Nu go dii ságastalaidet ikte, de leat min meahcci dáruiduvvon. 

Min árbevirolaš bargguin ii leat šat árvu, min báikenamat badjelgehččojuvvojit ja láhkareguleremat, areálasisabahkkemat ja eanet deaddu min luondduvuđđui áitet min kultuvrralaš práksisiid. 

Jus mii galgat sáhttit soabadit, de fertet mii oažžut iežamet meahci ruovttoluotta.

Ja vuosttaš lávki dan guvlui, lea ge diehtu/gelbbolašvuohta. 

Dán áiggi lassána beroštupmi olgoeallimii ja luondduvuđot turismii Norggas. Dat, ahte eambbosat vánddardišgohtet meahcis, sáhttá dahkat ahte olbmot eanet atnet árvvus ja fuola luonddus ja das maid dat addá. Muhto dat sáhttá maid sakka čuohcat sámi kultuvrra luondduvuđđui. 

Danne lea nu dehálaš ahte gávdnojit dieđut dán birra.

Olbmot geat galledit Sámi fertejit oažžut dieđu dan birra, ahte eatnamat maid sii galledit eai leat eatnamat mat eai leat goasse geavahuvvon. Eatnamat leat hábmejuvvon sámiid geavaheami bokte buolvvas bulvii. Sii fertejit oažžut diehtit ahte dáppe leat sápmelaččat eallán buolvvaid čađa. Sii fertejit oažžut dieđuid árvvuid ja práksisiid birra, nugo birgejumi, ávkkástallama ja meahcásteami birra. Min báikenamat galget oidnot ja geavahuvvot. Min árbevirolaš máhttu galgá deattuhuvvot hálddašeamis. 

Dat lea dehálaš – ii dušše danne go dat lea vuohki váldit ruovttoluotta dan mii mis lea rivvejuvvon. 

Muhto maiddái dan dihte go dat lea oassi das, ahte čoavdit luonddu- ja dálkkádatroasu maid mii dál vásihit.

Jierpmálaš ja ceavzilis sámi luonddugeavaheapmi lea dat buoremus vuohki suodjalit luonddu ja luondduvalljodaga. Sámi oaidnu luonddugeavaheapmái lea árvvusatnima ja guoddevašvuođa vuođul. Lea sáhka das ahte olbmot duođas dárbbašit luonddu; mii váldit dan maid mii dárbbašit, eatge šat eanet, ja mii hálddašit luondduriggodagaid dainna lágiin ahte báhcá boahttevaš buolvvaide.

ON Luonddušiehtadus 2022:s dohkkeha ja čujuha álgoálbmogiid váikkuheapmái seailluhit luondduvalljodaga ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. ON Luonddupanela lea ovtta raporttas 2024:s váldán birgejumi ovdan eallinfilosofiijan ja eallinvuohkin man guvlui galggašii bargat. Go galgat čoavdit luonddu- ja dálkkádatroasuid, de lea álgoálbmogiid máhttu ja váikkuheapmi geavaheamis ja hálddašeamis, oassi čovdosis.

Muhto dán áiggi leat iešguđetlágan oaivilat dasa movt olmmoš galgá luondduin ovttas eallit. Birashálddašeami oaidnu olbmo saji birra luonddus lea earálágan go min. Sámediggeráđi mielas galgá olmmoš máhccat lundui, ja ipmirdit dan, ahte min ovttasdoaibman luondduin lea čoavddus guoddevaš boahtteáigái.

Vaikko luondduvalljodatláhka dohkkeha árbedieđu oassin dan máhttovuođus maid hálddahus deattuha, de mii vásihit ahte dat dávjá ii dahkko. 

Mii fertet eanet atnit sámi máhtu ja vásáhusaid seailluhit ja hálddašit luondduvalljodagaid. Mii fertet sihkkarastit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat, máhttu, innovašuvnnat, árvvut ja práksisat árvvusadnojuvvojit. 

