Buoris gájka
Munji la stuora ávvo gå besav liehket dánna Árranin ja tjuovvot dáv konferánsav.
Vuos háliidan giitit Sámi Giellagáldu ja Árran julevsámi guovddáža go lágidehpet dán konferánssa. Ja maiddái dan viiddis barggu ovddas maid juohke beaivvi bargabehtet julevsámi giela nannema ovddas. Dii lehpet dehálaš ásahusat, ii fal dušše julevsámegillii, muhto olles sámi servodahkii. Min sámi ásahusat, leat geađgejuolggit sámi servodat ovdáneamis.
Fáttát dáid beivviid leat sihke áigeguovdilat ja dehálaččat. Terminologiija ovdánahttimis lea vuosttažettiin sáhka giela vejolašvuođas seailut ja doaibmat buot osiin servodagas. Gielas, mii galgá leat oahpahusgiella, hálddahusgiella ja dutkan- ja teknologiijagiella - fertejit leat sánit ja doahpagat mat dahket vejolažžan čilget sihke árbevirolaš máhtu ja ođđa fenomenaid servodagas.
Julevsámegielas leat čiekŋalis ruohttasat, rikkis historjá ja nanu diehtoárbevierut. Seammás dat lea giella mii galgá adnot dálá ja boahtteáiggi servodagas. Danne ferte čađat bargat ovddidit terminologiija. Vai ođđa doahpagat vuođđuduvvet giela iežas struktuvrii ja logihkkii. Ja seammás dat galget giellageavaheddjiid mielas leat lunddolaččat ja áigeguovdilat.
Dan barggus gáibiduvvo sihke fágalaš gelbbolašvuohta ja ahte giela iešvuohta adno árvvus. Gáibiduvvo ahte giellageavaheaddjit, giellabargit, oahpahussuorgi ja ásahusat, main lea ovddasvástádus giela ovddideamis, ovttasbarget. Erenoamážit maiddái gáibiduvvo ovttasbargu riikkarájiid rastá. Go sámegielat eai dovdda stáhtarájiid. Danne lea lunddolaš ja dárbbašlaš searválaga bargat. Juste dákkár deaivvadanbáikkit go dát konferánsa, leat dehálaččat min gielaid ovdáneapmái ja boahttevuođa hástalusaid dustemii fárrolaga.
Konferánssas maiddái lea goanstajierbmi fáddán. Dál lea dakkár áigi go teknologiija ovdána jođáneappot go goassege ovdal. Goanstajierbmi váikkuha dál juo dasa movt mii ohcat dieđuid, gulahallat ja oahppat.
Goanstajierbmi mielddisbuktá sámegielaide sihke vejolašvuođaid ja muhto maiddái hástalusaid.
Ođđa teknologiija sáhttá veahkehit čohkket ja analyseret gielladáhtáid, ráhkadit digitála giellaresurssaid, jorgalanreaidduid ja ođđa oahpporeaidduid. Teknologiija dahká ahte giella ja dieđut leat olámuttos eambbogiidda.
Muhto goanstajierbmi ferte ovdánit sámi álbmoga eavttuid mielde, ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid mielde. Sámi servodat ii galgga passiivvalaččat vuostáiváldit nationála ja riikkaidgaskasaš goanstajierbmečovdosiid. Mis galgá leat proaktiivvalaš rolla.
Jus sámegielat eai leat mielde giellamodeallain, dáhtáčohkiin ja digitála čovdosiin, de sáhttá šaddat nu ahte dat eai oba oidno ge. Jus earát definerejit movt min gielat, min kultuvra ja min dieđut galget boahtit ovdan teknologiijas. De dat sáhttá dagahit boasttudieđuid ja vel eambbo marginaliserema. Danne fertejit sámi perspektiivvat leat mielde boahtteáiggi teknologiija ovdánahttimis. Eat mii sáhte dušše geahččat go earát mearridit áššiid mat váikkuhit min gielaide ja servodahkii.
Sámediggái lea dehálaš loktet sámiid ja eará álgoálbmogiid vuoiggatvuođaid goanstajierbme- áŋgiruššamiidda nášunála ja riikkaidgaskasaš dásis. Mii dárbbašit giellaresurssaid, gelbbolašvuođahuksema ja ekonomalašdoarjagiid mat nannejit sámi fágabirrasiid. Mii dárbbašit čovdosiid mat nannejit min gielaid, ja mat vuođđuduvvet iešmearrideamis.
Sápmelaččain ferte lea dadjamuš gielladáhtáid, dieđuid ja kulturárbbi čohkkemis, hálddašeamis, oamasteamis ja geavaheamis. Dá lea oassin min iešmearridanvuoigatvuođas.
Jus smávit gielat eai ovddastuvvo digitála čovdosiin mat ráhkaduvvojit, de lea bahá ahte dat eai oba leat ge mielde boahttevuođa teknologalaš duovdagiin.
Sámedikki bealis mii bargat dan ovdii ahte sámegielain leat buorit ja einnostahtti rámmaeavttut. Mii bargat dan ovdii ahte leat eambbo giellaresurssat, buoret vejolašvuohta oažžut oahpahusa, nannoset fágabirrasat ja ahte sámegielaid geavaheapmi lassána servodagas. Muhto mii maiddái diehtit ahte dá lea guhkesáiggi bargu masa dárbbašuvvo ovttasbargu ja oktasaš áŋgiruššan.
Lea maiddái dehálaš dainna lágiin dadjat ahte teknologiija sáhttá leat ávkkálaš reaidu, muhto dat ii goassege boađe olbmuid sadjái. Olbmot dat hupmet giela, oahpahit giela mánáidasaset, atnet giela oahpahusas, ráhkadit ođđa sániid ja atnigohtet giela ođđa oktavuođain. Giella eallá danne go olbmot dan hupmet.
Buolvvaid čađa lea čájehuvvon ahte julevsámegiella lea mearkkašahtti nanu giella. Giella lea seilon garra deattu vuolde ja garra dáruiduhttima. Dál oaidnit ahte ođđa buolvvat ohppet, hupmet ja ovddidit julevsámegiela. Dat movttiidahttá ja addá doaivaga.
Mii liikká eat sáhte atnit boahtteáiggi diehttelassan. Juohke ođđa oahppogirji, juohke ođđa fágadoaba, juohke ođđa digitála giellaresursa ja juohke ođđa giellageavaheaddji, leat mielde nanneme giela sajádaga.
Danne lea dat bargu man, man dii bargabehtet, ja maid galga beassat gullat daid beivviid, nu nu mávssolaš.
Mun sávan ahte konferánssas šaddet buorit digaštallamat, ođđa dieđut ja ođđa ovttasbargu. Sávan maid ahte konferánsa movttiidahttá ain bargat terminologiijain, teknologiijain ja giellaovdánahttimiin, ja ahte ságastallamiid bohtosat leat ávkin olles julevsámi giellaservodahkii.
Gijtto. Giitu mu oasi ovddas. Ja lihkku konferanssain!