Dearvvahansárdni Sámi allaskuvlla oahppojagi rahpamis

Dearvvahansárdni Sámi allaskuvlla oahppojagi rahpamis

Sámediggepresideantta ja Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Aili Keskitalo dearvvahansárdni Sámi allaskuvlla oahppojagi rahpamis borgemánu 25. beaivvi 2021: 

Giitán go lean bovdejuvvon doallat dearvvahansártni ođđa oahppojagi rahpamis dáppe Sámi allaskuvllas.

Sámedikki presideantan ja Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddjin, háliidan Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid bealis cealkit dearvvuođaid.

Daningo mun lean leamaš nu lihkkoš ahte lean dáppe Sámi allaskuvllas beassan bargat ovdal, de lea mus lagas oktavuohta dán ásahussii. Allaskuvlla sámegielat fágabiras lea nannen mu jáhku ahte mun maid sáhtán bargodilis sámástit ja čállit sámegillii. Lean hui giitevažžan das.

Sámi allaskuvla lea oalle ođđa ásahus, dat ásahuvvui 32 jagi áigi, ja lea áidna sámi gelbbolašvuođaásahus mii bargá sihke oahpahusain ja dutkamiin. 1989 rájes lea Sámi allaskuvla sakka viiddidan oahppofálaldagaid ja dutkamiid. Sámi allaskuvlla oahppofálaldagat ja dutkamat leat hui mávssolaččat sámi servvodaga ovdáneapmái.

Sámi servvodaga dárbbut mearridit mat oahput galget fállojuvvot, ja mii galgá dutkojuvvot. Sámi servvodat ii leat stáhtalaš – dat rievdá, nugo eará servvodagat. Lea čájehuvvon ahte Sámi allaskuvla lea ásahus mii sáhttá rievdat, ja lea min servvodaga gelbbolašvuođaoaivámuš. Allaskuvla fállá earret eará giellaoahpuid, sámi vuođđoskuvla- ja mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpuid – ja ođas dán jagi lea sámi buohccedivššároahppu. Sámi buohccedivššároahppu lea máŋga jagi barggu olahus, mas allaskuvla ovttasráđiid UiT, Norgga árktalaš universitehtain, láhčá dili nu ahte mis leat sámi buohccedivššárat boahtteáiggis. Studeanttat leat dehálaččat buot dearvvašvuođabálvalusa dásiin, ja erenoamáš dehálaččat min vuorrasiidda. Lean ilus go Sámediggi lea sáhttán váikkuhit politihkalaččat dasa ahte dát oahppu lea álggahuvvon.

Ii leat álkes bargu fállat sámi oahpuid ja doaimmahit sámi dutkama sámi servvodaga dárbbuid vuođul. Ferte leat áŋgir, duostil ja ceaggái go galgá gáibidit ahte sámi servvodagas galgá leat kapasitehta ja ruhta fállat sámi oahpu ja bargat sámi dutkamiin! Min juolludeaddji eiseválddit eai leat álo mielas doarjut dáid gáibádusaid. Sámi oahput leat máilmmi dehálaččat sámi servvodaga boahtteáigái. Dat bidjet vuođu dasa ahte mis leat bargit ja dutkit boahtteáiggis, geain lea dárbbašlaš sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Lean sihkar das ahte Sámi allaskuvla ain seammá áŋgirit ja duostilit bargá dan ala ahte fállat vel eanet oahpuid ja dutkamiid mat váikkuhit positiiva ovdáneapmái.

Vaikko mis lea nu lihkku ahte mis lea dát áidnalunddot ásahus Sámi allaskuvla - gos sámegiella lea váldogiella, gos sámevuohta lea dábálaš skuvlla árgabeaivvis, gos iešguđet servvodagaid studeanttat deaivvadit ja nannejit iežaset sámi identitehtaid - de diehtit ahte ollu sámi nuorat válljejit oahpu čađahit eará allaskuvllain ja universitehtain. Dat lea lunddolaš, go gávdnojit nu ollu iešguđet oahput maid maiddái sámi nuorat háliidit váldit. Kapasitehta ja rekrutteren šaddá sámi servvodahkii hástalussan guhkes áigái ovddasguvlui, go oallugat leat massán sámegiela stáhta dáruiduhttinpolitihka geažil. Lea áddjás bargu njulget daid vahágiid maid dat lea dagahan – ja Sámi allaskuvla lea okta dain deháleamos reaidduin min servvodaga huksemis.

Vaikko vel in šatta čuovvut din ovdáneami Sámedikki presideantan, de áiggun goitge čuovvut Sámi allaskuvlla ovdáneami, dal studeantan, ja illudan sakka dasa. Oaivvildan ahte mii geat eat leat váldán vuođđooahpu Sámi allaskuvllas, midjiide sáhttá leat hui ávkkálaš lasseoahpu váldit dán ásahusas, oahppu mas vuođđun leat sámi árvvut ja máilmmiipmárdus, ja mii ovddida ja hástala kritihkalaš jurddašeami eamiálbmotperspektiivvas. Nu lean mun plánen dahkat.

Giittán ovttasbarggu ovddas dáid jagiid, ja sávan didjiide lihku ođđa prošeavttaiguin, ođđa dutkamiin ja ođđa oahppofálaldagaiguin boahtteáiggis.

Loahpas vel; lihkku ođđa oahppojagiin ođđa ja “boares” studeanttaide, ja buot bargiide!