Čoahkkinjođiheaddji,

Silje Kristine Muotka Sámediggi

Skábmamánu 12. beaivvi ánui Stuoradiggi ándagassii dáruiduhttinpolitihka ovddas. Mun logan mearrádusa dás:

Stuorradiggi háliida gaskkustit čiekŋaleamos ándagassii daid vearredaguid ovddas maid dáruiduhttinpolitihkka mielddisbuvttii sápmelaččaide, kveanaide/norggasuopmelaččaide ja meahccesuopmelaččaide. Dákko bokte bivdá Stuorradiggi ándagassii dan aktiiva rolla ovddas mii ovddit stuorradikkiin leamaš dáruiduhttinpolitihkas, ja dovddasta ovddasfástádusa váikkuhusaid ovddas mii dát politihkka lea mielddisbuktán joavkkuide ja eaŋkilolbmuide.

Ándagassiiátnun lea dehálaš dáhpáhus mas lea stuorra mearkkašupmi midjiide, vaikko dáruiduhttinpolitihkka lea guođđán háviid mat ain bavččagohtet máŋgasiid. Lea hui dehálaš ahte mii oažžut vejolašvuođa leat aktiivvalaččat divodanbarggus ja seanadanpolitihkas - ja dies lea Sámedikkis dehálaš rolla.

Lea buorre signála ahte ráđđehus ovttas Sosialisttalaš gurutbellodagain addá 50 miljovnna liigelasáhusa Sámediggái stáhtabušeahtas. Lea dehálaš ahte Sámediggi sáhttá gokčat oasi dan stuorra váilevaš ruhtadeamis mii lea sámi servvodagas, ja ahte sáhttit lasihit barggu divodandihte dáruiduhttinpolitihka vahágiid.

Sámediggeráđi bealis lea mis plána revideret bušeahta njukčamánus, go lea nu stuorra lassáneamis sáhka. 

Buot sápmelaččat leat doarvái buorit

Lea illudahtti ahte ollu sápmelaččat háliidit váldit ruovttoluohtta kultuvra ja giela, ahte nu máŋgasat háliidit leat mielde sámi servvodathuksemis. Jienastuslohku lassána, ja dat lea buorre. Mediaid bokte oaidnit ollu muitalusaid mo olbmot ceggejit sámi identitehta guovlluin gos leamaš garra dáruiduhttin. Juohkehaš ferte ieš meroštallat iežas sámevuođa. Gávdnojit seamma ollu vuogit leat sápmelažžan go gávdnojit sápmelaččat.

Buot sámit leat dásseárvosaččat ja doarvái buorit sápmelaččat. Mu váibmu lieggana go eanet olbmot háliidit čájehišgoahtit iežaset sámevuođa, ja ahte oallugat háliidit váldit ruovttoluotta ja atnigoahtit gávtti, nannet sámi kulturgelbbolašvuođa ja maiddái sámegiela. Go sii nannejit iežaset identitehta ja iešipmárdusa, de sii leat mielde nannemin sámi servvodaga ja viiddideamen sámi searvevuođa.

Váldit ruovttoluotta dan maid dáruiduhttin lea bilidan dahje rivven mis, lea eallinmátki mas olmmoš ieš mearrida iežas bálgá. Ii leat mátkemihttu mii lea deháleamos, muhto lávkkážat, maid mii Sámedikkis sáhttit doarjut iežamet barggu bokte.

“Mii leimmet olgun bivdimin dápmohiid ja rávdduid olles jagi ja luondu lei sihke lustadoaibman ja borramušáitin,” čállá Daniel Fjellvang Kåven. “Mun lean bajásšaddan riddokultuvrrain gos meahcásteapmi leamaš dehálaš geađgejuolgin servvodathuksemis,” čállá Aina Borch.

Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta lea dagahan dárbbu muitalit mánnávuođamuittuid birra. Inspirašuvdna boahtá vihtaniin geat leat muitalan bávččas vásáhusaid birra kommišuvdnii. Dahká buori oaidnit ahte sii sáhttet juohkkit dan mii sidjiide leamaš dehálaš bajásšaddamis. Dát muitalusat leat duođaštussan manin fertet nannet mearrasápmelaččaid rivttiid láhkii, manne mii fertet kártet rivttiid meahccái ja manne fertet fitnet čađafátmmasteaddji sámegieloahpahusa buohkaide, buot dásiin.

Kajsa Balto Operas

Kajsa Balto lea artista gii lea válljen geavahit sámegiela ja luođi iežas musihkas, ja son maid čállá dan birra mo internáhtaáigi čuohcá maiddái min buolvvaide. Son lea roahkkadis musihkkár geas dehálaš muitalusat midjiide. Sotnabeaivvi čuojahii son Operas Oslos, son lea vuosttas sámi artista gii lea beassan doallat juovlakonseartta Operas. Mii han leimmet deikke jođus sotnabeaivvi, muhto beassat illudit oaidnit dan NRK:s go boahtá TV:ii, ja de beassat mii maid vásihit Sámi Juovllaid.

