Sámediggepresideanta Silje Karine Muotka
Čoahkkinjođiheaddji, Nils Samuelsen, Gáivuonas eret dajai Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdnii:
Gáivuotna han lei buorre guollevuotna, hui buorre gođđovuotna. Árbevirolaš dálveguolástus lei dehálaš lotnolasealáhus. Maŋimuš jahkelogážiid leamaš heittot bivdu, ja mii jáhkkit dat lea guollebiebmanealáhusa dihte. Ahte gođđodorski garvá čázi biebmanrusttegiin. Ja de lea fápmohuksen, mii álggii vihttalogi jagi dassái. Muhto ii oktage leat dutkan mo dat lea váikkuhan eallimii vuonas. Muhto mii oaččuimet Alimusriekteduomu mii celkkii ahte guolástus Gáivuonas lea eksklusiiva riekti. Dat lei áidnalunddot duopmu.
Čoahkkinjođiheaddji, njukčamánus finai stádaministtar Jonas Gahr Støre Sámedikkis. Son dajai ahte son diehtá “...ahte mii leat sámi árbevirolaš ássanguovllus. Mii áigut dáppe jođašit várrugasat ja gudnečájehemiin. Ja dajai maid ahte “mii fertet nannet iežamet rutiinnaid ráđđádallamiid ektui, boazoealáhusain ja eará ealáhusaiguin … Mii fertet váldit ovddasfástádusa vai ráđđádallamat dáhpáhuvvet gudnejahtti vuogi mielde, ja ahte dat geatnegahttet.”
Suoidnemánus beasaimet oaidnit mo son dan áiggui dahkat. Dalle almmuhedje ahte Muolkkuid galgá elektrifiseret ja ahte dál boahtá fápmolokten. Ii goappáge dáid mearrádusaid lei son ráđđádallan Sámedikkiin.
Lean issorasat behtohallan vugiin maid ráđđehus geavaha. Mii fertet ruovttoluotta Álttá-Finnmárkku-čázádaga riidui gávdnan dihte dákkár lágan badjelgeahččama mii guoská gulahallamii. Go dál ii leat mu mielas makkárge gulahallan.
Go stáhtaministtar almmuhii mearrádusa de dajai ahte ii oktage galgga leat vuoiti dahje vuoittáhalli. Jáhkán máŋgasat mis dovddaimet ahte leimmet vuoittahállan. Mii duššadit árvvolaš searaid ja áiggi ávkkehis ráđđádallamiidda, easkka maŋŋá go mearrádusat leat dahkkon, eatge dovdda gal ahte ovttajienalaš alimusriekteduopmu Fovsen-áššis ge ávkkuha. Olmmošvuoigatvuođarihkkun bistá, ja ráđđehus bargá baicca sihkkarastin dihte bieggafápmorusttegiid, dan sadjái go bissehit olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma.
Diehtu sámi álbmogii lea ahte dás galgá huksejuvvot, vaikko mo dat váikkuha min kultuvrra ávnnaslaš geađgejuolgái. Go dás ii leat sáhka ovtta eaŋkilis fápmolinnjas. Ii, dás lea sáhka máilmmi stuorra bieggafápmorustegiguin ja el-fápmolinnjaiguin ja jahkeviissaid dahkaluddanproseassain ja dan maŋŋá vel riektemeannudeapmi mii ii buvtte midjiide maidige.
Mun balan makkár váikkuhusat šaddet Muolkkuid-elektrifiseremis mearrasámi kultuvrrii ja ássamii, danin go dát guovllut leat dehálačča báikki olbmuide geat geavahit eatnamiid meahcásteapmái, guolásteapmái ja biebmu háhkamii. Mii diehtit ahte boazodoallu lea garra deattu vuolde, moanaid sisabahkkenáššiid dihte. Lea stuorra bárru mii ii goassige noga ja mii lea sákka váibadahtti.
Čoahkkinjođiheaddji, maŋimuš áigge lea ráđđehus heaitán namuhit Sámedikki, sámiid iežas álbmotválljejuvvon orgána, dáin proseassain. Mis galgá leat “dárbbašlaš dialoga” ja de sáhttit vel buktit cealkámušaid. Dát gal ii oru jáhkehahtti. Leago ráđđehus vuhtii váldán min cealkámušaid dáin áššiin? Eai. Dát ii atte jáhku ahte dát leat duohta proseassat. Mis váilo luohttámuš ja mis váilo jáhkku vuoiggalašvuhtii.
Gávdnojit go šat čovdosat? Gievrras stáhta ferte suovvat min duohta mielmearrideami oažžut eanet saji. Dát lea dárbbašlaš vai ealáhusovdáneapmi heivehuvvo báikkálaš dillái. Lea sihke álki ja váttis: ovdáneapmi ii leat ovdáneapmi jus dat uhkida eamiálbmotkultuvrra ja -eallima. Ovdáneapmi ii sáhte mearkkašit heaittiheapmi midjiide.
