Čoahkkinjođiheaddji,
Imašlaš lea čuožžut ja hupmat kámeraide ja guoros stuoluide measta guoros dievasčoahkkinsálas dál. Sálas livčče galgan leat dievva olbmot, vuordámušat ja áŋgiruššamat. Muhto mun dieđán ahte dii lehpet dieppe, ja ahte áŋgiruššan lea seamma stuoris go ovdal, dušše eanet digitála hámis.
Mis lea leamaš erenoamáš áigi mannan dievasčoahkkima rájes. Njukčamánu 12. b. giddejuvvojedje ráját Norggas, Sámis ja eará riikkaide. Mii eat sáhttán johtit ja fertiimet bargat ruovttus koronadili geažil, mii lea váikkuhan midjiide buohkaide eanet dahje unnit. Mis lea maŋábealde áigi maid ii sáhte buohtastahttit mainnage maid leat vásihan, ja mii maiddái váikkuha midjiide áiggis mii boahtá.
Mainna lágiin lea koronadilli váikkuhan sámepolitihkkii? Jos mun galggan čilget dán áigodaga ovttain sániin, de ferte dat leat gaska. Mii diehtit ahte Sámis leat guhkes gaskkat, ja mii geavahat ollu áiggi dáid mátkkiide go johtit ja deaivat olbmuid gos sii leat. Johtingildosa geažil orru gaska vel liige guhkki, erenoamážit guovddáš eiseválddiid ja guovddáš mearrideddjiid lusa mat váikkuhit min eallima Sámis.
Koronadilli gohčoduvvo maiddái koronaroassun, ja dán roasu ferte geahččat maiddái álgoálbmotčalmmiiguin. Min mielas orru ahte min bearráigeahččanrolla ráđđehusa ja politihkalaš proseassaid ektui mat gusket midjiide leat leamaš fuonit, ja ahte proseassat čađahuvvojit ja mearrádusat dahkkojuvvojit almmá ahte min oaivilat ja vuostecealkámušat guldaluvvojit ja doahttaluvvojit.
Okta ovdamearka lea Jillen Njaarke orohat mii lea dáistalan garrasit ja áŋgirit bieggafápmopárkka ásaheami vuostá, go áigot hukset 75 bieggamillu Øyfjellet báikkis Vaapstenjeanoes. Ásaheapmi dagaha ahte boazodoallit masset guovllu danne go boazu geavaha dán ruvtto johtit guohtumiidda. NČE attii lobi álggahit huksema, dainna eavttuin ahte bieggafápmopárka ja orohat sohpet movt goappašagat bealit galge geavahit guovllu. Dan birra ii sohppojuvvon, ja dál lea OED, koronadilis, addán Eolus Vind Norge AS:ii lobi hukset rusttetgeainnu párkii. Dát dagahii ahte buot bohccot eai johtan dohko dán jagi. Dán dáhpáhusas leat stuorra váikkuhusat orohahkii, ja dat lea vuoigatvuođaid loavkašuhttin proseassas maid eat hálit.
Nubbi eará ovdamearka lea bivdoearredieđáhus. Bivdoearredieđáhus mearriduvvui miessemánu 7. b., 14 beaivvi maŋŋá go Riikarevišuvnna raporta guolástusaid birra meannuduvvui Stuorradikkis. Vuolggasajis galggai sihke bivdoearredieđáhus ja raporta meannuduvvot seamma beaivvi, muhto 14 beaivvi lei menddo unnán áigi geavahit revišuvdnaraportta dieđáhussii váikkuheapmái. Nugo vurdojuvvon, de cuiggodii Riikarevišuvdna garrasit ráđđehusa guolástuspolitihka, man oktavuođas váldi ja eaiggátvuohta čohkkejuvvojit. Sámediggi geahččalii ollu gerddiid maŋidahttit bivdoearredieđáhusa. Dattetge mearriduvvui dat, ja dál fertet mii dušše hoahpuhit barggu mearrasámiid vuoigatvuođaid ja Davvi Norgga riddoservodaga sihkkarastimiin. Jus dát dilli joatkkašuvvá, de ferte Stuorradiggi váldit stuorát ovddasvástádusa čađahit Norgga stáda konsultašuvdnageatnegasvuođa sámi beroštumiid ektui.
