Ollu sámit movttáskedje dalle go Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat almmuhedje Hurdal-julggaštusa. Midjiide lohpiduvvui sámi kultuvrra lokten ja nana bargu sámegielaid ovddas. Ráđđehusa ođđaseamos stáhtabušeahttaevttohusas boahtá fasihtta ovdan. Lohpádusaid leat dađi bahábut rihkkon.
Gielda- ja guovlominsttar Erling Sande (GB) geahččala preassadieđáhusas ovddidit ahte sámegielat vuoruhuvvojit bušeahttaevttohusas. Váttisvuohta lea ahte son geahččala smávvaruđažiid vuovdalit gollin.
Sande oaivvilda ahte lea bušeahttavuoitu go ráđđehus ii sihko 4 miljovnna sámi gáiddusoahpahusas, 6 miljovnna oahpponeavvuin ja 20 miljovnna man SG šiehtadalai jahkái 2024. Go govvidit buorren ođasin dan ahte eai leat sihkkon ruđa, de lea dilli heittot.
3 miljovdna gal boahtá Sámediggái mii lea várrejuvvon sámi giellaguovddážiidda. Váttisvuohta lea ahte Sámedikki bušeahtas leat 20 giellaguovddáža, ja go daidda juohká 3 miljovnna de šaddá 150 000 ruvnno giellaguovddáža nammii. Buot giellaguovddážiin lea dárbu virgádit kursadolliid 100 proseantta virggiide, nu ahte dát juolludus leat dušše goaikkanasat čiekŋalis mearas.
Dat eará duohta lasáhusat maid Sámediggi oažžu jagis 2025 leat várrejuvvon Sámedikki válgga čađaheapmái ja ođđa sámi teáhtera viessoláiggu máksimii Guovdageainnus. Muđui lea 3,6 proseantta bálká- ja haddelassáneapmi Sámediggái.
Gos dat sámi kultuvrra lokten lea? Gos nana rahčan sámegielaid ovddas lea? Gos geaidnokárta sámi ealáhusdoaimmaide lea, man ráđđehus lea lohpidan? Ja gos Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta čuovvoleapmi lea?
Mu váivvida dat go ráđđehus dahkaluddá ahte vuoruha sámi gielaid ja kultuvrra go rievtti mielde ii daga dan. Dat govvida Sámedikki bušeahttavuoitin mii oažžu 55 miljovnna lasáhusa, ja duohtavuođas lea dušše 3 miljovdna maid Sámediggi sáhttá atnit sámi giellaáŋgiruššamiidda.
Ráđđehus rámpo ahte «sámi ulbmiliidda» juolluduvvo 1,7 miljárdda ruvnno. Muhto go geahčadišgoahtá dan juolludusa, de oaidná earret eará ahte 30 miljovdna lea stáhtahálddašeaddjái ja 26 miljovdna eanandoallodirektoráhta boazodoalu hálddašeami doaibmagoluide. Maiddái dákko leat hutkát vai submi man birra mediain hupmet lea stuoris.
Buot dáid lassin de ráđđehus vel rámpo ahte Sámedikki bušeahtta lea ovdánan bures áiggi mielde, go buohtastahttá dálá juolludusa dainna vuosttaš juolludusain maid Sámediggi oaččui jagis 1990. Illá olmmoš oba jáhkká ge ahte leat duođat dat maid lohká.
Dás leat juohke láhkai geahččalan čiehkat duohta dili, mii lea ahte ráđđehus lea rihkkon iežas lohpádusaid sámi álbmogii seamma jagi go Stuoradiggi meannuda Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta.