Buorit olbmot,

Viimmat leat mii dás, ođđa visttis Čoarvemátta; váillahuvvon visti maid mii leat guhká vuordán ja mainna mii leat hui rámis. Lihkku Beaivváš Sámi Nationálateáhterii ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvlii – ja: Lihkku midjiide buohkaide!

Sámi nationála teáhteris, Beaivvážis, lea leamaš ja lea vearditmeahttun mearkkašupmi Sápmái. Dan rájes go lei friddjajovkkoš mii čuožžilii Álttá-ášši riiddu oktavuođas, iežas vuosttaš čájálmasain «Min duoddarat», lea teáhter ovdánan issorasat otnážii.

Dat lea máŧoheapme hukset teáhterásahusa. Earenoamážit ásahusa mii lea vuođđuduvvon eará lávdedáidda-árbevieruide go oarjemáilmmi. Dasa lasiin lea dát dahkkojuvvon unnit suohkanis Sis-Finnmárkkus.  Leat veahkkin oahpahit sámi lávdedáiddáriid ja eará ámmátjoavkkuid. Addit doaimmaid dáiddáriidda nugo girječálliide ja dramatihkkariidda, hábmejeddjiide, bivttasráhkadeddjiide, duojáriidda, komponisttaide ja musihkkariidda. Guoimmuhit ja hástalit gehččiid, muitalit historjjáid. Oainnusindahkat sámegiela ja luđiid.

Teáhter lea johtán Sámis, ja máilmmis. Dan bokte leat mii geahččit iešguđetge sámi báikegottiin ožžon «kultur-bajásgeassima», ja earenoamážit beassan vásihit sámegiela lávdegiellan.

Mun áiggun liibba geavahit giitit buot ovddeš ja dálá bargit Beaivvážis sin áŋgiruššama ovddas.

Otná rájes mii smiehttat makkár mearkkašupmi min teáhteris boahtá leat 40 jagi ovddos guvlui. Mun illudan hirbmosit daid boahttevaš jagiide!

Mii diehtit ahte proseassas oažžut ođđa, heivvolaš vistti teáhterii lea leamaš guhkki, ja leat leamaš muhtun árut. Mii diehtit ahte Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla guhká lea dárbbašan ođasmahtton ja heivehuvvon lanjaid.

Dat lei hutkkálaš, muhto maiddái praktihkalaš ja buorre čoavddus válljet ođđa vistti mas leat guokte álgovuolggalaččat oalle guovttelágan ásahusa; kulturásahus ja oahppoásahus. Mun dieđán ahte dagahii ođđa hástalusaid go guokte iešguđetlágan ásahusa, guokte stivrra ja guokte departemeantta ja Sámediggi ovttas galge soahpat čovdosiid, ja hábmet ulbmilaš lanjaid ja sisdoalu buohkaide.  

Mun áiggun giitit Kulturdepartemeantta ja Máhttodepartemeantta ovttasbarggu ovddas, ja go lehpet leamaš hutkát ja fuomášan čovdosiid, ja go lehpet ádden ahte maiddái boaittobeliin ja Sámis lea dárbu ásahusaide sáhttet ollašuhttit servodatovddasvástádusaset.

Sávan lihkku maiddái Statsbyggii bures čađahuvvon prošeavttain, maid mun jáhkán lei veahá earálágánin go eará prošeavttat.

Arkiteaktakantuvrii Snøhetta ja KORO:i mat leat dáiddalaččat čiŋahan vistti ánssášit maiddái olu giitosiid.

Mii diehtit ahte Beaivvážis lea buolvamolsun boahtime. Ii gávdno várra buoret vuolggasadji rekruteremii go leat seamma dálus Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllain. Dát addá ohppiide vejolašvuođa lahka, čáppa lanjain main leat ođđaáigásaš rusttegat, dovddiidit daid gelddolaš ja iešguđetlágan virggiide sámi teáhteris. Oahppit sáhttet leat fárus ovdánahttime teáhtera viidáseappot boahtte áiggis.

Nuorat leat boahtte áigi. Mun lea ilus gullat ahte leat skuvllas leat olahusalla ohcciidlogut. Dat čájeha man olu buorit fasilitehtat, ja buorit máŋggalágan fálaldagat sihke árbevirolaš máhttu ja fálaldagat nugo e-valáštallan mearkkašit.

Čoarvemátta lea ožžon namas dan siskkimus oasis bohcco čoarvvis. Dat govvida nanuvuođa ja čájeha guokte oasi mat leaba čohkkejuvvon oktan ovttadahkan. Dat lea čáppa namma! Dat guokte oasi suorgáseaba ja stuorruba viidáseappot.

Ođđa sámi kultur- ja oahpahusvisttis boahtá leat stuora mearkkašupmi; Guovdageidnui, olles Sápmái ja Norgii.

Mun illudan ja mus leat stuorra vuordámušat Beaivváš Sámi nationála teáhtera ja Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla joatkkagii, ja suorgásemiide ja váikkuhusaid maid oktiilokaliseren buvttiha.

Oktii vel, olu lihkku midjiide buohkaide!

Giitu.

Sámedikki bealis áiggun mun geiget skeaŋkka vistái. Skeaŋka lea náhppi man duojár Sakari Saijets lea duddjon. Sakari leamaš oahpaheaddjin ja ovdagovvan máŋggáid duojáriide. Son lea čeahpes kulturguoddi gii juohkká iežas máhttu vai dat sirdo boahttevaš buolvvaide. Náhppi duođašta su vuđolašvuođa ja dáiddárvuođa.