Maiddái eará eamiálbmotguovlluin leat seammá hástalusat, dan ahte korona-dilli dagaha álkibun čađahit sisabahkkemiid eamiálbmotguovlluin ja eará olmmošvuoigatvuođarihkkumiid, go ii leat dán dilis nu álki gozihit mii dáhpáhuvvá. Dasa lassin leat ollu eamiálbmotguovlluin heajut dearvvašvuođabálvalus ja infrastruktuvra go muđuid riikkain gos orrut. Lea suorggahahtti gullat mo korona váikkuha máilmmi eamiálbmogiidda ja minoritehtaide. Navajo Nation ja White Mountain Apache tribe leat eanemus corona-pasienttaid olmmošlogu ektui olles USA:s. Maiddái Amazonasis leat surgadis ságat corona-váikkuhusaid birra. Mis lea lihkku Sámis, go dávda ii oro vuos leavvan min guovlluin, muhto dat sáhttá rievdat, ja dan dihte lea nu deaŧalaš ahte joatkit čuovvumis dearvvašvuođaeiseválddiid rávvagiid. Vaikko mis lea ollu buoret infrastruktuvrra go eanaš eará eamiálbmotguovlluid, de lea goitge nu ahte máŋgasat mis orrut guhkkin eret buohcciviesuin, ja suohkaniin gos ii leat nu buorre kapasitehta dearvvašvuođasuorggis.
Leat gullan eará suorggahahtii ságaid Amerihkás rasistalaš veahkaválddálašvuođa birra. Maiddái Sámis leat oallugat dorjon #BlackLivesMatter-lihkadusa. Lean juddašan ollu dan birra ahte vaikko mii leat sierra álbmot, de leat mii muhtun ládje suddjejuvvon rasismmas, dan dihte go ii leat nu álki oaidnit ahte leat sámit, jus eai leat mis sámi gárvvut badjelis, ja jus eat sámás. Seammás mii diehtit ahte sápmelaččat vásihit eanet veahkaválddálašvuođa, ja ođđa dutkan mii gieskat almmuhuvvui fas duođašta ahte mii vásihit eanet vealaheami go earát. Makkár vealaheami birra lea sahka? Sáhttá leat go min gielat, min čiŋat, min symbolat šaddet boagustangálvun. Sáhttá leat vuoigatvuođarihkkun, nu go jus min mánát eai oaččo fálaldagaid seamma dásis go eará mánát. Sáhttá leat go min luondduávkkástallan, nu go giđđalodden dahje mearraluossabivddu leat nu gáržžiduvvon. Sáhttá leat ahte min ealáhusat, nu go boazodoallu gillá sisabahkkemiid geažil dahje boraspireváttisvuođain.
Čoahkkinjođiheaddji,
Dát giđđa lea leamaš garas boazodollui. Dán dálvvi lea leamaš hui ollu muohta ja dálvi lei guhkki, mii lea čuohcan dasa ahte bohccuin álo ii leat leamaš guohtun, ja ollugat leat ferten oastit liige fuođđariid bohccuide. Guottetáiggi maŋŋá lea leamaš ođđa roassu go boraspiret leat váldán ollu misiid. Maiddái boanddat gillájit stuorra vahágiid go masset lábbáid goaskimiidda ja eará boraspiriide. Diibmá ožžo boazodoallit buhtadusa dušše 27 proseantta vahágiid ovddas maid masse boraspiriide, ii ge mihkkege oro čájeheamen ahte boađášii eanet dán jagige. Okta lea duođaštangáibádus maid boazoeaiggádat ožžot: liiba duođaštit ovtta boraspire mii goddá elliid lea smávis, ja jos vel nagoditge duođaštit, de vásihit olbmot ahte sidjiide ii jáhkkojuvvo. Ja juste dás dat váttisvuohta ollugiin lea: dasa lassin go gillájit ekonomalaš vahágiid go fertejit biebmat bohccuid ja masset daid boraspiriide, ja oidnet vel go boraspiret váldet ealus maid ovddas dušše uhca oasáža ovddas ožžot buhtadusa, go sidjiide ii jáhkkojuvvo. Ollugat vásihit dán psyhkalaš noađđin, ja mun lean hupman boazodolliiguin ja boanddaiguin geat eai leat sihkkarat man guhká šat nagodit. Nie ii sáhte leat. Mii dárbbašit hálddašeami mii goziha maiddái guohtunealáhusaid.
