Buorit olbmot, studeanttat, fágabargit, hálddahus, jođihangoddi, guossit ja earát.
Munnje lea stuora gudni bovdejuvvot din rahpandoaluide doallat sáhkavuoru. Lean máŋgii leamaš dáppe ovdal, guđetge oktavuođain muhto dá lea mu vuosttaš hávvi Sámediggepresideantan, ja iluin dearvvahan din buohkaid otne.
Buorre lea go mii leat dán muddui joavdan dán pandemiija áiggis, ahte mii fas sáhttit deaivvadit. Dat han lea stuora oassi das go nuorra olbmot ja earát váldet alit oahpu, earáin oahpásmuvvat ja servvoštallat, digaštallan láhčá bures dili ovdánit sihke fágalaččat ja olmmožin.
Dás háliidan rámidit Sámi Allaskuvlla, go Allaskuvla lea árat go eanaš eará ásahusat geavahišgoahtán teknologiija gáiddusoahpu várás, buorrin studeanttaide birra Sámi geat eai álo sáhte searvat fysálaš oahpahussii. Go pandemiija de bođii, de lei Allaskuvla gárvvis láhčit buorre bargovejolašvuođaid sihke studeanttaide ja bargiide.
Mii leat buohkat oahppan ahte ii mihkkege lea viissis boahtteáiggi birra, ja dán ođđa áiggis de leat mii ožžon dehálaš muittuhusa dál go iešbirgen lea šaddan fas bivnnut máilmmis, de čájehuvvo ahte min árvvut leat fas áigeguovdilat ja dehálačča boahtteáigái. Maiddái min eallinvuohki, mas birgejupmi lea guovddážis, vuot beaggimen servodatdigaštallamiin. Dát muitala midjiide buohkaide ahte buorit árvvut mat váldet vuhtii luonddu lea agálaččat áigeguovdilat, ja dat vuhtto bures Sámi allaskuvlla oahppofálaldagas – leš go duodji, eamiálbmot filosofiija, árbediehtu, oahpaheaddjioahput dahje eará fágat gos Sámi árvvut digaštallojuvvojit ja dutkojuvvojit – dát máhttu lea mávssolaš sihke midjiide ja máilbmái.
Lea maiddái dehálaš ahte Sámi máhttu ja eallinvuohki lea alit oahpu ja dutkandásis, go mii diehtit ahte go mii oktii bidjat dieđuid, máhtu ja dutkama de boađus šaddá ođđa áddejupmi man ala mii buohkat sáhttit fas hukset vel buoret ja dárkileabbo dieđuid. Nie mii maiddái hukset áddejumi min iežamet eallinvuohkái ja eamiálbmogiid eallinoidnui dieđalaš máilmmis, numo Sámi Allaskuvla dahká internationála bargguidisguin, numo WINHEC ovttasbargguin gos eamiálbmot alit oahpu ja dutkanásahusat ovttasbarget dieđalaš áššiin. Sámi allaskuvlla maid ovttasbargá sihke UiT Norgga árktalaš universitehtain ja Nuorta universitehtain sámi alit oahpu ja dutkama olis, universitehta ja allaskuvlla ráđi sámi ovttasbargojoavkkus.
Sámi Allaskuvla lea erenoamáš. Allaskuvllas lea erenoamáš ovddasvástádus, eandalii Sámi giela ektui go lea áidna ásahus gos sámegiella lea oahpahus ja bargogiella, ja ásahus gos sáhttá gitta doavttirgráda dássái oahppat sámegiela. Dat bargu maid Sámi allaskuvla bargá sámegiela ektui lea hirbmat dehálaš ja háliidan dan ge rámidit.
Dán čavčča fállá omd. Sámi allaskuvlla álgolohkanbaji máttasámegielas, mii addá olbmuide máttasámis vejolašvuođa lohkat máttasámegiela. Ja šaddá hirbmat gelddolaš čuovvut maiddái makkár bohtosiid ovtta dán čavčča ođđa oahpuin, sámi girječállioahppu buktá boahtteáiggis.
Sámedikkis ja Sámi allaskuvllas lea buorre ovttasbargu SáMoS prošeavttas gos Sámi mánáidgárdepedagogihkka lea ovddiduvvon fágalaččat. Dás leat mii ovttas sihke ovddidan sámi mánáid dili boahtteáiggis, ja dutkan maid dán olis.
Sámediggi lea dán jagi ođasmahttán Sámediggedieđáhusa alit oahpu ja dutkama birra mii guoská buot sápmái, ja golggotmánus min dievasčoahkkin galgá gieđahallat nuppi dehálaš ášši mii guoská sihke Allaskuvllii ja Sámediggái, nammalassi rekrutterema birra, go Sámediggi gieđahallá dan hástalusa mii mis lea oažžut doarvái sámi fágaolbmuid boahtteáigge sámi servvodahkii.
Sámi allaskuvla ovddeš studeanttat geat leat barggus sámis, dahje doaimmain eará sajiin leat stuora ávkin gos dal de ležžet. Lea čielggas ahte Sámi servvodat ii livčče leamaš seammá visot dan gelbbolašvuođa haga maid studeanttat leat dán ásahusas gazzan, ja mii sávvat ahte joatká nu ahte miehtá sámi sáhttet studeanttat boahtit deike Sámi allaskuvlii gazzat oahpu ja maid ođđa dárbbašlaš dieđu buktit midjiide.
Loahpas háliidan sávvat didjiide buohkaide ollu lihkku daid dehálaš doaimmain maid dii álggahehket dán čavčča ja lihkku ođđa oahppojahkái!