Buorit olbmot,
Bures boahtin Verddet-soabadandeaivvadeapmái dáppe Romssas. Lea buorre oaidnit din dáppe. Dat ahte dii lehpet boahtán deike, čájeha ahte lea dáhttu guldalit, juogadit, oahppat ja ovttasbargat.
Dát deaivvadeapmi lea stuorát barggus oassin – barggus mii lea bistán guhká ja mii ain ferte bistit boahttevaš jagiid. Bargu ipmirdit dáruiduhttima. Njulget osiid das mii lea billašuvvan. Ja ovddidit gudnejahttima ja luohttámuša olbmuid, birrasiid ja aktevrraid gaskkas servodatsurggiid rastá.
Dáruiduhttin ii lean politihkka mii lei dušše báhpira alde. Dat čuozai ovttaskas olbmuide. Dat čuozai mánáide geat ráŋggáštuvvojedje go hálle iežaset eatnigiela. Dat čuozai bearrašiidda geat válljejedje orrut jaska danne go dovde ahte dat lei oadjebasamus. Dat čuozai báikegottiid olbmuide geat biddjojuvvojedje vuostálagaid. Ja dat čuozai olbmuid luohttámuššii guhtet guimmiidasaset.
Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna lea ollu das duođaštan. Sin raporta ii vástit buot gažaldagaide. Muhto dat lea midjiide oktasaš vuolggasadji. Dál lea min vuorru dahkat juoidá áššiiguin maid birra mii diehtit.
Soabadandeaivvadeami namma Verddet ii leat soaittáhagas válljejuvvon. Verddevuohta lea doaba man ollugat dovdet – dahje masa ollugat oahpásmuvvet dál čuovvovaš beivviid.
Verddevuođas lea sáhka guovttebealatvuođas. Oktavuođaid čatnamis go olbmot veahkehallet nubbi nuppi. Muhto dasa maid guoská dat ahte čovdosiid gávdnat ovttas, maiddái dalle go olbmuin leat iešguđet dárbbut ja iešguđet sávaldagat.
Dakkár oktavuođat leat máŋgga sajis Sámis leamaš hui mávssolaččat birgejumi dáfus. Boazodollui, riddoguovlluid olbmuide, siseatnan olbmuide. Go olbmot ovttasbarge, de sii ledje gievrrat. Go ovttasbargu boatkanii, de das ledje stuorra váikkuhusat.
Mii diehtit ahte dáruiduhttin ii čuohcan dušše gillii ja kultuvrii. Dat čuozai maiddái oktavuođaide. Dat lea fuonidan verddevuođa.
Čuovvovaš beivviid mii nannet ja viidáseappot fievrridit verddevuođa fas. Ii fal juste seamma láhkai go dat mii lea leamaš, muhto nu ahte dat sáhttá ovdánit min áiggis dálá dárbbuid mielde – go sámi aktevrrat ja aktevrrat mat eai leat sámi aktevrrat deaivvadit, buolvvaid gaskasaš deaivvademiin, ja ovttaskas olbmuid ja ásahusaid gaskasaš deaivvademiin.
Go dán guovtti beaivvi prográmma lea ráhkaduvvon, de lea dát leamaš jurdagiin. Mii leat prográmmii bidjan ságastallamiid ja sáhkavuoruid mat galget ovddidit ipmárdusa. Mii galgat gullat vásáhusaid birra. Mii galgat jearrat gažaldagaid – ja vaikke veahá vel hástalit guhtet guimmiideamet. Ii fal danin vai šattašedje sierramielalašvuođat, muhto vai sáhttit gulahallat ja áddet nubbi nuppi.
Mii maiddái diehtit ahte dat ii leat álki. Ii gávdno čielga čoavddus dahje njuolggogeaidnu soabadeapmái. Čoahkkin dahje doaibmabidju ii čoavdde buot. Muhto go máŋga čuođi olbmo, geain lea iešguđet duogáš, vásáhusat ja perspektiivvat, leat čoahkkanan Verddet-soabadandeaivvadeapmái, de dat muitala midjiide juoidá mii lea dehálaš; Dása lea stuorra beroštupmi ja duohta dárbu. Ja dan vuođul mis lea nana vuođđu gávnnahit movt mii dás duohko bargat, ovttas.
Mun sávan ahte dáid beivviid láhččojuvvo vejolašvuohta sihke smiehttat ja bargat. Duddjot ođđa oktavuođaid ja nannet oktavuođaid mat mis juo leat. Juogadit jurdagiid, fuomášumiid ja muitalit bargovugiid birra. Ja hábmet vuođu viidáseappot ovttasbargui – báikkálaš, regionála ja riikka dásis.
Giitu go lehpet dáppe. Giitu go lehpet mielde barggus. Ja bures boahtin Verddet-soabadandeaivvadeapmái.