Romssa Sámi Viesu rahpan, sámediggepresideanta Silje Karine Muotka doalai sártni.

Buorit olbmot,

Viimmat! Viimmat leat ollen dán beaivái go beassat čoagganit Romssa Sámi Vissui.

Geaidnu deike lea leamaš mearehis guhkki, mas leat sihke alla hehttehusat, moalkás mohkahasat  ja vuordátkeahtes dáhpáhusat deaivan -lea dego vánddardit dihtorspealus gos sihke rievvárat ja mearrarievvárat vuordátkeahttá ihtet, muhto doppe lea maid vejolaš gávdnat golliid, ja dieđusge mollii beassat. Moalla ii leat dákkobokte dušše rahpat Romssa Sámi Viesu – go dá, dá lea dušše álgu.

Romsa lea leamaš sápmelaččaide báiki guhkes áiggiid čađa. Dološ kárttat ja báhppagirjjit duođastit ahte sámi álbmot lea leamaš sihke Romssasullos ja sulluin ja vuonain sihke Romssasullos ja birra Romssa, sihke dálonat, galledeaddjit, ja sii geat ealuiguin johte deike Ruoŧabeale Sámis, dassážii go árpmuhemiid giddejedje rájáid badjeolbmuide 1919:is. Dát billistii dološ johtingeainnuid olu bearrašiidda, seammás go dálonat dáruiduvve dan guhkes dáruiduhttinproseassa  geažil, maid Norgga stáda initierii ja buressivdnidii. Sámi álbmot jávkkodii gávpogis, ja eanaš álbmot guđii guovllu ja eaidaduvvui Romssa sámi historjjás. Dát lea guođđán čiekŋalis háviid ja čuohcan dán álbmogii guhkit áigge. Romssa álbmot lea eahpitkeahttá gillán garra dáruiduhttinvahágiid geažil.

Danin lea buorre oaidnit ahte oassi dáruiduhttinvahágiiguin lea buorráneamen. Romsalaččat leat geahččagoahtán iežaset ja sin historjjá ođđa oainnuin: Iskosat álbmotlohkamis muitalit ahte ollugiin Romssas leat sámi máttut vaikko eai dieđe ieža, earát fas leat oahpásnuvvame iežaset sámi duogážiin, ja háliidit suokkardit sohkadieđuiguin mat leat čiegaduvvon bearrašis vuoi suddješii guottuid ja ovdagáttuid vuostá mat dáruiduhttinproseassa geažil bohte. Sámi čájáhusat ja logaldallamat sámi historjjá birra dán guovllus lea deavdán vistiid - ja dagahan ráiddu olggobealde, sámi giella- ja duodjekursat divvet ja lasihit guhkes vuordinlisttut, ja eambbosat ja eambbosat cogget gávttiid guovvamánu 6.beaivvi ja miessemánu 17.beaivvi. Dainna šattan rámis.

Dan rájes go Romssa Universitehta rahppui 70-logu álggus leat olu sápmelaččat gazzan oahpu, ja ássagoahtán gávpogis. Doppe gos buorit olbmot vánddardit, de bohtet buorit olbmot manjis, nu mo čuožžu Prelaten Kro seainnis mii lea dáppe gávpogis. Dát lea dieđus mielváikkuhussan go Romsa lea gártan suohkanin gos eanemus olbmot leat čálihan iežaset sámi jienastuslohkui.

Odne lea Romsa muhtinlágan urbána sámi guovddáš gos ásset sihke sápmelaččat mat álo leat leamaš dáppe, ja háliidit oahpásnuvvat iežaset sámi historjjáin, ja sápmelaččat mat leat fárren deike miehtá sámis.

Lihkká mii eat galgga vajálduhttit ahte Romssas ain biidnahuvvet dáruiduhttinvahágiiguin, mii dagaha ahte sápmelaččat ain vásihit cielaheami gávpogis, ja ollugat mat eai geavat gávtti smávit dilálašvuođain go garvet cielaheami ja givssiheami.

Romssa sápmelaččain leat olu hástalusat, ja mii lea vel buoret go ahte mis dál lea báiki, čoaggananbáiki, sámi friddjabáiki gos sáhttit dustet hástalusaid veahkkálaga.

Sullii jagi áigi almmuhuvvui Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta mii nanne vuođu digaštallat dáruiduhttinpolitihka ja vuoigatmeahttunvuođa earret eará sápmelaččaid vuostá, iige guođe eahpádusa leago dáruiduhttin vaháguhttán, ja olu doaibmabijuid mat galget dustet dáruiduhttinvahágiid.

Sámediggi oaivvilda ahte okta dain deháleamos doaibmabijuin lea sámi deaivvadanguovddážiid álggahit. Dat ii sáhte deattuhuvvot doarvái man dehálaččat deaivvadanguovddážat leat gos juohke ahkásaš sápmelaš beassá ovdánahttit su giela, kultuvrra ja identitehta. Romssa Sámi Viessu lea juste dakkár guovddáš maid mii buohkat sáhttit geavahit ja dovdat gullevašvuođa. Ja lea gulustuvvon ahte viessu lea dál juo devdon doaimmaiguin ja hirbmat bivnnut. Lea illudahtti gullat ahte leat dihtomielalaččat álggahan doaimmaid mat heivejit sámi nuoraide. Mii illudat hirbmadit dán ahtanuššama dihte.

Mun áiggun loahpahemiin giitit buohkaid sin leat guhka ja olu bargan vuoi dát viessu ceaggana ja ovdána, erenoamážiid Romssa Sámi Searvi ja eará báikkálaš sámi searvvi. Din gierdevašvuođa ja áŋgirvuođa haga sihkkarit livččiimet šaddat vuordit nuppi 40 jagi Romssa Sámi Viesu ilbmamis. Giitu maiddái Romssa Sámi Viesu stivrajovkui mii dagai buori barggu raportačállimiin mii máŋgga ládje šattai vuođđodokumeantan go álggahuvvui oasussearvi. Giitu maiddái Romssa Sámi Viessu AS mielvuođđudeddjiide: Romssa Fylkkasuohkan ja Romssa suohkan buori ovttasbarggu ovddas. Mun lean rámis ja ilus go fárrolaga leat dán olahan ja illudan ovttasbargat viidáset vuoi Romssa Sámi Viessu šattašii buorre vuođđodoaibma.

Háliidan maid giitit stivrra ja bargoveaga Romssa Sámi Viesus dáinna buori ja dehálaš bargguin maid dahkabehtet.

Ja sápmelaččaide geat orrot ja galledit Romssa: Lihkku dáinna fiinna deaivvadanbáikkiin, geavahehpet fal dan!

Loahpas vel háliidan geiget skeaŋkka Sámedikkis: Dá lea govva váldon sullii 1920:s Romssavákkis, mii čájeha ovtta áhči ja bártni gámme ovddabealde. Gova lea Hans Ragnar Mathisen heivehan ja lassán, ja lea stuora oassi Romssa sámi historjjás. Govva maid čájeha maiddái man dehálaš viessu lea, oadjebas báiki, beroškeahttá makkár leaš. Buohkat dárbbahit suoji, ja dál leat viimmat sápmelaččat Romssas ožžon oktasaš viesu ja deaivvadanbáikki.

Olu giitu!