Ráhkis olbmot,
Leat go bisánastán gullat go čáhci skávvugoahtá? Suosat uhcánaččaid čudjet ja skállet, ja eará háve ges gumaidit, čáppa šuokŋan čudjet. Lea luondu ieš mii hállá. Lea olles skeaŋka vásihit dán, dainna illosa, ja dát lea sielu attáldat.
Luondu lea rievdamin. Divrras luondu, šlájat ja šattut jávket ja duššet, dađis johtilebbo. Mii vásihit ahte jahkeáigodagat eai leat šat dego ovdal, daid ii dieđe makkárin šaddet. Olusat ain fidnejit áigáiboađu das maid luondu addá, muhto dálkkádatrievdamat hástalit sin. Roasut mat čuvvot dálkkádatrievdamiid leat noađđin sidjiide, ja dat loktet sin searaid geat vigget fidnet ealáhusa ja birgejumi luonddus. Sin bearrašat rahčet. Billistit luonddu billista loahpa-loahpas min iežaideamet.
Dán jagi lea Sámediggi ásahan mánáidforuma mas sámi mánáid jietna galgá gullot. Mánáidforuma vuosttas cealkámuš lei ahte sis váilot oahpaheaddjit. Mánát maid sávvet ahte buot oahpaheaddjit galggašedje buorebut dovdat sámi diliid. “Lea buorre ja deŧálaš oahppat vássán áiggi birra”, celket sii, muhto min mánát dáhttot maid oahppat otná beaivvi birra ja dan láhkai ráhkkanit boahtteáigái.
Jos galgá nannet sámegielaid boahtteáiggi, de lea dárbbašlaš fidnet eambbo sámegieloahpaheaddjiid ja mánáidgárdeoahpaheaddjiid. Dan dihtii mii leat ráđđehusain ovttaoaivilis das ahte dán jagi ovddiduvvo stuorradiggedieđáhus mo sáhttit fidnet eanet sámegieloahpaheaddjiid ja sámi mánáidgárdeoahpaheaddjiid.
Dán jagi galgá Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna gárvvihit rapportta ja buktit árvalusaid doaibmabijuide. Stuorradiggi lea ásahan kommišuvnna vai dat guorahaddá dáruiduhttinpolitihka sápmelaččaid, kveanaid ja vuovdeláttániid vuostá. Mii eallit buohkat dán politihka váikkuhusaiguin. Dat lea dahkan ollu váivviid, ja dan bohtosat eai sáhte dušše sihkastuvvot vai jávket. Ferte gieđahallat dan maid kommišuvdna lea gávnnahan maŋŋil go leat háleštan badjel 650 duohtavuođavihtaniiguin. “Állet čierut min duššiid dihte” dajai Therese Olli Sara álbmotčoahkkimis ovdal go kommišuvdna ásahuvvui. Dan mun muittán ja jurddašan dávjá. Rittus ja mearrasámi guovlluin leamaš dáruiduhttima váikkuhus erenoamáš garas. Dat lea mielddisbuktán jaskkodeami, biehttaleami ja ahte giella, kultuvra ja gákti leat jávkan.
Mii leat dán jagi bidjan ruđaid prošektii man namma lea Borjjadat, mii mearkkaša ahte fatnasiin beassá de borjjastit. Áigumuš lea oččodit láhkarievdadusaid mat dohkkehit min vuoigatvuođa ja vejolašvuođa eallit das maid mearas fidnet. Maiddái min luossabivdinvuoigatvuođaid ferte vuhtiiváldit. Dát ferte dahkkojuvvot seammás go leat doaibmabijut nannet sámegiela ja kultuvrra mearrasámi guovlluin. Dán vuođđun fertejit leat earet eará Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna neavvumat.
Elle Sáve Gaup lea nuorra koahkka gii lea álggahan Instagram-konto Njálggat. Son addá borramušrávvagiid ja evttoha mo ođđa áiggis sáhttá málestit árbevirolaš ávdnasiiguin. Min biebmu lea deaŧálaš, ja danin lea ON gieskat álggahan álgoálbmotovttastusa mii sihkkarastá álgoálbmogiid borramušvuogádagaid. Borramušsihkkarvuohta, máhttu min ođasmahtti resurssaid birra, ja mo dan máhtu ovddosguvlui suodjalit, lea mávssolaš.
Surgadis soahti Ukrainas váikkuha midjiide buohkaide. Mii jurddašit sin geat šaddet vásihit jápmimiid, gillámušaid ja bákčasiid mat čuvvot sođiin. Navdimis ádjána máŋga buolvva ovdal olbmuid gillámušat nohkagohtet. Mis leat maiddái jurdagiin min sámi vieljat ja oappát ruošša bealde min doaimmas.
Min vuoras olbmot, studeanttat, vuođđoealáhusat ja sii geat orrot okto dovdet mo dát čuohcá sin eallimiidda. Golut lassánit, bearašgeafivuohta lassána, ja dat fuolastuhttá mu go servodaga ja olbmuid ruhtadilli vearrána. Sámediggi dáhttu dáid áššiid eanet deattutit ovddosguvlui.
Máttasápmelaččat dárbbašit vuoiggalaš boahtteáiggi. Fovsen-ášši ii leat vel čuovvuluvvon. Riektestáhtas lea guovddážis ahte riektemearrádusat doahttaluvvojit. Dan dihtii mun ferten gáibidit ahte dat dáhpáhuvvá.
Sámis vásihat garra sisabahkkemiid eatnamiidda, ja energiijapolitihka mii hástala min buohkaid. Mii rahčat boahtteáiggi ovddas, go min kultuvra ja eallenvuohki lea čadnojuvvon lundui ja dasa maid luondu addá.
Go ieš luondu skierbmugoahtá, de mii ieža ge skierbmut. Eará guvlui lávket, sáhttá mearkkašit earálágan eallima máŋgasiidda. Eallit daid eavttuid mielde maid luondu addá, lea leamaš vuođđun dasa maid ovdalaš buolvvat leat huksen. Dan ala mii galgat nannet min eallima vai mis maid lea juoidá maid addit boahttevaš buolvvaide.
Go giđđa máizada, de jieŋat moallanit ja nállojieŋat šávvet ja skilaidit jávregáddái. Stuora fámut leat jođus go giđđa gohccáha luonddu ja nu maid birgenlági, ja seamma fámuin ja dáhtuin sáhttit mii láhčit buoret ja vuoiggalut eallima máilbmái.
Buorre ođđa jahki! Šiõǥǥ ođđ eeʹjj!