Čoahkkinjođiheaddji!

Min jurdagat leat sin luhtte geat dál gillájit soađi. Mánát šaddet vásihit falleheami vearjjuiguin ja sii guddet soađi balu. Putina falleheapmi Ukrainas dagaha ahte Eurohpá vaháguvvu ja garrasit báinnahallá das ahte sihkkarvuođapolitihkalaš dilli lea duođalaš. Mun garrasit moaittán soahtama. Soahti dagaha min buohkaid ráfehisvuhtii.  

Dáppe davvin mii diehtit bures mii soahti lea. Girkonjárga lei dat gávpot Eurohpás mii eanemusat bombejuvvui nuppi máilmmisoađis. Badjel golbmačuohte geardde bombejuvvui Girkonjárga. Girdinalárbma čuojai badjel duhát geardde. Álbmot - maiddái mu olbmot – gárte čiehkádit Andersgrottenii, mii lea bákteráigi. 

Mii leat máŋggas geat leat bajásšaddan soahtemuitalusaiguin. 
Ollugat šadde báhtarit ja gárte eallit čihkosis, muhtimat ledje rádjeofelaččat ja muhtimat adde soahtefáŋggaide biepmuid.
Leat gullan eváhkku birra ja mo veahkehedje nuppiid buorrevuođain, ja árpmihedje sin.
Ollugat masse buot go bolde Finnmárkku ja Davvi-Romssa.
Olu olbmot jápme soađis.

Ja čoahkkinjođiheaddji, lea sáhka dan birra movt lei máhccat guorosnaga guorosvuhtii.

Mii leat vásihan rohtodávda-áiggi. Iige leat nu sihkar šattaimet go buoret olmmožin dan guhkes isolašuvdnaáiggis, mas dagahii olu eahpesihkarvuohta boahtteáigái. 

Čoahkkinjođiheaddji,

Odne lea maid riikkaidgaskasaš nissonbeaivi. Háliidan dás Sámedikki sárdnestuolus sávvat buot nissoniidda lihku otná beivviin. Váre sámi nissoniid vuoigatvuođat nannejuvvoše vel eanet, erenoamážit vuođđoealáhusain.

Mis leat olu buorit sámi servvodathuksejeaddjit, ja odne háliidan namuhit ovtta sis, namalassii Biret Elle Láilá/Laila Somby Sandvik. Son lea riegádan 1942, bajásšaddan Bieskenjárggas Kárášjogas.

Sus lea ovdaskuvlaoahpaheaddji ja spesiálapedagoga oahppu. Son lea bargan mánáidgárddiin, Davviriikkalaš Sámi Instituhtas, Sámi oahpahusráđis, Sámi mánáid- ja nuoraidpsykiátralaš fálaldagas Kárášjogas, ráđđeaddiin Mánáidáittardeaddjái ja Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalankantuvrras. Son lei Finnmárkku vuosttaš mánáidgárdekonsuleanta. Son lea bargan sámi mánáid ovddas, sin vejolašvuođaid ja sin resurssaid nannemiin. Su áŋgiruššan deattuhii buot dehálepmosa min servodagas - mánáid. 

Muitibehtet go vuosttaš skuvlabeaivvi? Máŋggas muitet dan bures, nu dagan mun ge. Ožžon bliántta, čállingirjji ja liibmamearkkaid. Lei somás beaivi ja ledjen rámis go bessen álgit vuosttaš luohkkái.

Čoahkkinjođiheaddji, mo lea sámi mánáide geat dán jagi álget skuvlii, lea go sis dat seamma buorre dovdu go Ábo Eiras Beaiveálgu-girjjis. Lea go sihkar ahte sii ožžot sámegieloahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta. Diehtit go mii sihkkarit ahte sii ožžot stabiila oahpaheami? Diehtit go mii sihkkarit ahte sis leat buorit oahpponeavvut? Ja hállagohtet go sii sámegiela?

Beaiveálgu-julggaštusas deattuhat mánáid ja nuoraid oahpahusa. Sámediggeráđis leat čoahkkimat sámi skuvllaiguin ja mánáidgárddiiguin dusten dihte sin dárbbuid.

Čoahkkinjođiheaddji, lean ilus go Stuorradiggedieđáhus sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra 2023 galgá leat gelbbolašvuođadárbbu ja háhkama birra sámi servodagas. Sámediggeráđđái lea dehálaš nannet sámi mánáid dárbbuid mánáidgárddis ja skuvllas.

Skuvlapolitihkas leat nanu ambišuvnnat. Skuvlaođastusat čájehit ahte dát lea guovddáš oassi našuvnna politihkalaš prošeavttas. Servodatdigaštallamat čájehit ahte lea politihkalaš ovttaoaivilvuohta das ahte skuvllas galgá oahppat sámegiela, buot dásiin.

Lea paradoksa ahte suorgi mas lea nu olu ovttaoaivilvuohta ii lihkostuva vel buorebut. Ovdamearka lea ođđa oahpahuslága-ášši. Lean ilus go olu gulaskuddanásahusat dorjot Sámedikki oaivila áššis. Min vuordámuš departementii lea ahte sii dahket vuđolaš barggu vai sámi mánáide addo lága bokte vejolašvuohta šaddat sámegielagin. Liikká lean fuolastuvvan, go lea stuora erohus oahpahusláhkalávdegotti árvalusas ja das maid Máhttodepartemeanta lea sádden gulaskuddamii.

