Sámi Sosialbargiid Searvi ásahuvvui 1984:s ja dál ásahuvvo ođđasit 40-jagi ávvoseminárain. Lihkkosávaldagat!
Sámi Sosialbargiid Searvi vuođđuduvvui 1984:s, ja das lei 2000-logu rádjái hui dehálaš rolla sámi buorredilleservodaga ovdánahttimis ja das ahte Norgga veahkkevuogádat, politihkkárat, oahppoásahusat ja fágasearvvit eambbo áddegohte ahte sámi kulturgelbbolašvuohta ja kultursensitivitehta leat dárbbašlaččat.
Searvi ásahuvvo dál ođđasit aktiivvalaš sámi organisašuvdnan. Dál lágiduvvo seminára man fáttát leat áigeguovdilis fágalaš áššit, ja dat lea hui buorre vuohki oažžut beroštumi ja fuomášumi organisašuvdnii. Sámediggi jáhkká ahte Sámi Sosialbargiid Searvi šaddá dehálaš jietnan sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid ovdánahttimis, ja maiddái sámi jietnan riikkaidgaskasaš álgoálbmotdigaštallamiin.
Sámi servodat riggu go ásahuvvojit eambbo organisašuvnnat mat deattuhit ahte dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi kulturgelbbolašvuhtii gullá mihá eambbo go dušše dat ahte beassat hállat iežas gillii bálvalusas, vaikko dat maiddái lea dehálaš. Lea sáhka vuđolaš áddejumis, das ahte sihke kulturáddejupmi ja erenoamážit maiddái kultuvrralaš oadjebasvuohta leat guovddážis, ja ahte daid vuođđun lea álgoálbmogiid iešáddejupmi ja máilmmigovva.
Dasto gáibiduvvojit eambbo sámi iešstivrejupmái ja Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta čuovvuleapmái profešuvnnat main lea sámi gelbbolašvuohta. Danne lea dehálaš ahte sámi sosiálabargit ja earát geat barget dutkamiin, oahpahusain ja bargohárjehallamiin sámi guovlluin, ja sámi fáttáiguin, čoahkkanit. Peder Jalvi dikta Muohtačalmmit govahallá nu čábbát visuálalaččat čoahkkaneami ja dan movt ovttasbargan seamma ulbmila ovdii gievruda min. Ovttas mii sáhttit bastit rievdadit olles eanadaga.
Sattahala áimmuid čađa
hiljit gahččet muohtačalmmit,
gahččet geđggiid, skirriid ala,
vielgadin dat gokčet eatnan.
Vaikko dain lea gorut smávis,
miljonat go oktii bohtet,
divvet rokkit, leagit, muorra-
bohtožiidda ihta skálvi,
geđggiid duohkai čoggo časttas.
Giđđabeaivvaš muođuid ovddas
suddet smávva muohtačalmmit
šelges čáhcegoaikkanassan.
Goaikkanasas čoggojit dat
ájan, deatnun, jávrin, mearran
– stuoris dalle lea daid fápmu.
Peder Jalvi, 1915
Sámediggái lea dehálaš ahte gávdnojit fágabirrasat mat fágalaččat servet dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš bargguide sihke sámi servodaga ja guovddáš aktevrraid hárrái, ja maiddái riikkaidgaskasaččat. Danne lea hui buorre go áŋgiris ja viššalis olbmot duođai leat bargan dan ovdii ahte Sámi Sosialbargiid Searvvi bargu fas álggahuvvo. Sámediggi sávvá buori ovttasbarggu dinguin ovddasguvlui.
Lihkku didjiide dehálaš bargguin!