Buorre beaivvi !
Munnje lea stuorra illun oaidnit buohkaid din, nuoraid, geat lehpet čoahkkanan deike. Dii nuorat dat lehpet min sámegielaid boahtteáigi. Dii dat sihkkarastibehtet ahte boahttevaš buolvvat gullet, oidnet ja geavahit sámegielaid.
Sávan din diehtit man dehálaččat dii lehpet sámi servvodahkii, ja sávan ahte diehtibehtet man stuorra árvu das lea go dis juohkehaččas lea sámegiella beaivválaš giellan ja go dis lea sámegiela oahpahus joatkkaskuvllas.
Eará giellafágaid nugo fránska- dahje duiskagiela ektui du sámegiel gelbbolašvuohta lea áibbas vearditmeahttun. Dat lea erenoamáš mávssolaš. Dii lehpet dušše birrasii 200 oahppi juohke jahkebuolvvas geain lea dát erenoamáš máhttu. Dat dadjá juoidá das man dehálaš juohke okta dis lea.
Lean maiddái ilus go Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea váldán bargun lágidit dán seminára. Sámediggi lea addán doarjaga joatkkaskuvlii vai lágida dakkár seminára, mii dahká ahte eambbo nuorat šattašedje dihtomielalaččat das man mávssolaš gelbbolašvuohta sis lea, ja mii maiddái sávvat dan dahkat ahte eambbogat ohcet mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui.
Áidna vuohki movt sihkkarastit ealli sámegielaid boahtteáigái lea ahte gávdnojit giellageavaheaddjit, ja ahte bajásšaddet ođđa giellageavaheaddjit. Dat mearkkaša giela sirdáseami buolvvas bulvii. Dii lehpet duođaštussan dasa ahte sámegielat sirdásit buolvvas bulvii. Dii lehpet máŋggagielat nuorat go din váhnemat leat dinguin sámástan ruovttus, go din váhnemat leat válljen ahte galgabehtet beassat oahppat sámegiela skuvllas. Dat lea skeaŋka. Ovtta láhkai stuorámus skeaŋka maid sáhttá oažžut. Sávan din atnit hui fuolas dan skeaŋka, ja ahte geavahehpet dan viidáseappot eallimis.
Jus mii galgat beassat sámegillii gulahallat servvodagas, leaš dál mánáidgárddis, skuvllas, dearvvašvuođastašuvnnas, buohcciviesus, politiijagažadeamis, diggeáššis dahje giddagasas, dahje girkus gásttas, konfirmašuvnnas dahje heajain, de mii dárbbašit sámegielat fágabargiid.
Ja dii dat lehpet boahtteáiggi fágabargit. Mii dárbbašit dan ahte dii válljebehtet váldit alit oahpu. Mii dárbbašit sámegiel gelbbolašvuođa buot servvodatsurggiin. Boahtteáiggi dihte lea dehálaš ahte dis nu ollugat go vejolaš válljebehtet alit oahpu, ja ahte geavahehpet iežadet sámegiel gelbbolašvuođa bargoeallimis. Nu ahte vaikko maid dál vállježat studeret ja vaikko manin háliidat šaddat, de lea dutnje ja du sámegiel gelbbolašvuhtii dárbu. Dan dihte lea dus hirbmat stuorra ovdamunni. Dan dihte go dus lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas, de leat mávssolaš. Šattat hirbmat bivnnuhin bargomárkanis, ja oaččut vissásit barggu vaikko gos riikkas ja Sámis, juste danne go dus lea gelbbolašvuohta maid ii bálljo fidne servvodagas dál.
Nu go jo namuhin de dárbbašuvvojit sámi fágabargit buot servvodatsurggiin. Min vásáhusat ja iešguđetge guorahallamat liikká čájehit ahte ovtta fágasuorggis erenoamážit váilu sámi gelbbolašvuohta. Namalassii oahpahussuorggis. Máŋgga sajis riikkas váilot mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit. Sámi servvodagas lea heahtedárbu sámegielat oahpaheddjiide ja mánáidgárdepedagogaide. Dat sakka fuolastuhttá min. Dan dihte diehtit maiddái ahte dálá mánáidgárdemánát ja skuvlamánát eai oaččo dan oahpahusa masa sis lea gáibádus.
Danne lea min mielas Sámedikkis dárbbašlaš ahte dii joatkkaskuvlla oahppit gullabehtet man dárbu mis lea didjiide. Mii dárbbašit ahte eambbogat váldet mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu dahje oahpaheaddjeoahpu.
Daid oahpuid sáhtát váldit juogo dáppe Sámi Allaskuvllas, dahje Nuortta universitehtas gos lea lullisámegiel ja julevsámegiel oahpaheaddjeoahppu. Sáhtát diehttelasat maid váldit oahpaheaddjeoahpu vaikko guđe oahpahusásahusas, muhto dalle fertet váldit sámegiela liigefágan dakkár sajis gos fállet sámegiela oahpu.
Ferten maid muitalastit ahte Sámediggi addá stipeandda mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu studeanttaide. Dan stipeandda oažžu lassin dábálaš stipendii maid Loatnakássa addá. Dat mearkkaša ahte dutnje studeantan lea dáid oahpuid ekonomalaččat gánnáhahtti váldit.
Otná seminára ulbmil lea oččodit ollugiid dis álgit juste dáidda oahpuide. Sávan din otná beaivvi maŋŋel diehtit man dehálaš juohke okta dis lea din iežadet sámegiel gelbbolašvuođa dihte. Don oaččut barggu vaikko gos, dan dihte go sámástat ja go leat lohkan sámegiela, juste danne go juohke sajis váilu sámegiel gelbbolašvuohta. Sávan ahte otná beaivvi maŋŋel dieđát man dehálaš min sámi servodaga ja min gielaid boahtteáigái lea ahte ollugat dis lohket mánáidgárdeoahpaheaddjin dahje vuođđoskuvlaoahpaheaddjin. Go juste dat sihkkarastá dan ahte buot mánát ožžot sámegiela oahpahusa boahtteáiggis.
Háliidan loahpahit Elsa Laula sitáhtain: «Nuoraide háliidan dadjat, ahte min álbmoga boahtteáigi lea din duohken!"
Sávan lihku otná seminárain!