Gii galgá sihkkarastit Sámi boahtteáiggi jus mii ieža eat daga dan? Munnje lea gudni go beasan Sámi Parlamentáralaš Ráđi namas rahpat Sámi Business Arena dáppe Guovdageainnus.
Juohke jurdaga ja juohke dáhpáhusa duogábealde lea niehku dahje višuvdna. Dán niegu duohken ahte lágidit ealáhuskonferánssa Sámis lea maid niehku ahte ieža beassat defineret iežamet boahtteáiggi. Dán niegu juogadan ollásit dinguin.
Ja dán sáles leat dievva diekkár niegut, jurdagat ja dáhtut háhkat árvvuid, bargosajiid ja dan ahte čađahit dan, sápmelaččaid iežamet eavttuid mielde. Dán sáles duoldá áŋgirvuohta, ideat ja bargomokta.
Mus ii leat lohku gallii ealáhuskonferánsii mun lean oassálastán jagiid mielde. Oktasaš dain lea leamaš ahte mun lean dovdan iežan guossin geaid eatnasat dáin konferánssain eai duohtavuođas háliidan mu dohko. Dat lea dan dihtii go oassi dáin konferánssain leat oaivvilduvvon ealáhusdoaimmaide main leat njuolga dahje movt nu, hui negatiivvalaš ja mearkkašahtti váikkuhusat muhtin ealáhusaide mat leat leamaš ássama vuođđun dáppe davvin, ja mat leat kulturguoddi ealáhusat. Mu sáttasátni šaddá danin dávjá muittuhussan juste dan birra.
Dát konferánsa lea earálágan juste danin go dát arena lea ealáhusaid ja hutkanfámuid birra mat sámi servodagas alddis leat. Mun lea dan dihte hui ilus go beasan deike searvat ja go mii sáhttit ovttas ávvudit min hutkanfámuid.
Dii lehpet dat hutkit, álggaheaddjit, duostilat ja sii guđet rahčet. Din fámuin lea mearkkašupmi min báikegottiide, gos dii fállabehtet gálvvuid ja bálvalusaid unna márkanažžii. Din haga livččii váddáseabbo, sáhtán dadjat juo veadjemeahttun, seailluhit min báikegottiid.
Mii hábmet iežamet fitnodagaid ja ealáhusaid gulahallama bokte márkaniiguin ja gilvvus earáiguin ja guhtet guimmiin. Gilvu sáhttá dovdot váttisin, muhto dat lea maid dat mii addá midjiide vejolašvuođa dahkat vel buoret barggu, bargat veahá liiggás ja dakko bokte sihkkarastit alccemet ovdamuniid. Muhto ii gilvu leat buot. Ođđaáigásaš ealáhusdoaimmaheamis lea lihka dehálaš, jus ii vel eanet dehálaš, ahte leat ovttasbargoattáldagat. Ovttas sáhttibehtet dii fállat stuorát doaimmaid. Jus dan galgá nagodit, de fertejit leat oktavuođat, dieđut vejolašvuođaid birra ja strategalaš ovttasbargannávccat dalle go dakkáriidda lea dárbu.
Midjiide lea buohkaide dárbu oidnot. Olmmožin, aktevran, ja dainna maid mii fállat. Buot deháleamos lea oaidnit kundariid ja sin dárbbuid.
Mun háliidan muitalit ovtta vásáhusa birra mii mus lei dalle go ledje válgagiččut Guovdageainnus. Mii leimmet vuolgime skohtermátkái, go okta mu joavkkus fuobmái ahte son dárbbaša ođđa skuovaid. Mii finadeimmet iešguđet rámbuvrriin, ja juste ovdal giddenáiggi de olliimet Yamaha-senter AS lusa. Vaikko eaiggát juo lei gidden ja lássen rámbuvrri, de rabai son gávppi midjiide. Veahá geahččaleami maŋŋil, de šattai aŋkke buorre gávpi. Dát lei hui buorre oastivásáhus, ja kunddarmeannudeapmi man gal ferte árvvus atnit. Dat dagai mu hui rámisin ja illui. Ja nie bargabehtet oallugat dis iežadet doaimmain. Gilvvus neahttagávppiiguin ja stuorát gávppiiguin stuorát báikkiin. Dat lea diet attáldat, ahte oaidnit gávppašeaddji, ja váldit vára sus, mas lea eanemus dadjamuš.