Mo sáhttit vuhtiiváldit eamiálbmotgeahččanguovllu vai eat njeaidde min kultuvrra goahtemuoraid? Duolbman ja fámostallan leat dološmállet vuogit stáhta bealis, mat eai gal šatta buoret vaikko geavaha čáppa sániid dego “gulahallan” ja “dialoga”. Duddjot luohttevašvuođa, ovttasbargat ja mearridit fárrolaga lea hástaleaddji, muhto dárbbašlaš.
Muolkkuid-mearrádusas leat ruovva boastovuođat. Elektrifiseren ii boađe unnidit čitnaluoitima. Elektrifiseren lea baicce stuorra subsidie Equinorii mii seastá ruđa, ja mearkkaša ahte čitnaluoitin sirdojuvvo eará sajiide máilmmis. Jus dálkkádatroasu galgat váldit duođas, de han lea váldoulbmil ahte gássabuvttadeami heaittiha farggamusat, iige menddo boahtteáiggis. Dákkár jorggu politihkka boahtá bilidit min luonddu, biđget sámi kultuvrra ja buktit oktageardánis, hearkkes ja ii-ođasmahtti industriija Sápmái.
Mii leat máŋgii vásihan industriija mii iđista ja jávkkiha: sihke guolleindustriija ja ruvkedoaimmat. Industriijat mat gomihit unna báikegottiid. Stáda effektiviseren ja industriijaid seastimat lea rivven min servvodagain dehálaš bálvalusaid dego mánáidgárddiid, skuvllaid, dearvvašvuođafálaldagaid ja poastabálvalusaid. Ja de imaštallet vel maŋŋá manne nuorat guđđet iežaset guovlluid?
Goas beassat ieža ovddidit ceavzilis báikegottiid iežamet luondduvalljodaga vuođul? Mii eat sáhte šat dohkkehit ahte min meannudit dego koloniija davvin ain otná beaivvi. Jus leš nu ahte davviguovllut leat strategalaččat dehálačča, de eat sáhte dohkkehit ahte politihkkárat iđistit Oslos deike girdin ja almmuhit fuones mearrádusaid mat leat dahkkon min miel-mearrideami ja ráđđádallama haga.
Muolkkuid-elektrifiserema mearrádusas leat maid juridihkalaš boasttuvuođat. Eai sii sáhte politihkalaš eanetloguin hilgut dahje vanahit lágaid nu ahte heivejit sin oainnuide. Vaikko ráđđehus lea čájehan Fovsen-áššis ahte dát lea vuohki mainna áinnas ávkkástallet, de ii mearkkaš ahte lea riekta. Dát lea ráisku fámostallan mii áitá ieš riektestáda.
Dárbbašlaš čielggadeamit eai leat dáhkkon. Mii eat dieđe man stuorrá ja viidá váikkuhusat šaddet. Ii gánnet hoahkat ahte sámi beroštumiid čielggadat maŋŋá go fápmohuksendoaimmat bohtet, go mearrideaddji premissa čađaheapmái jo lea biddjon.
Ráđđehus ii leat ráđđádallan Muolkkuid-mearrádusa Sámedikkiin danin go oaivvildit ahte das eai leat njuolggo váikkuhusat sámi beroštumiide. Lea áibbas čielggas ahte dát mearrádus váikkuha midjiide. Dábálaš ássit dán riikkas áddejit dan.
Čoahkkinjođiheaddji,
Nils Samuelsen dajai maid
“[Fápmohuksen] buvttii stuorra jiekŋagivssi ja mii šattaimet gáttis orrut. Muhto lei nu ahte fápmu, dat han fertii mis, ja dan fertiimet mii dušše dohkkehit. Ja de bođii guollebiebman, sihke luossa ja dorski, buot iežas váivvádusaiguin ja monsterguliiguin ja buot diet.”
Samuelsen leamaš Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna vihtanin, ja su sánit muitalit mo min dárbbut ja eallimat vuoruhuvvojit industrialiserema ja el-rávnnji ektui. Makkár sivva lea mis jáhkkit ahte dán háve šaddá eará láhkai? Dál go ráđđehus lea válljen ahte eai áiggo ráđđádallat minguin elektrifiserema ja fápmoloktema birra? Ii leat makkárge ágga jáhkkit ahte mihkkige lea rievdan. Historjá geardduhišgoahtá. Ja danin lean mun fuolas.
