Buorit olbmot,
Ollu giitu bovdejumis Fápmui. Mun illudan beassat leat din searvvis dás odne ja rahpat dán joavkočájáhusa mas leat mielde lagabui vihttalogi ovddasteaddji Sámi Dáiddačehpiid Searvvi (SDS) bealis.
Fápmu lea nana davvigiela sátni ja mearkkaša ge givrodat, ja dan sáhttá geavahit sihke oktasašnamahussan dan dáidagii mii lea dáppe, Sámi Dáiddačehpiid Searvvi dáiddáriidda ja dan bargui maid Sámi Dáiddačehpiid Searvi lea čađahan ja čađaha miellahtuidis ovddas.
Sámi Dáiddačehpiid Searvi ásahuvvui jagi 1979, dakkár áiggi go ledje politihkalaš riiddut, ja erenoamážit garraseamos rahčama áiggi sámi vuoigatvuođaid ovddas mas álbmotakšuvnnat ja nealgudeamit Álttá čázádaga dulvadeami vuostá ledje dán riiddu duođaleamos dáhpáhusat.
Seamma báikkis go doppe gos miellačájeheaddjit vuosttaldedje majoritehta sisabahkkenmearrádusa ja bealuštedje sámi vuoigatvuođaid jagi 1979, dovddahit dál sámi miellačájeheaddjit ahte guokte jagi leat vássán dan rájes go Alimusriekti celkkii ahte bieggajorrit rihkkot boazodoallosápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid Fovsen-njaarkes.
Dat vuolggaha dáidaga. Ollugiin lea dárbu gieđahallat jurddaváikkuhusaid, dulkot garra dáhpáhusaid ja dovddahit iežaset dáiddalaččat go lea sáhka vuoigatvuođaid massimis, ja sáhttá dadjat ahte sámi dáidda lea eanet politihkkalágan go majoritehtaálbmoga dáidda.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta, mii almmuhuvvui geassemánu 1. b. dán jagi, čujuha maid dan duohtavuhtii ahte Álttá-ášši dagahii ollu sápmelaččaid diehtomielalažžan das man dehálaš lea árjjalaččat bealuštit iežamet kultuvrra ja iešáddejumi, ja lei mielde oainnusmahttimin sámi kultuvrra majoritehtaálbmogii. Sámi dáiddáriin lei guovddáš rolla Álttá-akšuvnnas, ja mii oaidnit ahte leat ollu sámi dáiddárat miellačájeheddjiid gaskkas maiddái dán vuoru.
Sámi dáidda ja sámi dáiddárat leat olahan issoras ollu SDS ásaheami rájes, erenoamážit oinnolašvuođa ektui. Mearkkašahttin lea ahte ollu sámi dáidagis lea eanet dohkkehuvvon ja čájehuvvon olgoriikkas go nationála ásahusain. Seammás diehtit ahte ain leat ollu hástalusat ovdalgo mii olahit oadjebas ja vuorddehahtti rámmaid sámi dáiddáriid dáiddadoaimmaheapmái. Oassin boahttevaš soabadanbarggus evttoha Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna earret eará nannet sámi dáiddárorganisašuvnnaid, juoga maid Sámediggi doarju ollásit.
Fápmu lea nana čájáhus maid gievrras dáiddárat garra dieđihemiin leat ávdnen ja mii čájeha midjiide searvevuođa ja ovttasdoaibmama givrodaga.
Sávvat lihku Álttá dáiddasearvái mii lea čohkken dán nana čájáhusa, ja duhát giitu SDS:i ja juohke ovtta dáiddárii gii lea oassálastán. Ovttas dii lehpet gievrrat, ovttas mii leat gievrrat.
Giitu!