Norgga median lea ollu sáhka juovlahuša birra. Maiddái Sámis leat ollu doaimmat dáid áiggiid. Dieđusge leat máŋgasat ráhkkaneamen basiide, muhto maiddái sámi ealáhusain leat dehálaš doaimmat. Dál galggašii juovlabáldá fitnet juovlamállásiidde.

Heahtti guolástusain

Riddoguolástusain lea heahtedilli. Gádderusttegiin váilojit varasávdnasat. Guolleeriid sirdin trolárin riddui ii leat dáhpáhuvvan. Mii eat leat bargan doarvái bures vai guollebuktagat besset márkaniidda. Guolástus lea rittu geađgejuolgi ja mearrasámiid váibmosuotna. Ráđđehusa guolástuspolitihkka lea jagiid badjel dolvon guolleresurssaid eaŋkilolbmuide, ja báikki olbmot fertejit gáttis čuožžut guorus gieđaiguin. 

Mii leat searvan čoahkkimii guolástusministariin gos buvttiimet ollu evttohusaid mo sáhttá dustet heahtedili riddoguolástusain:

1. Sirdit eriid áhpefatnasiin riddofatnasiide;
2. Vuovdingeatnegasvuođa ferte nannet ja ođđasit ásahit;
3. Unnidit earrelonuheami ja EU-eriid, ja dan sajis vuoruhit riddofatnasiid;
4. Hukset gáiddus vuostáiváldinstruktuvrra;
5. Ávkkástallat olles guolis;
6. Ovddidit heivehanmuni lotnolasealáhusaide, sihke árbevirolaš ja ođđa lotnolasealáhusaid;
7. Ođđafuomášeapmi, dutkan ja oahpahusáŋgiruššan guolástusfágain. 

Čoahkkinjođiheaddji, lei erenomáš fiinna vásáhus oassálastit Nordkapp filbmafestiválas. Návccaid maid olbmot bidjet ráhkadan dihte diekkár dáhpáhusaid lea vearditmeahttun. Leat doppe, geahččat filmmaid mat imaštahttet, beroštahttet ja ságastahttet, oaidnit čiŋadan ja movttegis olbmuid geat leat gergosat geahččat lasi filmmaid ja kulturdáhpáhusaid addá positiiva energiija. Dát lea energiijaáŋgiruššan mii buktá buriid lasseváikkuhusaid, ja mii dárbbašat lasi dakkáriid. Mun háliidan čalmmustahttit ahte lea dát mii addá olbmuide miela veahkehit ja searvat báikegottiin, lea dát mii ráhkada searvevuođa ja buktá ollu buriid. Leat ollu buorit doaimmat Davvenjárggas, ja lea buorre dovdu oaidnit olles guollelahtta ja diehtit ahte Sámediggi beassá leat mielde dáhkat vuosttasgearddeinvesteremiid guolástusfatnasiide vejolažžan.

Luossakonferánsa

Čakčamánu loahpas bovdiimet mii, ovttas Sámiráđiin, eamiálbmogiid miehtá davveguovlluid Sápmái, deikke Sámediggái. Oasseváldit ledje eamiálbmogat geaidda luossa lea dehálaš oassin sin kultuvrras, nu gohčoduvvon luossaeamiálbmogat. Luossa lea garra deattu vuolde, miehtá máilmmi, ii dušše Sámis. Deanučázádagas lea luossabivdu leamaš gitta jo njealje jagi. Muhto maiddái eará sajiin máilmmis vásihit eamiálbmogat dan seamma, ja dat čuohcá maiddái sidjiide. Guossit liikojedje oahpásmuvvat Sápmái, ja min olbmuide lei buorre oaidnit iežamet hástalusaid earáid vásáhusaid bokte. Dievasčoahkkin galgá meannudit Kárášjohka-cealkámuša dán vahkkus, ja munnje šaddá gelddolaš gullat din digaštallama. Dat mii lea čielggas lea ahte mii dárbbašat nana áŋgiruššama vai sáhttit fievrridit luossakultuvrra jogas ja mearas nuorat buolvvaide. 

Sámi ohppiidforum

Nuorain lea dehálaš jietna, muhto eai beasa jienastit ovdal go devdet 18 jagi. Danin lea dehálaš ahte mii gávdnat vugiid mo sin jietna gullo. Okta dakkár ovdamearka lea Sánul. Nubbi ovdamearka lea sámi ohppiidforum, man namma ovdal lei sámi mánáidforum. Sámediggi lea ásahan sámi ohppiidforuma vai mii sáhttit oažžut sámi mánáid ja nuoraid oaiviliid ja ávžžuhusaid. Mánu dassái sii deaivvadedje Romssas gos ráhkadedje cealkámuša. Okta dehálaš ášši man birra sii muitaledje munnje lea ahte sámi oahppit eai galgga dárbbašit leat oahpaheaddjit iežaset luohkkáskihpárariidde go guoská sámi áššiide. Dát lea dehálaš ášši mainna mii áigut ja fertet bargat viidásut.