Ollu doaimmat leat sajáiduvvan ja háhkan iežaset márkana. Jus galgá viiddidit márkana, de ferte rievdadit doaimma, vai heiveha iežas dan márkanviiddideapmái. Oallugiin lea dál diehtojuohkin ja sisdoalloválddaheapmi sosiála mediaid bokte. Dáinna lágiin ožžot vel nannosit oktavuođa iežaset márkaniin. Dat buot buoremusat gulahallet čađat iežaset kundariiguin.
Sápmi dárbbaša digitála gelbbolašvuođa. Digitaliseren lea áigá juo ollen sihke min árgabeaivái ja min ealáhusaide. Digitála gelbbolašvuohta lea resurssa sámi bargoeallimii, ja lea guovddážis sihke priváhta ja almmolaš surggiid ovdáneapmái ja innovašuvdnii. Dihtorspeallan ja speallanvásáhusat addet gulahallanattáldagaid, ovttasbarganmáhtu, čuolmmaid-čoavdinmáhtu, strategalaš jurddašeami, systematiserema ja giellamáhtu. Namuhan dihte juoidá. Dát leat gelbbolašvuođat maidda mis lea dárbu. Mu mielas mii fertet eanet atnit árvvus dan gelbbolašvuođa maid olmmoš háhká dihtorspeallama bokte. Mun lean hirpmástuvvan dan áŋgiruššamis man Guovdageainnu Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla leat bidjan dihtorspeallamii ja digitála gelbbolašvuhtii. Sámi Gamers lea šaddan dovddusin ja lea ožžon bures ánssášuvvon doarjaga Gjensidige-vuođđudusas. Mii leat maid ožžon fuomášumi dasa ahte Janne Guttorm Mienna lea álggahan doaimmaid nieiddaide Guovdageainnus geain lea beroštupmi dihtorspeallamii. Vaikko dieđán ahte eai buohkat geat liikojit speallat álgge bargguide digitála suorggis, de leat aŋkke dát ovdamearkkat buorit dasa ahte diehtit ahte Sámis gávdnojit digitála čeahpit.
Ii stuorimus leat álo buoremus. Unnit fitnodagat maid buvttihit árvvuid ja bargosajiid. Ollu fitnodagat háliidit fállat buori gálvvu ovdalii stuora hivvodaga. Dan mii galgat muitit, go lea seamma dehálaš go ahte muhtimat háliidit hukset stuorit fitnodagaid. Mii politihkkárat galgat bargat rámmaeavttuiguin, politihkalaš mihttomeriiguin ja láhčit dili fitnodatálggaheapmái. Politihkas lea sáhka vuođu hukset amas nákcet váttis ásahanáigodaga.
Ádjána vihtta jagi ásahit iežas fitnodaga, ja máŋggas eai lihkostuva vuosttaš geardde vaikke áŋgiruššet olahit niegu visot searaiguin ja ruđaiguin. Danne lea hui dehálaš ahte mii, servodat birra, oaidnit ealáhushutki árpmuhis stuora barggu. Gávppašit báikkálaččat lea eambbo go čurvestat. Nu mii nannet báikkálaš ealáhusa. Mun dieđán ahte institušuvnnat nugo Sámediggi leat buorit oastit. Mis lea ovddasvástádus masa mii galgat leat dihtomielalaččat. Mii galgat geahččalit gávdnat vejolašvuođa atnit báikkálaš ealáhuseallima juohke sajis gos lea vejolaš. Muhtin guovddáš láidestusain lea midjiide dehálaš beassat spiehkastit, go dakkár spiehkastagat mielddisbuktet fas olu muhtimiidda.
Dákkár deaivvadanbáikkis maid Ovddos dás lea huksen, galgat ávvudit huksenfámu. Mii galgat hástaluvvot, mii galgat movttiiduvvut ja mii galgat eaktudit iežamet boahtteáiggi ja vejolašvuođaid.
Sámi Parlamentáralaš Ráđi jođiheaddjin sáhtán roahkka dadjat ahte buot golbma sámediggepresideantta beroštit dás, ja ahte mii leat mielahis rámis dinguin geat huksebehtet báikegottiid! Dáiguin sániiguin sávan dán arena šaddat dehálaš deaivvadansadjin didjiide ja sadji gos dii gávdnabehtet ođđa návccaid, doaivaga ja oskku.