Buerie båeteme Saapman jïh Skæhkere sijtese. Buerie båateme daan jaepien Olsok-vuesiehtæmman.
Bures boahtin Sápmái ja Skæhkere orohahkii. Bures boahtin dán jagáš Olssot-čájáhussii.
Dán jagáš Olssotdáiddár lea beakkán Máret Ánne Sara. Eai leat gallis geat leat čájehan dáidaga fámu nugo son lea dahkan.
Dat lea roavis, ja hástala min deaivvadit dainna garra duohtavuođain. Dat lea máŋggabealát ja issoras fáddá maid lokte.
Čájáhusas lea sáhka olmmošvuoigatvuođain ja majoritehta ja minoritehta gaskavuođas. Dát lea ođđasit dahkkon áigeguovdilin Fovsen-ášši bokte.
Dat dáhpáhuvvá nammalassii olmmošvuoigatvuođarihkkun Fovsenis, gos boazosápmelaččat leat rahčan máŋggaid logenar jagiid, ja ožžon Alimusriekteduomu mii duođašta dan maid geahččaledje várret: Bieggafápmorusttegiid huksemat Fovsenis rihkkot siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid art. 27 ja rihkku vuoigatvuođa doaimmahit kultuvrra.
Bieggafápmorusttegat leat suoláduvvon eatnamiid alde. Dan sadjái go njulget olmmošvuoigatvuođarihkkuma, de ráđđehus áigu ođđasit geahččalit Alimusriekteduomu. Maid dat mearkkaša riektestáhtii Norgii?
Mo dakkár meannudeapmi hukse min luohttámuša stáhtii dál go Duohtavuođa- ja seanadanraporta lea almmuhuvvon ja mii duođašta Norgga dáruiduhttinpolitihka máŋggaid buolvvaid čađa?
Dađibahábut ferten mun čujuhit ahte dát ii leat dakkár fáddá maid leat ođđasit dahkan áigeguovdilin. Soahti ja ceavzin lea oassi beaivválaš eallimis ollugiidda , ja maid mii leat árben min máttuin. Miehtá Sámi leat sámit čuožžilan barrikádaide seailluhan dihtii sámi kultuvrra, giela ja eallinvuogi.
Eanan lea namalassii vuođđu juohke diŋgii ja buohkaide, eanan min eadni. Dan dihte mii fertet bargat dan badjelii ahte min vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide dohkkehuvvojit ja doahttaluvvojit.
Mun muittuhan ahte mii leat dakkár guovllus gos lea nana sámi gullevašvuohta ja historjá, mii maiddái berre leat oassin min oktasaš historjámuitaleamis. Dan boares johtingeainnus maid Bassi Olav čuovui Norgii, leat mearkkat mat duođaštit dan bistevaš sámi ássama, ja kulturmuittut mat čatnasit boazodoalu johtimii mearragáttis mearragáddái.
Dán jagáš Olssotdáiddár Máret Ánne Sara lea ieš dovdan vuoigatmeahttunvuođa ja stáhta badjelgeahččama, ja sus lea erenoamáš attáldat gaskkustit dan. Munnje leat don čielga ovdamearka das, ahte dáidda sáhttá guoddit jienaid go mii ieža leat šaddan jienaheapmin.
Danne lean giitevaš go dus lea nu hirbmat buorre dáidu geavahit dáidaga albmanahttimii, ja háliidat dan čalmmustahttit dáppe lullisámi guovllus. Jáhkán ahte don maiddái dovdet eatnama háviid go ledjet min luhtte Fovsenis, ja ahte don ipmirdat man bávččas dat lea go bohccot gillájit.
Munnje lea stuorra gudnin leat dáppe ja searvat rahpamii. Sávan olbmuide bures boahtima reflekšuvdnii ja jurddašeapmái masa dát čájáhus bovde.
Ollu lihkku Máret Ánne Sarai. Lihku Stiklestad nasjonálalaš kulturguovddážii ja Museene Arven.
Čájáhus lea dál rahppon. Giitu.