Váldohástalus lea oažžut doarvái sámegielat oahpaheddjiid ja mánáidgárdeoahpaheddjiid nu ahte nagodit sihkkarastit boahtteáiggi skuvlafálaldaga sámi ohppiide. Diehtit ahte oahpaheaddjedilli lea guovddážis dán hástalusas. Dan fertet mii čoavdit ođđa oahpahuslága konsultašuvnnain, ja dan bokte ahte sámegieloahpahusa refušuvdnamáksomearit lasihuvvojit vai gielddat ožžot goluid gokčojuvvot. Mii maiddái galgat sihkkarastit ahte dát gozihuvvo Sámedikki dievasmahttin-reforpma čuovvuleamis. Lea dárbbašlaš ovttasbargat eará sámedikkiiguin sihkkarastin dihte buoremus oahpahusa sámi mánáide. Dán dievasčoahkkimis meannuduvvo ášši sámegieloahpahusa kvalitehta birra.

Čoahkkinjođiheaddji, iluin muitalan dievasčoahkkimii ahte dánska eiseválddit leat mearridan ahte Poala-Ándde goavddis máhcahuvvo Sápmái, gosa gullá. Lean giitevaš, go dát lea dehálaš lávki min kulturárbbi máhcaheamis. Dá lea stuora ovdáneapmi áššis mii guhká lea dagahan stáhtaidgaskasaš nákkuid. Midjiide lea hui dehálaš ieža beassat gaskkustit ja hálddašit iežamet kulturárbbi.

Maiddái ásahusaide gosa min kulturárbi lea vurkejuvvon, lea riekta máhcahit dávviriid ja sihkkarastit ahte dáid sáhttá čájehit ja ahte dat leat Sámis. Veara lea maiddái fuomášit ahte mealgat badjel 1600 dávvira máhcahuvvojit sámi museaide oassin Bååstede-prošeavttas.

Ain lea stuora bargu sihkkarastit ahte museat divvojuvvojit, vai sáhttet dávviriid čájehit ja áimmahuššat buoremus lági mielde. Mii dárbbašit nana ovttasbarggu stáhtalaš eiseválddiiguin vai mii dan nagodit. Ferten maiddái namuhit Saemien sijte mii lea ođđa visttiide fárren ja viimmat ožžon ruovttoluotta Bindal goavdása, mii galgá ođđa Saemien Sijtes rahpančájáhussii.

Čoahkkinjođiheaddji, mii leat skábmamánus sirdán 6,8 miljovnna ruvnno sámi ásahusaide nu go museaide, kulturviesuide, duodjeinstituhttii ja festiválaide. Dá lei ovtta gearddi juolludus ásahuslaš ovddideami sihkkarastima várás. Šaddá gelddolaš oaidnit dán liigejuolludusa bohtosiid.

Go guoská Fosen-áššái de lea ain nu ahte dat lea čielga olmmošvuoigatvuođaid rihkkun. Ii mihkke leat vuos dahkkon hehtten- dahje bissehan dihte dan. Dán vahku galgat meannudit ášši ja lea hirbmat dehálaš cealkámuš maid Sámedikki dievasčoahkkin galgá mearridit. Mus leat vuordámušat dán ášši meannudeapmái.

Čoahkkinjođiheaddji, mun vuorjašuvan go debáhtain lea vuoigŋa mas min álbmotválljejuvvon politihkkárat sáhttet vásihit fysalaš dáhpáhusaid ja unohisvuođaid. Mii dárbbašit vejolašvuođa sihke digaštallat ja searvat almmolaš čoahkkimiidda, almmá ahte dákkárat dáhpáhuvvet. Dát lea mu vuorjan, ja danne lean hui ilus go organisašuvnnat searválaga leat gávnnahan ahte mii fertet árvvus atnit guhtet guoibmámet, ja eat dahket guhtet guoibmámet historjjá oaidnemeahttumin.

ON dálkkádatraporta lea mannan vahku almmuhuvvon. Mis lea ain áigi hehttet máilmmiviidosaš liggema vearrámus váikkuhusaid ja gádjut luondduvalljivuođa. Álgoálbmogiid rolla dáid guovlluid hálddašeamis lea mearrideaddji. Mu signála lea ahte mii galgat vel eanet searvat dáidda áššiide.

Ja čoahkkinjođiheaddji, lea veadjemeahttun ahte ii máhca fas dasa mii dáhpáhuvvá máilmmis min birra. Soahti ii leat GOASSEGE čoavddus. Jurdagat leat Ukraina álbmoga luhtte. Vigihis mánáid ja nuoraid luhtte geat masset iežaset boahtteáiggi vuođu oanehis bottas.

Jus doaivva ii livčče, de eai livčče ge vejolašvuođat.

Mis ferte leat doaivva.
Doaivva ahte soahtedagut bisánit.
Doaivva ahte siviila olbmuid heakkat sestojuvvojit.
Doaivva ahte jođiheaddjit sáhttet bissehit riiddu mii dađistaga stuorru 
ja doaivva ahte sis geas lea váldi bissehit dán dahket dan. 

Ja dáinna, čoahkkinjođiheaddji, raban mun debáhta sámediggeráđi doaibmadieđáhusa birra. Sávan ja doaivvun ahte šaddet buorit digaštallamat.

Giitu.

Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa