Loga Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta Stuoradiggái (dárogillii, čoahkkáigeassu sámegillii)

Govven: Runar Myrnes Balto, Sámediggi

Ráhkis buohkat!

Min máttut leat álo min mielde. Sii leat addán midjiide givrodaga dustet dán gáibideaddji beaivvi – ovttas – vai mii sáhttit geahččalit čuoldit oktii vássánáiggi, dálááiggi ja boahtteáiggi láiggiiguin mat leat bodnojuvvon sihke bákčasiin ja ceavzinfámuin. Lea gáibideaddji bargu hukset šaldi vássánáiggi vearrivuođaid ja boahtteáiggi buoret válljejumiid vejolašvuođaid gaskkas.

Leat bottožat ja dáhpáhusat mat bissot dego áigeearrun historjjás. Odne soaitá leat dakkár beaivi. Odne viimmat almmuhuvvo raporta mii lea guorahallan min lagas historjjá ja vearrivuođa maid min álbmot lea gillán. Leat stuora vuordámušat ja garra dovddut čadnon raportii ja dan sisdollui. Mii illudit lohkat dan, vaikko dat maiddái bávččaga.

Mun háliidan giitit buohkaid sin geat leat leamaš duohtavuođavihtanin kommišuvdnii. Din jienaid ja muitalusaid haga eat livčče mii ožžon dán vejolašvuođa geahččalit čoavdit dán oktasaš ja bávččas historjjá.

Gatnjalat mat golggiidit ja bákčasat maid mii dovdat go dál ođđasis galgat vásihit dahje deaivvadit vássánáiggiin leat dehálaččat vai sáhttit ođđa lávkkiiguin vázzit buoret boahtteáigái mii vuođđuduvvo eará ja buoret válljejumiide. Stuoraservodat ferte dovddastit ja duostat čuožžut das mii dál boahtá. Sáhttá leat eanet miella ja vuohkkaseabbo geahčestit nuppe guvlui, muhto mii eat ábut diktit iežamet báhtarit unohasvuođain.

Mun háliidan giitit kommišuvnna miellahtuid go leat vuostáiváldán muitalusaid dáruiduhttináiggis. Dii lehpet bargan gáibideaddji barggu min buohkaid ovddas. Muitalusat muitaluvvojit ja muitaluvvojit fas ođđasit. Duohtavuohta lea guovddáš sturrodat ja ideála – muhto duohtavuođas leat ollu muitalusat, jienat ja rahčamat. Mu doaivva lea ahte mii odne oažžut dakkár raportta mii doaibmá duohtavuohtan ja doarjjan boahtteáiggi duohtavuođa ohcamii. Ahte raporta lea doarvái nanus leat dáruiduhttima almmolaš duohtavuohta.

Dáruiduhttin lea oassi Norgga historjjás. Go dohkkeha ahte dáruiduhttin lea dáhpáhuvvan ja ahte das leat váikkuhusat, de lea váldime ovddasvástádusa. Dat ii mearkkaš ahte guoddá siva, muhto ahte dohkkeha ahte mii leat buohkat oassi stuorát historjjás ja ahte buohkain dasto lea ovddasvástádus ja vejolašvuohta dahkat rievdadusaid.

Dáruiduhttin lea mielddisbuktán ahte duháhiid mielde sápmelaččat leat massán gielaset, kultuvrraset, identitehtaset ja ealáhusvejolašvuođaid. Mii servodahkan moraštit buot maid leat massán. Buohkain sis lea riekti váldit ruovttoluotta, jus háliidit. Lea áigi ahte Norgga stáhta njulge boasttuvuođaid maid lea dahkan sápmelaččaid dáruiduhttimis mas áiggui oažžut sámevuođa jávohuhttot, vajálduhttot ja jávkat.

Vai lihkostuvašeimmet soabademiin, de ii leat doarvái dušše bivdit ándagassii ja sivahallat vássánáiggi. Juoga ferte dahkkot. Mii fertet váldit vuostá dan máhtu mii midjiide ovdanbuktojuvvo ja dan vuođul hábmet boahtteáiggi mii fátmmasta ja vuhtiiváldá buohkaid. Dat mearkkaša nannet sámi giela ja kultuvrra, bisuhit ja ovddidit sámi árbevieruid, eallinvuogi ja ealáhusaid, ja searvadit ja gaskkustit min historjjá nationála historjjás. Dat mearkkaša addit sámi jienaide saji ja válddi buot mearrádusproseassain mat gusket min álbmogii ja servodahkii. Dat mearkkaša oahppat vássánáiggis vai seamma boasttuvuođat eai geardduhuvvo.

Mus leat dasto alla vuordámušat Norgga eiseválddiide raportta čuovvuleamis.

Geat mii leat olmmožin ja jurdagat das ahte geat mii livččiimet leamaš dahje geat mii háliidit leat – lea min buohkaid vuođđoášši. Miehtá Sámi ferte hukset giella- ja kulturásahusaid, sámi deaivvadanbáikkiid, kursafálaldagaid ja oahppovejolašvuođaid vai dat sámit geain dát vejolašvuođat rivvejuvvojedje, besset lahkonit iežaset sámi identitehtii fas. Mo mii sáhttit dohkkehit morraša maid dovdat daid massimiid dihte maid mii leat vásihan, seammás go galgat nannet ja ovddidit dan doaivaga ahte sáhttit váldit ruovttoluotta eanemus lági mielde das maid mii leat massán – dat lea juste dat maid mii dál fertet dustet.

Identitehtas ii leat sáhka dušše das geanin iežas dovdá, muhto das ahte gávdnat ja váldit iežas saji dan servodagas masa rievtti mielde gullá, das ahte oassálastit juogamas mii lea stuorát go ieš. Dá lea persovnnalaš mátki man juohkehaš ferte ieš mátkkoštit, muhto mii sáhttit veahkkin heivehit mátkki vai dat veahá gehpošii.

Dan sáhttá dahkat dušše jus mealgat nanne Sámedikki, danne go mii dat dovdat iežamet servodaga buoremusat ja mii dat diehtit gokko mii leat rašimusat. Mis eai leat dál doarvái buorit vejolašvuođat veahkehit iežamet álbmoga ja servodaga áibbas kritihkalaš ja dárbbašlaš surggiin.

Norgga stáhta ja sámi álbmoga gaskkas lea luohttámuškriisa mii vuolgá das go dál rihkkojuvvojit vuoigatvuođat, ja go stáhtas ii leat dáhttu čoavdit sámiid hástalusaid. Čielga ovdamearka lea olmmošvuoigatvuođarihkkun mii dál dáhpáhuvvá Fovsen Njaarkes, ja man ferte bissehit jus galgá buoridit luohttámuša fas. Ferte maid čájehuvvot dáhttu ollašuhttit sámiid vuoigatvuođaid buot surggiin, dearvvašvuođasuorggi rájes giela ja kultuvrra rádjái.

Sámit leat oktasaččat vásihan dáruiduhttima, ja máŋga váidudeaddji doaibmabiju fertejit leat dakkárat mat leat oktasaččat buohkaide. Leat dihto joavkkut dahje ovttaskas olbmot geat dáruiduhttima geažil leat gillán dakkár vahágiid ahte ferte ovttaskas olbmuid dásis njulget áššiid. Dat soaitá erenoamážit guoskat min álbmoga vuorraset bulvii, ja Norgga eiseválddit berrejit vuoruhit váidudeaddji doaimmaid sin várás.

Mii jurddašallat maiddái dan bákčasa birra maid kvenat, norgalaš-suopmelaččat ja vuovdesuopmelaččat leat vásihan dáruiduhttima geažil. Mii leat iešguđetlágan olbmot geain leat iešguđetlágan vásáhusat, muhto mis lea oktasaš dat ahte mii leat gillán dáruiduhttinpolitihka. Juohke álbmogis lea riekti iehčanas soabadanprosessii stáhtain, ja Stuoradiggi berre dan vuhtiiváldit áššemeannudeamis.

Luohti dan birra geanin mii leat šaddan ja guđe guvlui mii ja min maŋisboahttit galgat boahtteáiggis, lea luohti mii gáibida mis ollu.

Giitu beroštumi ovddas!