Sámi kultuvrra luondduvuođu seailluheamis ii leat mihkke ulbmiliid jus seailluheapmi hehtte sámi kultuvrra doaimmaheami. 

Sámediggeráđđi lea čujuhan dasa, ahte sámi gelbbolašvuođaguovddážat leat resurssat mat sáhtáše veahkehit dán barggus. Dát čájeha ahte bargu maid meahcceguovddáš bargá ja háliida boahtteáiggis bargat, lea dehálaš.

Stuoradiggi lea Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta čuovvoleapmin bivdán ráđđehusa čielggadit organiserema nationála gelbbolašvuođaguovddážii dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa birra, mas lea ovddasvástádus dutkamii, duođašteapmái, gaskkusteapmái ja soabadanbargui. 

Mun dieđán ahte okta ágga dán seminárii lea ahte dii háliidehpet váldit ovdan dan, ahte diekkár gelbbolašvuođaguovddáš galggašii leat mielde juohkime dieđuid luonddu, luonddugeavaheami ja luonddusisabahkkemiid birra Sámis. Ja čájehit dan ahte Meahcceguovddáš juo lea oassi nationála gelbbolašvuođas dán suorggis ja ahte dat sáhtášii šaddat oassi nationála gelbbolašvuođaguovddážis. 

Ráđđehus lea stáhtabušeahttaárvalusastis juolludan doarjaga ásahit gelbbolašvuođaguovddáža dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa birra. Sámediggeráđđi lea gearggus konsulteret dán čielggadusa mandáhta birra, ja čuovvolit Sámedikki dievasčoahkkima mearrádusa dán áššis. 

Dán ášši meannudeami oktavuođas deattuhii Sámedikki dievasčoahkkin gelbbolašvuođa ja vásáhusaid mat sámi ásahusain juo leat dáruiduhttima ja sámi fáttáid dutkamis, duođašteamis ja gaskkusteamis.

Dievasčoahkkin celkkii maiddái dan, ahte nationála gelbbolašvuođaguovddáža lassin dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa birra, ferte duođas nannet ásahusaid mat dál leat Sámis ja ásahushuksendoaimmaid dain guovlluin gos dál eai gávdno sámi ásahusat.

Áššis sámi gelbbolašvuođa birra areála- ja birashálddašeamis, bivddii dievasčoahkkin ráđđehusa várret doarjagiid nannen dihtii sámi servodaga, organisašuvnnaid ja máhttoguddiid kapasitehta ja gelbbolašvuođa seailluhit, duođaštit ja gaskkustit sámi álgoálbmotmáhtu, vai sii dainna lágiin besset iežaset gelbbolašvuođain searvat mearridanproseassaide mat gusket areálaid ja resurssaid geavaheapmái ja seailluheapmái ulbmillaš ja kultuvrralaččat guoddevaš vugiin. 

Sámediggeráđđi lea maid álggahan prošeavtta cegget ođđa ásahusaid Sámis, mas mihttomearri lea oažžut eanet iešguđetlágan sámi ásahusaid. Dán prošeavtta vuođđu lea ahte mii oaidnit stuora dárbbu ovddidit sámi ásahusaid sihke geográfalaččat ja iešguđet fágasurggiin. Prošeakta galgá kártet geográfalaš guovlluid ja fágalaš surggiid gos/main dál váilot ásahusat, ja ráhkadit eavttuid ođđa vejolaš ásahusaid ceggemii. Prošeakta galgá maiddái identifiseret vejolaš berošteddjiid geat sáhtáše leat mielde barggus ásahit ođđa ásahusaid. 

Sáhttá dasto dadjat, ahte Guovdageainnu meahcceguovddáža huksenbargu dáhpáhuvvá oktanaga máŋggain relevánta proseassain.  

Mun sávan didjiide lihku bargguin, ja jáhkán ahte dii dahkabehtet riekta go oahpásnuvvabehtet eará galledanguovddážiiguin Sámis ja guldalehpet sin vásáhusaid – nugo dahkabehtet semináras odne.