Čoahkkinjođiheaddji,
Midjiide Sámis lea dábálaš jođašit riikarájáid rastá. Ollugiin mis leat sihke fuolkkit, bearaš, ustibat ja bargoskihpárat eará sajiin Sámis geaid eat leat deaivan fysalaččat golmma mánnui. Mii doahttalat daid garra rádjacakkiid, muhto mii imaštallat maiddái go ráđđehus vuoruha rahpat rájáid Danmárkkui, riikii masa Norggas ii leat rádji, go vuos áigu ložžet rádjahehttehusaid. Suomas lea leamaš unnán covid-19, vel unnit go Dánmárkkus, muhto rádji Supmii lea ain gitta. Mii háliidat appelleret Norgga ráđđehussii: go atná ávviris ássiid, de mearkkaša dat maiddái ahte váldit ovddasvástádusa sámi álbmoga ovddas. Danne berre árvvoštallat ahte rádji Supmii ain juo berrešii rahppojuvvot.
Čoahkkinjođiheaddji,
Erremis ja ruovttukantuvrras eai leat leamaš dušše fuones váikkuhusat maid koronadilli lea dagahan. Digitála gelbbolašvuohta lea buorránan mealgat álbmoga gaskkas, maid mii Sámedikkis guhká juo leat váillahan. Dál go dát gelbbolašvuohta lea bággehallojuvvon boahtit, de doaivut mii ahte sáhttit čađahit eanet digitála čoahkkimiid, mainna seastit sihke birrasa ja luvvet áiggi deaŧaleamos áššiide.
Dasa lassin lea buorre oaidnit man buorre nuppástuhttindáidu olbmuin lea ja positiiva miellaguoddu dan ektui ahte oahppat ođđa vugiid dustet dan erenoamáš áiggi mii mis lea leamaš ja ain lea. Dalle go mearriduvvui ahte dievasčoahkkin galgá dollojuvvot digitála, de leat ožžon áddejumi ja oaidnán áŋgirvuođa. Dan duođai atnit ávviris.
Ferten erenoamážit giitit skuvllaid ja oahpaheddjiid, go dieđán lei stuorra hástalussan moatti beaivvis sirdit buot oahpahusa digitála reaidduide – ja ruovttoluotta fas skuvllaide. Háliidan maid giitit dearvvašvuođabargiid, erenoamážiid daid geat leat váldán vára min vuorasolbmuin, dan áigodagas gos ii leat leamaš lohpi fitnat boarrásiidsiiddain. Dieđán dat lea leamaš lossat máŋgasiidda, maiddái munnje, go eat leat beassan fitnat min áhkuid ja ádjáid luhtte. Lean nu ilus go dál beassat deaivvadit fas.
Čoahkkinjođiheaddji,
Vaikko mii leat čehppon digitála deaivvadeami ektui, muhto maidege ii sáhte buohtastahttit njunálassii deaivvademiin. Mun lean ilus go servodat rahpasišgoahtá fas, de sáhttit fargga deaivvadit fysalaččat, sihke joatkit dainna deaŧalaš bargguin guovddáš eiseválddiid ektui báikkálaččat, muhto erenoamážit maiddái báikkálaččat deaivvadit bargoskihpáriiguin, fitnodagaiguin, ovttasbargoguimmiiguin, buollisearaiguin ja earáiguin. Duođai vuorddán dan áiggi, ja illudan luomostallat Sámis dan geasi.
Giitu.
Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa