Čoahkkinjođiheaddji, Sámedikki áirasat. De lea dat beaivi go vuohččan galggan ovdanbuktit sámediggeráđi doaibmačilgehusa.
Ovddemus maid dagan lea čielggadit Beaiveálgu-cealkámuša julggaštusa árvovuođu, man vuođul sámediggeráđđi hukse iežas politihkalaš barggu.
Min bargovuođđu lea ahte buot sápmelaččat leat seamma buorit sápmelaččat.
Čoahkkinjođiheaddji. Buot orru leamen hui álki. Muhto, liikká leat ollugat geat vásihit ahte sii eai dohkkehuvvo, váldo fárrui dahje adno árvvus sápmelažžan. Muhtun sápmelaččat vásihit ahte earáid árvvoštallamiid vuođul sii eai gula sámi searvevuhtii.
Dakkár vásáhusat eai leat buorit. Ja dan dihte lea dehálaš dohkkehit dáid oallut sápmelaččaid vásáhusaid. Definerenfápmu lea namalassii sis geat dan vásihit. Ja ii dain geat dovdet ahte dat lea váttisvuohta sámi servodahkii.
Lean presideanta, ja háliidan dadjat ahte mun ipmirdan dát lea dovdu mii ii čuožžil ákkaid haga.
Čoahkkinjođiheaddji, mii gullat buohkat seamma searvevuhtii, beroškeahttá makkár gielalaš duogáš mis lea. Mii galgat dohkkehit buohkaid, beroškeahttá sin bajásšaddandili. Beroškeahttá man nanus sin kulturmáhttu lea vai leatgo aitto ealáskahttime iežaset kultuvrra dahje giela.
Ii fidnodoaibma dahje vuođđoealáhus, meahcástallančanastagat mearrit leatgo sápmelaš vai it. Sámediggeráđđi bargá beaivválaččat buot sápmelaččaid ektui, vai buohkat galget vásihit gullevašvuođa min searvevuhtii.
Lean vásihan ollu jagiid politihkašeallimis ahte olbmot váldet muinna oktavuođa, go leat sáhkkit sámi kultuvrii ja servodahkii. Sii sáhttet jearrat gávttiid, sogaid gullevašvuođa ja giela birra. Ja mun jáhkán ahte leat oallugat geat oažžut dakkár gažaldagaid. Muhtomin nagodit vástidit, eará háviid fas lea nu ahte mis ii leat čilgenmáhttu. Ovdamearkan sáhtán váldit Várjjat gávtti, go dieđán dan birra eanemusat. Muhto, mun dovddastan ahte in dieđe visot iežan gákteárbevieru birra.
Mun dieđán maiddai oalle ollu sogaid ja soga gullevašvuođaid birra, eanemusat iežan soga birra. Muhto ferten maiddai iskat, ruossut rássut sohkahistorjjá ja sogagullevašvuođa birra.
Čoahkkinjođiheaddji. Mun sámástan, Muhto ferten ain oahppat eambbo grammatihka. Šaddá váttisin munnje bagadallat earáid, go in leat áibbas oadjebas dasa mii lea riekta gielalaččat. Na mii de lea mu oaivil dás? Oaivvildan ahte dán lágan gulahallan sáhttá dovdot dego hilgumin dahje ahte in hálit leat oassin dás. Dat ii leat eisege sivvan dasa.
Jus diehtit soapmása gii diehtá eambbo muhtun fáttaid birra, de sáhttit su čujuhit ásahusaide, organisašuvnnaide dahje resursaolbmuide. Mis lea bajáshuksenbargu ealáskahttit min kultuvrra, giela ja servodaga, mii mielddisbuktá ahte soapmásat lea máhttolágideaddjit, ja ahte earát fas háliidit diehtit dan máhtu birra. Dat lea dáruiduhttima váikkuhus. Lea goabbatbeallásaš váikkuhus, masa ođđa huksejupmi dárbbašuvvo, muhto dán ii sáhte sorrát hierarkiijai mas muhtun eará lea eambbo árvosaš go earát.
Dan dihte čoahkkinjođiheaddji mun oaivvildan ahte dat lea dakkár fenomena mii ferte gieđahallot dásseárvosašvuođa ságastallama bokte. Juohkehaš, ja juohke ovttaskas mis dárbbaša fárus hukseme nanu sámi servodagaid, sihkkarastit min eallinvuogi, giela, kultuvrra, árbevieruid ja ealáhusdoaimmaid boahtteáiggi. Jus muhtun álgá giela ealáskahttinbargguin, de lea eahpesihkarvuohta dasa man guhkás dát mátki doalvu su boahtteáiggis.
Mun dovddan oallugiid geat joatkkaskuvllas leat čađahan c-giela, ja geat dan maŋŋel leat bargagoahtán sámegieloahpaheaddjin. Eará sámegielálgodási oahpahallit leat fas girječállit. Alddán lea joatkkaskuvllas leamaš sámegiella c-giellan. Lean ollašuhttán iežan gielladilálašvuođa buollisearaid ja ovttaskas olbmuid vehkiin ja doarjagiin. Sihke formálalaš oahpahusas, muhto maiddai eará oktavuođain gos sámegielagat leat searvadahttán ja dorjon mu. Máŋgii lean maiddai dovdan iežan unnin ja olggobealde. Dakkár dovdduid sáhttá muhtomin dovdat, mii mearkkaša ahte mii fertet nannoseappot bargat oažžut ovdan sápmelaččaid. Mii fertet čájehit sámi máŋggabealatvuođa. Máŋggabealatvuohta lea min fápmu, ja dan dihte galgat čalmmustahttit dan.
Čoahkkinjođiheaddji. Sámediggeráđi vuođđudeami rájes leat leamaš garra ja intensiiva beaivvit. Dat báidná maiddai sámediggeráđi čilgehusa. Ovtta dáin beivviin muittán hui bures. Go lei ruosti buolaš ja veahá borga. Beaivváš guovllada muhtun čalbmerávkalemiin ja ivdne eanadaga hui čábbát. Oaidnemeahttunvuođas ja láivves mierkkás dat dego čiehká guovllu billistemiid. Mierká dego gokčá eatnama, doppe eai oidno rusttetgeainnut. Jus in livččen diehtán, de livččen doivon ahte dat hirbmat stuora ruovderusttegat ledje lunddolaččat doppe, mierkkás.
Čoahkkinjođiheaddji, Mun čužžon jaskeslunddot boazosápmelaččaiguin geat guoktelogi jagi ledjen vuosttildan badjelmearálaš stuora fámuid. Sii leat vuosttildan politihkkáriid buot dásiin, ja vuosttildan ruhtaáŋgiris investoriid, ja iešalddis Stáhta nai vuosttildan. Stáhta, mii loahpa loahpas, ráđđehusadvokáhta bokte mearridii veahkehit, riikka alimus duopmostuolu bokte, Alimusrievtti. Mun dovden dat čuohcá váibmui, ja jurddašin makkár badjelmearálaš fámu vuosttá sii leat vuosttildan.
Jua, mun human Fosena boazodolliid birra, geaid luhtte oljo- ja energiijaminister finadii golggotmánus. Mii diehtit dasa duogáža. Alimusrievtti stuoragámmára ovttajienalaš duomuin, gávnnahuvvui Fosena bieggamillohuksen lea rihkkon sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid. Dat ii sáhte dáhpáhuvat váikkuhusaid haga. Go dát rihkkot riikka vuođđoárvvuid. Jus olmmošvuoigatvuođaid rihkkumis eai leat váikkuhusat, de lea buohkaid riektesihkkarvuohta eahpesihkar. Mii mearkkaša ahte vuogádatveahkaváldin sáhttá buori coavcci oažžut boahtteáiggis.
Čoahkkinjođiheaddji, dás ii leat sáhka ruđas dahje áššemeannudeamis. Doppe lea ollu eará mii sáhttá goariduvvot. Riektestáhta sáhttá ollásit goariduvvot dainna. Dat dagaha ahte duopmu ferte mielddisbuktit ahte olmmošvuoigatvuođa rihkkumat njulgejuvvojit.
Dat lea min buohkaid beroštumis ahte duomu váikkuhus mielddisbuktá:
- Oljo- ja energiijadepartemeanta stáhta bokte, ferte dovddastit ja čájehit ahte sii ipmirdit stáhta rihkkumiid álgoálbmotvuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus.
- Stáhta ferte šállošit Fovsen-Njaarkii, mii lea vásihan olmmošvuoigatvuođarihkkuma.
- Industriijarusttet ferte gaikkoduvvot ja guovlu ferte fas ođđasit gilvojuvvot.
- Vahátbuhtadusat fertejit máksojuvvot buot olmmošlaš ja ekonomalaš goluid ovddas maid vahágahtton olbmot leat vásihan.
- Guvlui fertejit juolluduvvot lassi guohtoneatnamat ja ásahuvvot doarjja, vai sáhttet čađahit gaskaboddosaš doaibmarievdadusaid, sihkkarastin dihte ahte guovllu boazodoallu ii dárbbaš šat vásihit eambbo vaháguhttindoaimmaid ja ahte dohko gilvojuvvo ođđasit ja guohtuneatnamiid dearvvašnuhttin dahkko dán guovllus.
Čoahkkinjođiheaddji, riektestáhta dássetvuohta ferte fas ceggejuvvot. Ráđđehus sáhttá dál guoktelogi jagi maŋŋel roavva boasttuvuođaid dihte, njulget áššiid ja sihkkarastit ahte boahtteáiggis lea dássedisvuohta.
Dakkár dáhpáhusaid geažil politihkkárat sihke ballájit, muhto maiddai sávvet galggašii boahtit. Lea dakkár historjjálaš dáhpáhus maid ráđđehus dál de dahká, dat rievdada buot ja dagaha ođđa dilálašvuođa. Ráđđehus lea dál ožžon dakkár vejolašvuođa Alimusrievtti duomuin.
Jáhkkimis dát lea ollu preassa, muhto ráđđehussii jeđđehus lea ahte sii eai leat vásihan dán preassa badjel guoktelogi jagi. Oljo- ja energiijaministaris leat reaiddut čoavdit ášši. Ii leat vahát eiseválddiide ja bieggamilloindustriijai. Go boazosápmelaččat geat leat gillán dáid katastrofalaš boasttuárvvoštallamiid dihte, dolvo Norgga dasa ahte Alimusriekti gávnnahii rihkkuma olmmošvuoigatvuođain. Dál mii dušše vuordit ráđđehusa ja stáhtaráđi mearrádusaid dán áššis. Mearrádusat mat sáhttet leat váddásat, muhto mat duohtavuođas luvvejit min. Lea historjjálaš vejolašvuohta njulget dan.
Čoahkkinjođiheaddji. Háliidan loahpahit mottiin sániin Giellavahku birra, mii lei vahkku maŋŋel Sámedikki rahpama. Lean ilus go sámegielat dađistaga bohtet eambbo oidnosii. Háliidan giitit buohkaid geat leat deavdán Giellavahku sisdoaluin, ásahusaid rájes gitta ovttaskasolbmuide. Giellavahku olis háliidan maiddai giitit sámediggeáirasiid barggu ovddas. Eará ilolaš ášši lea ealáhuseallima sámegielaid čalmmustahttin, mii mearkkaša hui ollu sámegielaid stáhtusii.
Giitu čoahkkinjođiheaddji.
Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa