-Norgga konjunkturbaromehter čájeha ahte buot fitnodagat dárbbašit bargonávccaid ja gelbbolašvuođa. Dan hástalusa ferte čoavdit. Jus dan eat čoavdde, de eat sáhte olus dahkat dáppe davvin.

Mii gártat de dakkár dillái ahte váilot idjadansajit, lagas gávppit, huksen- ja ráhkadusnávccat, almmolaš bálvalusas váilot buohccidivššárat, oahpaheaddjit ja spesialistabálvalusat nugo doaktárat ja psykologat ja ollu eará.

Eahpesihkarvuođabealit maid birra fitnodagat dieđihit konjunkturbaromehteris leat eahpesihkarvuođat maid mii buohkat dovdat. Geopolitihkalaš dilli, soahti Ukrainas, inflašuvdna, alla reanttut, earret eará.

Sámediggeráđđi lea ovtta oaivilis das ahte sihkarvuođapolitihkka ferte leat deaŧalaš vuoruheapmi, ja mii vuordit ahte ráđđehus vuolggaha doaimmaid. Geopolitihkalaš dilli Eurohpás lea duođalaš, ja min regiovnnas lea rádji Ruošša guvlui. Mii fertet eambbo bargat váikkuhusaiguin maid Ruoŧa ja Suoma NATO-miellahttuvuođat mielddisbuktet. Mii leat mielas dasa bidjat návccaid, dan sadjái go eahperealisttalaš industriijaprošeavttaide nugo ammoniáhkkafabrihkaide maidda gáibiduvvojit bieggaindustriijahuksemat.

Vuosttaš doaibma ferte leat olbmuid ja suodjalannávccaid sihkkarastin. Mii fertet fuolahit ahte dáppe orrot olbmot ja ahte olbmot máhccet deike. Dan olis ferte sihkkarastit kritihkalaš infrastruktuvrra, nugo buohcciviesuid, geainnuid, fievrridanfálaldaga ja mobiila- ja interneahttafierpmádaga.

Elektrifiserenáigumuš lea roassun ja dasa mii eat leat ovtta oaivilis obanassiige. Dan dihte Sámediggi lea áššáskuhttán stáhta. Áššis leat máŋga áššemeannudanboasttuvuođa: das eai leat čuvvon konsultašuvdnageatnegasvuođa eaige guorahallan váikkuhusaid.

Ii leat jierpmálaš atnit eahperealisttalaš elfápmoprošeavttaid boahtteáiggi vuođđun. Mii fertet baicca servodaga návccaiguin dustet duohta heahtediliid davvin.