Ráhkis sámediggepresideanttat, sámediggeáirasat ja guossit
Livččen áinnas háliidan leat din searvvis odne. Oktasaččat, dinguin fárrolagaid, ávvudit sámi politihka olahemiid ja beassat dinguin ságastallat mo mii ovdánahttit sámi servodagaid.
Dađi bahábut de in geargga dán vuoro leat Anáris, go mis lea dievasčoahkkin Sámedikkis, dás Kárášjogas.
Muhto ii leat nu guhkes áigi go ledjen maŋimuš Sajosis guossin. Miessemánus čoahkkanedje buot golmma Sámedikki ovddasteaddjit Sajosii go lei Sámi parlamentarihkkárkonferánsa ja Sámi Parlamentáralaš ráđis lei čoahkkin.
Háliidan giitit suomabeale Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, -Tuomas Aslak Juuso, go nu vuohkkasit láidestii dáid oktasaš čoahkkimii.
Mii leimmet bures boahtimat Sajosii ja vásiheimmet man buorre čoahkkinbáiki dat lea.
Háliidan giitit din buohkaid go min riikkaidgaskasaš ovttasbargu gaskkal Sámedikkiin Norggas, Suomas ja Ruoŧas lea buorre.
Sámepolitihkas lea dehálaš ahte mii ovttas máhttit hukset buori ja nana vuođu sihkkarastin dihte ahte min sámi mánáin ja nuorain lea buorre boahtteáigi. Sámi mánát galggašit oažžut buori sámi fálaldagaid sihke mánáidgárddiin, skuvllain ja astoáiggedoaimmain. Sámi stuorámus hástalus otne lea ahte mis eai leat doarvái sámegielat oahpaheaddjit dáid surggiiguin, ja juoga ferte dahkkot vai mii nagodat movttiidahttit min nuoraid váldit oahpaheaddjioahpu, ja lohkat sámegiela.
Seammás go hálan oahpuid birra, de háliidan maid giitit sin geat fievrridit min sámi árbevirolaš máhtu buolvvas bulvii. Lea maiddái hui dehálaš ja buorre go mis leat dál sámi oahpahusásahusat mat vuoruhit árbevirolaš máhtu ja fállet dán sierra fága. Dákkár oahppu ja máhttu riggodahttá min eallima.
Oainnán din ávvoprográmmas, ahte leat máŋga čeahpes dáiddára, musihkkára ja girječállit geat dieppe Sajosis guoimmuhit odne. Sámi dáiddalašvuohta ja kulturgelbbolašvuohta lea nu dehálaš oassin midjiide - ja mun háliidan giitit din buohkaid go vuoruhehket luđiid, musihka, ja diktačállima. Dii máhttibehtet iežadet attáldagaiguin bidjat sániid ja šuoŋaid daidda áššiide man birra mii Sámis dárbbašat gullat, muittohuvvot ja oahppat.
Vaikko dál lea ávvudeapmi ja mii galgat guoimmuhuvvot, de lea lihkká dehálaš atnit muittus ahte mis sámiin ain leat ollu váttes áššit maiguin fertet bargat. Mii diehtit ahte sámi álbmogis leat stuorra vuordámušat min golbma Sámedikkiide, ahte mii váldit erenomáš ovddasvástádusa čuollat sápmelaččaid vuoigatvuođaid beale.
Min eatnamat ja min guovllut leat divrasat midjiide ja mii eat hálit massit min árbevirolaš eatnamiid bihtáid mielde! Areálagiččus, de leat ollugat geat plánejit ođđaealáhusaid nu mo ruvkedoaimmaid, bieggamillut, bartaguovlluid, ruovdemađiid ja eará sisabahkkemiid daidda guovlluide gos sápmelaččain lea juo ealáhusat, ja gos mii viežžet birgejumi ja eallámuša. Vierrásat ja stuorra máilmmifitnodagat áigot atnit ávkki min guovlluin, muhto dát ii galgga leat nu álkin. Min guovlluid háliidat suddjet boahttebuolvvaide, seamma čábbát geavahuvvon go ovddit buolvvat leat dahkan.
Seamma guoská maid vuoigatvuođaid ektui. Mu mielas lea nu buorre go sápmelaččat eai vuollán, buot golmma riikkas, sihke Norggas, Suomas ja Ruoŧas leat leamaš prinsihpalaš áššit alimusrivttiin gos sámit leat vuoitán. Muhto mii vásihat lihkká ahte eiseválddit leat dilssit čuovvulit duomuid – ja danne leat Sámedikkit dehálaččat sámiide. Min bárgu lea maid gozihit ahte eat manat vuoigatvuođaid, go mii han leat válljejuvvon sápmelaččaid ovddasteaddjin – sáhkaguoddin ja doarjjan.
Mii maid vásihat dál soahteáiggi. Maŋŋil go Ruošša fallehii Ukraina, de oaidnit ja gullat ođđasiin beaivválaččat, ahte mo olbmot heđiiguin báhtarit. Ja guovllut ja gávpogat leat bombejuvvon suokkisin. Mii Sámis maid fertet leat gergosat váldit vuostá soahtebáhtareddjiid.
Dát soahtedilli váikkuha midjiide máŋgga dáfus. Sápmelaččaid gávnnadeamit ruoššabeale sápmelaččaiguin lea jaskkodan ja álgoálbmogiid ovttasbargu ruoššabeallai lea bisánan. Ráfehisvuohta ja soahtedilli maid hástala olmmošvuoigatvuođaid, ja siviilaolbmuid vuođđovuoigatvuođat rihkkojuvvojit, nu lea dán soađis maid duođaštuvvon.
Sápmelaččat leat rádjaguovllu ássit. Álggos vuos pandemiija geažil giddejedje rájáid ja dál soahti bisseha oktavuođaid. Mu ávžžuhus lea ahte mii geahččalat nu bures go vejolaš doalahit oktavuođaid miehtá Sámi.
Mii maid oaidnit ja vásihat mo dálkkádatrievdan čuohcá sápmelaččaide. Dat buorit jagit, goas lei buorre ealát ja boazodoalus dihte mo jagis jahkái galgá birgehit ealu, dat dálvvit leat rievdamin. Goavvejagit leat oalát nuppástuhttán boazosápmelaččaid eallindili. Sii šaddet birra jándoriid, máŋggaid mánuid bargat vai bohccot cevzet goavvejagis. Ollu orohagain ja bálgosiin leat siidadoallit geat leat gillán jávohisvuođas.
Dát dilli čuohcá olbmuide, ja dán birra lea dehálaš ahte mii hállat. Mii fertet čalmmustahttit daid hástalusaid ja gáibidit veahki, eai boazosápmelaččat ja sin bearrašat sáhtte okto guoddit dán noađi.
Odne go lehpet čoahkkanan ávvudit álbmotválljejuvvon politihkkáriid, de sávan ahte dii maid muitibehtet daid osiid gokko min álbmot leat gievra, ságastit sámi servodaga gievrrat beliid. Dearvvahit daid ollu čeahpes olbmuide geat leat mielde ovdánahttimin ja váikkuheamen sámepolitihkas ja servodagas.
Sávan hui lihkku Sámedikki politihkkáriidda geat ain galget beannot jagi ovddastit sámi parlameanta. Ávvudehpet otne iluin ja boahttevaš jagit buktet ođđa hástalusaid,- ja dalle galgat mii sámepolitihkkárat duostilvuođa čájehit mearrádusaiguin.