Sametingspresident Silje Karine Muotka (NSR). Sámediggi

Čoahkkinjođiheaddji,

Maiddái min servodaga seavdnjadeamos beliid ferte oažžut albmosii ja daid birra ferte hállat. Seksuálalaš illasteapmi, veagalváldin ja vuortnuheapmi dáhpáhuvvet sámi servodagain maiddái. Kátjá Rávdná Broch Einebakken lei hui duostil go muitalii maid vásihii. Son lea čalmmustahttán ášši mas máŋgasat earát gillájit, ja dat lea sakka čuohcan mu dovdduide.

Kátjá Rávdná ja earát geat dustet muitalit losimus vásáhusaideaset birra addet midjiide buohkaide vejolašvuođa rievdadit dan servodaga masa mii gullat. Dan vejolašvuođa mii fertet geavahit. Mii fertet ovttas vuoruhit doaimmaid mat eastadit veagalváldimiid, illastemiid ja seksuálalaš vuortnuhemiid. Mii fertet suodjalit sin geat gillájit illasteami, mii ferte doarjut guhtet guoibmámet ja mii fertet nuoraiguin hállat rájiid bidjama ja seksualitehta birra – dan mii fertet buohkat dahkat, sihke áhčit ja eatnit, fuolkkit, skihpárat, oahpaheaddjit ja dearvvašvuođabargit.

Stáhtas maiddái lea ovddasvástádus heivehit dili nu ahte mii sáhttit bargat dan mii lea mearrideaddji ja mávssolaš vai mis leat oadjebas ja buorit sámi báikegottit.

Čoahkkinjođiheaddji,

Sámi Sosialbargiid Searvi lea fas álggahan doaimma ja čalmmustahtii 40-jagi ávvudeami fágaseminárain min fágaolbmuide geat barget dearvvašvuođa- ja sosiálaáššiiguin Álttás. Okta lea goit sihkkar; mii dárbbašat dan nana fágamáhtu mii min fágaolbmuin lea vai sáhttit dustet hástalusaid mat mis leat ovttaskas olmmožin ja servodahkan. Máŋggas sis geat serve seminárii Álttás leat olles iežaset bargoeallima bargan dan ovdii ahte vuogádat áddegoađášii sámi jurddašanvuogi, árvvuid ja iešáddejumi, ja viidáset ovdánahttán dahje heivehan bargovugiid ja áddejumiid mat min veahkehivčče váttis diliin.

Čoahkkinjođiheaddji,

Mun bessen fitnat Sieiddebávttis Skuohtanjárgga siiddas, Porsáŋggus, gosa leat áigumin cegget bieggafápmorusttegiid. Eanan savkalii agálašvuođa birra – dát guovlu lea dákkárin leamaš don doloža rájes.

Eanan lei juohkásan guovtti oassái čalbmáičuohcci fápmolinnjá geažil. In oaidnán eará nuoskkidemiid olbmuid maŋis, eará go lássamoalut mat leat báhcán dan ovddit fápmolinnjás mii doppe lea leamaš.

Okta boazoeaiggádiin dajai maid nu man in goassige vajálduhte; Jurddaš jus vuosttas háve go oainnát dán guovllu lea maŋimuš háve go oainnát dan stuora bieggaturbiinnaid haga.

Čoahkkinjođiheaddji,

Geassemánu dievasčoahkkimis bivden fápmudusa árvvoštallat vuolggahit ášši stáhta vuostá Hammerfest LNG (Muolkkut) elektrifiserema mearrádusa dihte. Sámediggeráđđi lea árvvoštallan ášši ja gávnnahan ahte elektrifiserenmearrádus sakka čuohcá sámi servodahkii, ja ahte áššemeannudanboasttuvuođat leat duođalačča go eai leat konsulteren min, eai ge dahkan váikkuhusguorahallamiid, ja dan geažil mii leat vuolggahan ášši. Elektrifiseremis ja elfápmoloktemis leat duođalaš váikkuhusat mearrasápmelaččaid meahcásteapmái ja boazodollui. Eai leat nu máŋga earát go Sámediggi gii sáhttá vuolggahit ášši elektrifiserenmearrádusa vuostá, ja mii leat ráhkkanan váldit dan ovddasvástádusa. Mii vuordit ahte ášši lea diggerievttis ovdal juovllaid dahje ođđajagi álggus.

Verddebeaivvit Smiervuonas lei liekkus dáhpáhus. Mearrasápmelaččain lei stuorra berošteapmi elfápmoloktemis ja dien solidaritehta lei buorre vásihit. Prográmmas ledje dehálaš logaldallamat eatnamiid ja kulturmuittuid birra, olbmuid birra geat leat geavahan ja geavahit eatnamiid ja jekkiid, ja ustitvuođa birra mii lea sirdásan buolvvas bulvii.

Čoahkkinjođiheaddji,

Verddebeivviin dovden ahte giliolbmot dorjot guhtet guimmiideaset, vaikko sin gaskkas sáhttet leat sierramielalašvuođat. Sii áigot ásahit ráđđádallama mas ovttas barget dan ovdii ahte Smiervuotna šaddá buoret báikin daidda geat orrot doppe. Verddebeivviin eai lean dakkárat geat áŋgiruššet bieggafámu ovddas, muhto doppe ledje ollu mojit, beasaimet fuolkkástallat ja doppe lei njálgga borramuš. Mun njulgestaga movttáskin go bessen leat doppe, ja lea mávssolaš go maiddái opposišuvnna politihkkárat ledje vuoruhan searvat.

Čoarvemáddaga rahpan lea historjjálaš olahus olles Sápmái. Visti lea hui fiinnis ja das leat guokte mávssolaš ásahusa; Beaivváš Sámi Našunálateáhter ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. Dat lea áidna teáhter máilmmis mas lea sierra njuovahat – dahje áidna skuvla máilmmis mas lea sierra teáhter. Visti šattai dakkár mii sihke ligge ja hástala min – ruoktu gos min historjá hábmejuvvo ja gos mii sáhttit sihke jurddašit ja defineret geat mii leat. Vistái gullá sihke hutkáivuohta ja árbevierru, ja ollu olbmot leat viššalit bargan oažžut áigái vistti. Giitu dan barggu ovddas, ja lihkku midjiide buohkaide. 

Nu lea buot áššiin maid mii olahit ja buot áššiin maid beassat ávvudit – daid ollašuhttima ovddas leat vaikko man ollu áŋggirdeaddjit rahčan. 

Muhto mo lea doppe gos olbmuin ii leat vejolašvuohta álggahit dákkár deaivvadanbáikkiid. Mo doppe gos dáruiduhttin lea leamaš nu garas ahte sápmelaččaide lea doarvái dušše birget?

Dál mii ovddidit ášši mas geahčadit Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta ovttaskas sápmelaččaid geahččanguovllus, iešguđet guovlluin Sámis. Lea go buot sápmelaččain giellaguovddáš olámuttos? Lea go buot sápmelaččain vejolašvuohta searvat sámi doaimmaide nugo gielladeaivvademiide, duodjeeahkediidda dahje festiválaide? Vástádus lea ii. Muhtun báikkiin eai leat makkárge fálaldagat. Kárttas leat vilges dielkkut – ja dainna mii fertet dahkat maid nu. Dan seammás mii šaddat giddet kulturdoaimmaid doarjjaortnega ja bissehit ohcamiid meannudeami dasgo ruhta ortnegis lea nohkan. Maiddái oahpponeavvuid ja giela dáfus váilot ekonomalaš resurssat.

Dán dievasčoahkkimis Sámediggi meannuda ášši bušeahttaárvalusa birra Stuoradiggái. Mis leat stuora dárbbut. Mii fertet leat ráhkkanan dasa ahte dat lohpádusat maid mii leat gullan kulturloktema birra eai ollašuva dán áigodagas.

Čoahkkinjođiheaddji,

Romssa Sámi Viessu lea deaivvadanbáiki gos sáhttá buktit buriid fálaldagaid Romssa ja Romssa-guovllu sámi álbmogii. Midjiide buohkaide geat fitnat Romssas leat Romssa Sámi Viesu fálaldagat mávssolaččat, danne go doppe sáhttá bargat dehálaš divodanbarggu ja nannet giela, kultuvrra ja servodaga. Nu ollu olbmot leat bargan dán deaivvadanbáikki ovdii, ja mun giittán áŋggirdeddjiid geat máŋgalot jagi leat áŋgiruššan ja bargan oažžut áigái dán ásaheami. Giittán maiddái Romssa fylkkasuohkana ja Romssa suohkana ovttasbarggu ovddas Romssa Sámi Viesu ásaheami olis.