Mij lip dáppe

Oahppit vuođđoskuvllain ja kulturskuvllas Hábmeris leat ráhkadan čájálmasa man namma lea Mij lip dáppe, man čájehedje mannan vahkkus. Čájálmas ovttastahtii muitalusaid, lávluma, juoigama, dánssa ja govaid - ja govvidii Hábmera máŋggabealatvuođa. Lei erenomáš fiinna čájálmas ja lei čielggas ahte mánát ledje hui rámi.

Fábmolokten ja Muolkkut

Čoahkkinjođiheaddji,

Ikte celkkii stáhtaminister mediaid bokte ahte sii áigot hukset mealgat eanet el-fámu Finnmárkui go mii dárbbašuvvo Muolkkuide, ja ahte sii áigot sihkkarastit ahte el-rávdnji ii divrro. Dát leat eará dieđut go maid mii leat gullan. Álbmotčoahkkimiin gos Sámediggi leamaš, de dadjet fápmofitnodagat ahte ii leat vejolaš lohpidit vuollegaš elfápmohattiid. Lea baicce nu ahte fierbmeláigu lassána go linnját huksejuvvojit, ja dan ovddas fertejit dábálaš olbmot máksit.

Dán vahkku, mannan vahkku ja ovddit vahkku leat ja leat leamaš álbmotčoahkkimat bieggafámu birra Finnmárkkus. Lea sáhka plánaid birra mat gusket 11 bieggafápmorusttegiin ja 4 fápmolinnjás. NČE ja fápmofitnodagat lágidit álbmotčoahkkimiid Báhcavuonas, Bearalváhkis, Deanus, Unjárggas, Porsáŋggus, Davvenjárggas, Gáŋgaviikkas ja Davvesiiddas. Bovdehusreivves čállá NČE ahte sii dihtet ahte áigi ii heive boazodollui, ja varra earáide ii ge heive nu bures.

Ii leat dábálaš ahte sámediggeráđđi searvá dákkár álbmotčoahkkimiidda. Nuppe dáfus guoskkahuvvojit olu sámi beroštumit ja vuoigatvuođalaččat dáin plánain ja Sámediggi vuoruha dan geažil čuovvut dáid álbmotčoahkkimiid áicin. Doppe mii leat deaivvadan mearrasápmelaččaiguin, hihttáeaiggágiguin, gili olbmuiguin ja boazodoaluin. Mearrasámit vuorjašuvvet dainna mo sin meahcásteapmi váikkuhuvvo, ja ahte háliidit go nuorat šat orrut dáid guovlluin. Mis leamaš maid oktavuohta moanat orohagaiguin maidda dat guoská ja mii bidjat áiggi háleštit singuin geat háliidit ságastallat dili birra minguin.

Mii diehtit ahte sámi riekteguddiin lea unnán reaiddut searvat dáid proseassaide. Muhtimat sis čohkkájit 7 iešguđet prošeavttain sin guovllus. Dát kapasitehtaváilevašvuohta sám servvodagas vuorjá mu garrasit, ja mun lean dan lokten stáhtaministarii, gieldda- ja guovlluministarii, energiijaministarii ja eanadoalloministarii. Sii čujuhit boazodoallošiehtadussii, ja NBR:a areálabálvalusa ásaheapmái. Sii eai oainne ahte dát prošeavttat váikkuhit riekteguddiid geat meahcástit dahje mearrasámi riekteguddiide ja báikegottiide. Dát olbmot maid dárbbašat kapasitehta ja vejolašvuođa searvat proseassaid, beassat konsultašuvnnaide ja vejolašvuođa gullot dáid proseassain.

Ođđa ráđđeláhttu

Skábmamánu 4. beaivvi dieđihii Mikkel Eskil Mikkelsen ahte son luohpá ámmáhis dakkaviđe. Duogáš lei ahte son lei biddjon háldogiddagassii. Mun vuhtiiválden dán dieđu ja skábmamánu 6. beaivvi mun nammadin ođđa ráđđelahttu. Seammás go ledjen Guovdageainnus nammadeamen ođđa ráđđeláhttu de bessen gullat mediaid bokte manin Mikkelsen lei háldogiddagasas. Sivvan lei ahte son lea vurken ja juohkán rohčošanmateriala mánáid vuostá. Dakkár dagut leat áibbas dohkketmeahttumat ja rihkkot árvvuid mat mis Sámedikkis ja sámi servodagas leat. Juohke mánáid illasteami gova duogábealde lea gillájeaddji. Dat lea dat mii dahká dákkár govaid juohkima nu duođalažžan.

Ođđa ráđđeláhttu lea Maren Benedicte Nystad Storslett, gii lea doaibman skábmamánu 12. beaivvi rájes. Sus lea čuovvovaš áššeovddasfástádus: giella; bajásšaddan, oahpahus ja dutkan; nuoraidpolitihkka; ja máŋggadáfotvuohta ja LHBTQI+.