Ráhkis sámediggeáirasat, guossit ja erenoamážit, ráhkis bálkkašumi vuoiti!

Silje Karine Muotka, Inger-marie Oskal ja/og Maren Benedicte Nystad Storslett Sámediggi

Lea stuora gudni ja illu go mun (Sámediggeráđi bealis) beasan juohkit Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašumi 2025.

Sámegiella lea min váimmus, dat lea min identitehta ja min historjá. Giela bokte mii fievrredit máhtu, máilmmiáddejumi ja árvvuid mat leat gaskkustuvvon buolvvas bulvii. Danne ii leat sámegielaid suodjaleapmi, nannen ja ovddideapmi dušše giellapolitihka gažaldat - lea maid eksisteansagažaldat. Dát lea min oktasaš višuvdna - ja gáibida áŋgiruššama, duostilvuođa ja nanusvuođa. Erenoamážit gáibida dat olbmuid geain lea buolli beroštupmi sámegillii. Olbmuid geat sáhttet movttiidahttit earáid.

Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašupmi geigejuvvo juohke njealját jagi olbmui, ásahussii, organisašuvdnii dahje prošektii gii/mii lea earenoamážit áŋgiruššan sámegielain. Sihke ovttaskas olbmot ja organisašuvnnat leat sádden midjiide evttohusaid gii ánssáše vuoitit bálkkašumi. Go áigemearri sáddet evttohusaid dievai cuoŋománu 30. beaivvi, leimmet ožžon 15 evttohusa. Dáid evttohusaid gaskkas lea Sámediggeráđđi válljen vuoiti gii lea bargan dehálaš barggu sámi giela ja kultuvrra ovddideamis. Háliidan seammás giitit buohkaid geat leat sádden evttohusaid bálkkašumi vuoitin.

Bálkkašupmi lea ruhtavuoitu, 80 000 ruvdno ja dáiddadiploma maid dáiddár Ingemund Skålnes lea ráhkadan.

Dán jagi bálkkašumi vuoiti birra: 

«Son lea evttoheaddji ja maiddai mu ja sihkkarit earáid ge čalmmiin dat duohta giellaberošteaddji. Son lea dulka ja jorgaleaddji, muhto maiddái olmmoš gii berošta olbmuid gielain gitta ovttaskas olbmo dásis. Son neavvu, oahpaha ja rávve. Son lea máŋgalot jagi dahkan vejolažžan geavahit sámegiela čoahkkimiin ja eará oktavuođain. Vel ii odne ge leat diehttelas ahte lea álo dulka čoahkkimiin, ja de lea vahát go ferte majoritehtagillii hupmat. Dulka ii dávjá oidno, muhto lea goitge dat gii dahká min servodagas vejolažžan válljet sámegiela. Ja dat lea movttiidahtti. Ovdal digitála vejolašvuođaid fertii dulka maid mátkkoštit miehtá čuovvut čoahkkimiid. Ii leat oba vejolaš ge namuhit buot maid son lea bargan. Son lea Sámedikkis dulkon dan rájes go Sámediggi álggahuvvui. Son lea jorgalan mearehis olu čállosiid ja girjjiid. Sihke fágateavsttaid, politihkalaš áššebáhpiriid ja mánáidgirjjiid. Son tekste NRK ovddas Ođđasiid,

Mánáid TV ja eará prográmmaid. Guovdageainnu suohkanstivračoahkkimiid maiddái lea guhká dulkon, ja doppe manná buot sámegillii. Jus dulka ii livččii, de lei soaitit fertet dárogillii mannat dat čoahkkin vai dat okta journalista dahje hálddahusbargi ipmirdivččii. Dulkka ii ábut vajálduhttit. Sus lea maiddái stuora beroštupmi fuolkevuhtii ja lea ráhkadan fuolkegohpuid sihke davvi-, julev- ja lullisámegillii. Dainna lágiin lea veahkehan olbmuid oahppat ja geavahišgoahtit fuolkenamahusaid. Dainna lágiin lea maid bisuheame fuolkenamahusaid vai eai jávkka. Fuolkegohpuid mielde čuvvot maid čilgehusat namahusaide. Dál lea mielde leamaš áŋgiruššame ahte sámi dulkaoahpahus ásahuvvo Sámi allaskuvlii. Dat oahppu álggahuvvo čakčat. Son lea maid ráhkadan FB joavkku Giellamiella ja miellagiella, gosa sáhttá bidjat ovdamearkkaid buori gillii. Doppe ii galgga giellagažaldagaid jearrat dahje moaitit giela. Lea juste fal dan ahte fuomášuhttit man čáppat ja árvvolaš sámegiella lea.»

Dán jagi oažžu bálkkašumi Guovdageaidnulaš, Oskál Ánte Iŋger-márjá, Inger-marie Oskal.

Inger-marie Oskal / Oskal-Ántte Inger-márjá

Dainna bálkkašumiin háliidit mii gudnejahttá Iŋger-márjjá beroštumi, áŋgirvuođa, hutkáivuođa ja gierdevašvuođa. Dat lokte ovdan Iŋger-márjjá gii lea leamaš njunnošis - ja gii lea čájehan ahte giella sáhttá ahtanuššat, maiddái go deaivvadit hástalusaiguin.

Su bargu ii leat dušše addán eallima gillii ođđa oktavuođain, muhto maiddái movttiidahttán earáid geavahišgoahtit giela - rámiin. Juste dán movtta, dán máhtu boktit giellamovtta earáid gaskkas, mii háliidit gudnejahttit dainna bálkkašumiin.

Stuorámus váikkuhus lea dat maid don leat juo addán - gillii, min servodahkii, ja min boahtteáigái.

Olu lihku bálkkašumiin! Mii giitit du rahčamušaid ovddas, ja sávvat dutnje lihku viidásat dáinna deaŧalaš barggus!

Giella lea riggodat ja givrodat!

Giitu !