Jan Henry Keskitalo ja Silje Karine Muotka

Ráhkis olbmot, 

Odne mii loktet čalmmiid ja váimmuid Jan Henry Keskitaloi gii lea guoddán sámi oahppohistorjjá iežas olggiid alde. Olmmoš gii ii dušše oaidnán vejolašvuođaid mii sámi servodat sáhtii šaddat, muhto barggai garrasit vejolašvuođaid ovddas. Son ii goassege vuordán ahte earát galge váldit ovddasvástádusa, son manai ieš duostilvuođain ja jierbmáivuođain. Ja sus lei garra jáhkku sámi árvvuide, nugo sámegillii, sámi máhtolašvuhtii ja sámi servodahkii. 

Jan Henry Keskitalo,

Don ledjet dás álggu rájes. Garrasit bargan ja áŋgirruššan ahte Sámi allaskuvla oaččui saji servodahkii. Du jietna, du ákkastallamat dahke ahte politihkkárat guldaledje du ja uvssat rahpasedje ja Sámi allaskuvla šattai duohtavuohtan.  

Go Sámi allaskuvla rahpasii, de lei lunddolaš ahte don šaddet skuvlla vuosttaš rektorin 1989:s. Go ii oktage dovdan luotta buoret go don, ii oktage rahčan garraseabbo go don ja ii ovttasge lean stuorát niehku dán ollašumis go dus. 

Du doaimmahusa vuolde šattai Sámi allaskuvla eambbo go dušše institušuvdna, dat šattai lohpádus ahte sámegiella galggai leat giella máhtolašvuhtii. Ja lohpádus ahte sámi kultuvra galgá leat nanus, iige hehttehus. Ja lohpádus maid ahte Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša beal sámi servodagain galggai leat oahppoinstitušuvdna mii addá vejolašvuođaid ja veahkeha loktet sin. 

Don it huksen dušše struktuvrra, don huksejit olbmuid. Don ráhkadit lanja oahpaheddjiide, dutkiide ja studeanttaide. Don fuolahit ahte dat geat máhtte sámegiela, galge beassat geavahit giela. Ja buohkat geat bohte allaskuvlii galge dovdat ahte sii leat mielde juoidá stuorebuččas. 

Jan Henry ii bisánan Sápmái. Son loktii čalmmiid máilmmi guvlui. Son čanai báttiid álgoálbmogiid gaskkas Alaskas, Kanádas, Ruonáeatnamis, Austrálias, New Zealandas ja Ruoššas ja huksii šaldi daid gaskka go son diđii ahte álgoálbmot máhttu čuožžu garraseabbo go dat juhkkojuvvo olbmuid gaskkas, ja ahte mii oahppat eambbo nubbi nuppis. Sámi oahppu lea mielde máilmmiviidosaš lihkadusas álgoálbmogiid rivttiid ovddas, giela ja iešmearrideamis du dihte.

WINHEC, UArctic ja olu eará internationála fierpmádagain bijai son Sámi allaskuvlla máilmmikártii. Ja dan son dagai vuollegašvuođain, gudnejahttinvuođain ja stuora ráhkisvuođain iežas álbmogii ja servodahkii. 

Odne mii čuožžut dás giitevašvuođain. Giitevaš go don bidjet iežat návccaid nannet sámi studeanttaid, sámi oahpaheddjiid ja sámi servodaga. Giitevaš go don ledjet ovdavázzi gii čájehit ahte buot lea vejolaš go ovttastahttá máhtolašvuođa dáhtuin ja višuvnnain.  Giitevaš du áŋgirvuođa ovddas mii lea hábmen buolvvaid ja mii joatká hábmet sin geat bohtet min maŋis. 

Mii giitit maid du bearraša. Go ii oktage guotte dákkár barggu okto. Juohke olahusa, juohke mátki ja juohke rahčama duohken leat sii čužžon fárrolaga. Sii adde dutnje fámu ja doarjaga dan barggu ovddas maid leat bargan midjiide. 

Don leat, ja boađát alo leat okta dain deháleamos jienain sámi historjjás sámi oahpus. 

Olu giitu!