Ráhkis ustibat, buorit olbmot, ráhkis boazosápmelaččat ja vuoigatvuođaoamasteaddjit Fovsenis.
Lea nu eahperehálaš ahte dii lehpet dáppe dáistaleamen juoga man ovddas mii lea diehttelas riektestáhtas: ahte olmmošvuoigatvuođat gusket seamma ollu Fosen-sápmelaččaide go buohkaide earáide dán riikkas. Mun háliidan cealkit didjiide geat odne lehpet leamaš Stuoradikkis, mun sávan ahte dii lehpet muittuhan Stuoradikki álbmotválljejuvvon áirasiidda ovddasvástádusaset birra. Maid ovddasvástádus mii mearkkaša doahttaleames riektestáhta ja fuolahit ahte fápmojuohkinprinsihppa gusto dán riikkas. Dii váldibehtet ovddasvástádusa bealuštit riektestáhta ja dáistalit olmmošvuoigatvuođaid rihkkumiid vuostá. Mun sávašin ahte earát jurddašedje seammaládje go dii. Lean váivvis go mii fertet leat dáppe odne.
Maŋŋá akšuneremiid njukčamánus mieđihii stáhtaministtar viimmat ahte dáhpáhuvvá olmmošvuoigatvuođat rihkkun, ja son ánui ándagassii. Máŋggas dis leat mátkkoštan guhkás. Dii lehpet bissehan eallimiiddadet, ja lehpet váldán bottu iežadet dutkamušain ja bargguin vai oažžubehtet čielgasa das maid mun gohčodan ráđđehusa ollislaš ja dohkketmeahttun fiaskon.
Mun rehkenastin ahte dii šaddabehtet vástidit máŋga gažaldaga dan birra maid dál berrešii dahkat.
Mu evttohusat:
Vuosttažettiin; duođaštuvvon olmmošvuoigatvuođarihkkun ferte bissehuvvot. Ráđđehus ii leat bargan maidege vai dát šattašii duohtan.
Ja de ferte ráđđehus ovddidit konkrehta plánaid olmmošvuoigatvuođarihkkumiid divvumii 6 mánu sisa maŋŋágo olmmošvuoigatvuođarihkkumat leat duođaštuvvon. Dása ii beroš ráđđehus.
Ja dasto de ferte ráđđehus dáhkidit ahte dat ii dáhpáhuva šat. Oljo- ja energiijaministtar Terje Aasland galggašii ihttin dahkat nuppástuhttinmearrádusa buhtadan dihtii dohkketmeahttun konsešuvnna.
Dađibahábut ii doala ráđđehus makkárge láhkamearriduvvon njuolggadusaid das mo galgá olahit dán mearrádusa. Ráđđehus lea guokte jagi hutkan ođđa áššemeannudannjuolggadusaid, maid vuođul ferte čađahit ođđa "vuđolaš čielggademiid". Dát lea dat maid oljo- ja energiijaministtar Terje Aasland lea gohčodan "máhtolašvuođa háhkan". Lea fuolastuhtti go ministtar njukčamánus diibmá doalahii man dehálaččat dákkár čielggadeamit leat, muhto dál son lohká ahte dat ii leat dárbbašlaš.
Čakčamánus son dajai ahte ovttasráđii boazodoaluin de leat guođđán jurdaga dahkat čielggadeami, muhto dat ii doala deaivása. Aasland lea addán boasttu dieđuid Stuoradiggái. Nu sáhttá dušše ráđđehus dahkat mii oaivvilda iežas leat friddja čuovvumis lága. Fuollameahttunvuohta beassá ráđđet.
Seammás dinejit stáhta ja bieggafámu eaiggádat miljárddaid olmmošvuoigatvuođarihkkumiid geažil. Ii oktage galgga doaivut ahte dát proseassa lea vuođđuduvvá dan ala ahte Fovsena boazodoallit ja Norgga Alimusriekti leat árvvusadnojuvvon.
Boazodoallit leat duohtavuođas bággejuvvon soabadit go ráđđehus ii váldde Alimusrievtti duođas ja sihko konsešuvnna. Molssaeaktun soabadeapmái leat ođđa, guhkes jagit diggelanjain. Mun vuorddán ahte ráđđehus loahpaha olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma. Dasto sáhttá dárbbašlaš olmmošvuoigatvuođarihkkuma njulgen álggahuvvot.
Sámediggepresideantan mun oainnán ahte vuot leat sámi nuorat ja vuorrasat geat fertejit vuostálastit miellačájehemiiin vai min vuoigatvuođat ja boahttevaš sámi buolvvaid vuoigatvuođat galget vuhtiiváldojuvvot. Mun lean ilus go oainnán oktavuođamet. Mun sávan ahte dii buohkat váldibehtet vára guhtet guoimmisteattet dán oktavuođas. Dákkár áššis ii sáhte vuollánit. Olmmošvuoigatvuođarihkkun ferte loahpahuvvot, ja ferte njulgejuvvot. Jos ii, de lea Norgga riektestáhta eahpelihkostuvvan.
ČSV! Baajh vaeride årrodh!