Čoahkkinjođiheaddji,

Dán jagi lea 75 jagi áigi go nuortalaččaid fárrehedje Čeavetjávrái. Lea mearkkašahtti ahte riikkaidgaskasaš ráŋggáštusduopmostuollu meroštallá bággofárreheami olmmošvuođa rihkkumin. Soahti stuorraválddiid gaskkas ja rádjegeassimat leat dagahan ahte nuortalaččat leat bággehallan fárret Ruošša, Norgga ja Suoma gaskkas áigodagas 1826 rájes 1949 rádjái. Danne lei dehálaš searvat go nuortalaččat ieža čalmmustedje dan lágidemiiguin Njeä'llemis, Njávdámis ja Čeavetjávrris.

Čoahkkinjođiheaddji,

Lea stuora bargu maid mii fertet dahkat fuolahan dihte ahte nuortalaččaid vuoigatvuođat dohkkehuvvojit, ahte nuortalašgiela boahtteáigi sihkkarastojuvvo ja ahte dát oassi historjjás gaskkustuvvo boahttevaš buolvvaide. Mun válddán dán barggu hui duođalažžan, ja dán birra lean maid beassan digaštallat čoahkkimis Mátta-Várjjaga gieldda sátnejođiheddjiin dán dieđáhusáigodagas. Mis lea ovttasbargošiehtadus gielddain, ja dat dahká vejolažžan ovttas bargat nuortalašgiela, kultuvrra ja servodateallima áimmahuššama ovdii.     

Čoahkkinjođiheaddji,

Mii diehtit ahte guolástusas lea váttis áigi. Earit njidjet, ja earredieđáhus ii šaddan neavvun maid mii leimmet dárbbašit sihkkarastin dihte rittu ja dasto maiddái mearrasámi ealáhus- ja kulturvuođu. Ráđđehus ii vuoruhan dan áibbas dárbbašlaš ođđasisjuohkima mearrafatnasiid ja rittu gaskkas. Danne leat mii váttis dilis guolástusain rekruterema, ealáhusa gánnáhahttivuođa ja industriijaid ávdnasiid fidnema dáfus. Dat áitá ássama rittus go olbmuin ii leat birgenláhki. Dát čuohcá báikkálaš servodagaide mat dárbbašit bargosajiid, movtta, ahte olbmot fárrejit ruovttoluotta, árvohuksema ja vearrosisaboađu. Dat ii váikkut dušše ovttaskas olbmuide, muhto olles riddoservodahkii.

Honnesvágis leat vaikko man ollu smávvafatnasat maid Sámediggi lea dorjon. Doppe mun deaivvadin ovttain nuorra guolásteddjiin gii lei Sámedikkis ožžon doarjaga oastit fatnasa. Son ii oaidnán sevdnjes boahtteáiggi, vaikko earit leatge njiedjan. Go fal sus lea ruhta mainna máksá rehkegiiddis, de son birge. Rittus leage várra dávjá dát áŋgirvuohta, ja erenoamážit Honnesvágis, gos olbmot duođas barget vai doppe galgá leat buorre eallit, sihke ahte lea juoga mainna birge ja juoga man dihte eallá.

Sámediggi lea leamaš min cealkámušain Guolástusministarii; eriid ferte ođđasit juohkit mearrafatnasiin riddofatnasiidde. Buktingeatnegasvuođaid ferte nannet ja fas ásahit. Mii fertet vuoruhit iežamet riddofatnasiid ovdalii go earremolsuma ja eriid EU:i. Dál lea áibbas mearrideaddji vuoruhit servodagaid mat dárbbašit guolástusa. Nuorra guolásteddjiin leat losimus ekonomalaš noađit ja leat rašimusat. Nu ii sáhte leat – sii leat boahtteáigi ja sis fertejit leat dorvvolaš rámmat.

Čoahkkinjođiheaddji,

Borgemánu 20. beaivvi dieđihin mun rievdadusaid Sámediggeráđis. Elisabeth Erke (Gb) álgá ođđa ráđđelahttun.

Elisabethas lea ovddasvástádus árbevirolaš máhttui, duodjái, vuorrasiid politihkkii, dásseárvui, eanadollui, borasspiriide, Finnmárkkuopmodahkii, rájáid njeaidimii, girkui ja eallinoidnui. Áššejuohku daid eará ráđđelahtuid gaskkas muđui lea nugo ovdal, earret go dan ahte dál lea mus lea ovddasvástádus boazodoallopolitihkas.

Mun háliidan giitit Berit Marie P. E. Eira (JSL) barggus ovddas.

Mun sávan lihku Sámedikki šiehtadallamiiguin ja giittán go guldaleiddet.