Čoahkkinjođiheaddji, galledin Mihkkala gii lea fárren lávvui Stuorradikki olggobeallai vuoigatmeahttunvuođa dihte go Fovsen-duopmu ii čuovvuluvvo. Lean heađástuvvan go sámi nuorat, geaid mii dárbbašat dáppe ruovttus, dovdet ahte fertejit rahčat riektestáda ovddas ja vai olmmošvuoigatvuođarihkkumat heaittihuvvojit. Nu ii galgga leat. Go galledin Mihkkala de lei sus buorre mokta, muhto go vulgen doppe, de in sáhttán dáhkidit ahte Fovsen-duopmu čuovvuluvvo. Danin vázzilin doppe lossa lávkkiiguin. Čoahkkinjođiheaddji, buohkat mii dán lanjas leat dáppe danin go mii jáhkkit ahte politihkka, vaikko lea hástaleaddji, lea bálggis čoavdin dihtii váttis servvodatgažaldagaid. Lea váttis muitalit min nuoraide ahte politihkka ávkkuha ja ahte doaibmá otná dilis. Mun ferten dán dadjat go dát lea hui duođalaš.
Čoahkkinjođiheaddji, das rájes go mannan háve deaivvadeimmet de leamaš suohkan- ja fylkkaválggat. Háliidan sávvat lihkku buot ođđa gielddastivra- ja fylkadiggeáirasiidde. Mii áigut dinguin buohkaiguin ovttasbargat nu bures go sáhttit. Ođđa višuvnnat ja ođđa áššit bohtet deavdit daid ođđa gielddastivrraid ja fylkkadikkiid. Leat dehálaš návccat mat sáhttet min ovttasbargguide buktit ođđa vejolašvuođaid ja vuoimmi.
Mun boađán aiddo Mátta-Várjjagis, gos mii leat vuolláičállán ođđa ovttasbargošiehtadusa gielddain. Dát leat guđát gávpotovttasbargošiehtadus mii geatnegahttá guktuid beliid ja mii sáhttá addit midjiide vejolašvuođa nannet ja buoridit fálaldagaid álbmogii. Munnje lei erenomáš illudahtti leat mielde go Kirkonjárgga gávpotšillju oaččui ođđa nama: John Savio báiki. Šillju sáhttá leat váibmun báikkálaš servvodagas, sáhttá devdot doaimmaiguin ja leat báikin dehálaš dáhpáhusaide.
John Andreas Savio lea okta dain deháleamos sámi dáiddáriin mat leamaš. Su eallin lei oanehaš ja bárttit eai váilon, muhto su dáidda eallá agálaččat. Son govvidii sámi eallima, ja váikko máŋgasat muitet su duottargovaid, de čájeha su govva “Geasseeahket” eallima Reaisvuonas. Govas oidno goahti ja fanas lea maid gearggus guliid geassit. Savio dáidda ánssáša albma museavistti.
Čoahkkinjođiheaddji, sámediggeráđđi lea ovddidan jahkásaš guolástusášši dán dievasčoahkkimii. Lea dehálaš ášši ja dán háve lea mis mihttun ahte dievasčoahkkin sáhttá midjiide buktit buriid árvalusaid ovdal reguleremat álget, ja bargui mii vuordá guolástussuorggis. Illudan debáhttii. Bivdu lea maid čuovvumin ášši dievasčoahkkimis, ja dat lea dehálaš midjiide.
Lea gal duohta ahte mearrasámi áššit eai guoskka dušše guolástussii - vaikko guolástus lea vuođđun midjiide. Áššit mat gusket sámegiela ja kultuvrra ealáskahttimii leat maid dehálačča. Háliidan namuhit ahte searvvit Mearrasámi Siida, Davvesiidda mearrasámiid searvi, Min Árbe, Norrõs - nuortasámit ja Nordavindsfolket bohtet guossái dievasčoahkkimii dán vahkku. Sii áigot buktit iežaset cealkámušaid Sámedikki giellastrategiijai ja oažžut dieđuid Sámedikki doaibmabijuid birra. Maiddái Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta lea fáddán čoahkkimis. Mun dieđán ahte lea dehálaš olles Sámediggái gullat sis, muhto vel deháleabbo lea min bargu vai olbmot rittus vásihit ahte mearrasámit ožžot buoret eavttuid ja ahte mii fárrolaga nannet iežamet áŋgiruššama.
Čoahkkinjođiheaddji, šaddá buorre čuovvut Sámedikki šiehtadallamiid dán vahkku. Muitot Nils Samuelsena sániid ja diktot daid čuovvut min iežamet šiehtadallamiin ja áiggis man mii vásihat dál, ja muitot ahte álbmotválljejuvvondoaimmas lea mis váldi rievdadit maid Samuelsen dajai kommišuvdnii: “Ja leat dat unnimusat, sii geat leat vuolimuččas ráidalasas, geat dovdet dan eanemusat.”
Loga ášši 035/23 Sámediggeráđi doaibmadieđáhus