Ráhkis buohkat, tiõrv!

Ikte ledje máŋggas mis čoahkkanan “John Savios plass/John Savio saji” čáppa ja allaáiggálaš rahpamii Girkonjárgga guovddášbáikkis, ja mii illudit sakka go dovddus ja ráhkis sámi dáiddár John Andreas Savio dál lea vel eanet oidnosis Mátta-Várjjagis.

Muhto odne mii leat dáppe čáppa Reaisvuonnas, báikkis gos John Savio bajásšattai iežas áhkuin ja ádjáin, ja mii hábmii ja inspirerii su, sihke olmmožin ja dieđusge maiddái dáiddárin.

Munnje lea erenoamáš somá leat dáppe odne, danne go mus lea maid gullevašvuohta deike. Mu Elise-máttaráhkku ja Arne-áddjá leigga dáppe eret, ja mus leat čielga mánnávuođamuittut dain čábbát bordojuvvon muorain dáppe, máttaráhku liekkusvuođas go galledeimmet sin, ja geassebeivviin giettis dás dieva alde. Mu máttarmáttaráddjá lei Vagges eret ja su namma lei Mathis Ole Abrahamsen. Son lei earret eará boazodoalli ja politihkkár, ollu eará doaimmaid lassin. 

Munnje lea stuora gudni dinguin dás fárrolaga ávvudit John Savio -bázzebáikki ođđasisrahpama. Muitobázzi ii leat dušše erenoamáš olbmá gudnejahttin, muhto maiddái sámi kultuvrra, dáidaga ja historjjá mearka.

Mun lean hirpmástuvvan oaidnit man ollu návccaid báikkálaččat leat bidjan čorget, divodit ja buoridit bázzebáikki, ja lea čielggas ahte dii atnibehtet fuola ja beroštehpet John Savios ja báikkis gosa Tore Engen hirbmat fiinna muitobázzi ceggejuvvui fargga 20 jagi áigi gudnejahttin dihtii Savio.

John Savio lei dáiddár ja sámi kultuvrra ja vuoigatvuođaid áŋgirušši. Son lei sámi dáidaga ovdavázzi ja lei dehálaš inspirašuvdna sámi identitehta ja iešmearrideami ovddideapmái. Su eallin ja bargu lea duođaštussan dan fápmui mii dáidagis ja hutkáivuođas lea kulturárbbi ovddideapmái ja seailluheapmái. Vaikko Savio elii garra dilis, iige ožžon dan fuomášumi maid ánssášii iežas áiggis, de lea son leamaš stuora inspirašuvdnan buolvvaide su maŋŋel.

Go mii odne čoahkkanit bácci birra gudnejahttin dihte John Savio, de eat dušše gudnejahte su muittu. Mii geatnegahttit iežamet joatkit su barggu nannet sámi kulturárbbi, ovddidit dáidaga ja kultuvrra, ja hukset oktavuođaid gaskal iešguđet kultuvrraid ja servodagaid. Dát bázzi lea muittuhussan midjiide min oktasaš ovddasvástádusas seailluhit ja ávvudit min árbbi, ja ahte mii ovttas sáhttit hábmet buoret boahtteáiggi.

Mun háliidan giitit buohkaid geat leat veahkehan duohtandahkat dán bácci, erenoamážit áiggun giitit Bugøyfjord bygde- og hyttelag ja Bugøyfjord Vel.

Gudnejahttot ain John Savio muittu ja bargot ain Reaisvuonna ja máilmmi ovdii mat árvvusatnet sámi dáidaga, kultuvrra ja kulturárbbi.

Spä’sseb