Samisk:

Ráhkis sámediggepresideanttat, sámediggeáirasat ja guossit!

Livččen áinnas háliidan leat din searvvis odne. Oktasaččat, dinguin fárrolagaid, ávvudit sámi politihka olahemiid ja beassat dinguin ságastallat mo mii ovdánahttit sámi servodagaid.

Dađi bahábut de in geargga dán vuoro leat Anáris, go mis lea dievasčoahkkin Sámedikkis, dás Kárášjogas.

Muhto ii leat nu guhkes áigi go ledjen maŋimuš Sajosis guossin. Miessemánus čoahkkanedje buot golmma Sámedikki ovddasteaddjit Sajosii go lei  Sámi parlamentarihkkárkonferánsa ja Sámi Parlamentáralaš ráđis lei čoahkkin.

Háliidan giitit suomabeale Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, -Tuomas Aslak Juuso, go nu vuohkkasit láidestii dáid oktasaš čoahkkimii.

Mii leimmet bures boahtimat Sajosii ja vásiheimmet man buorre čoahkkinbáiki dat lea.

Háliidan giitit din buohkaid go min riikkaidgaskasaš ovttasbargu gaskkal Sámedikkiin Norggas, Suomas ja Ruoŧas lea buorre. 

Sámepolitihkas lea dehálaš ahte mii ovttas máhttit  hukset buori ja nana vuođu sihkkarastin dihte ahte min sámi mánáin ja nuorain lea buorre boahtteáigi.  Sámi mánát galggašit oažžut buori sámi fálaldagaid sihke mánáidgárddiin, skuvllain ja astoáiggedoaimmain.  Sámi stuorámus hástalus otne  lea ahte mis eai leat doarvái sámegielat oahpaheaddjit dáid surggiiguin, ja juoga ferte dahkkot vai mii nagodat movttiidahttit min nuoraid váldit oahpaheaddjioahpu, ja lohkat sámegiela. 

Seammás go hálan oahpuid birra, de háliidan maid giitit sin geat fievrridit min sámi árbevirolaš máhtu buolvvas bulvii.  Lea maiddái hui dehálaš ja buorre go mis leat dál sámi oahpahusásahusat mat vuoruhit árbevirolaš máhtu ja fállet dán sierra fága.  Dákkár oahppu ja máhttu riggodahttá min eallima. 

 Oainnán din ávvoprográmmas, ahte leat máŋga čeahpes dáiddára, musihkkára ja girječállit geat dieppe Sajosis guoimmuhit odne.  Sámi dáiddalašvuohta ja kulturgelbbolašvuohta lea nu dehálaš oassin midjiide - ja mun háliidan giitit din buohkaid go vuoruhehket luđiid, musihka, ja diktačállima. Dii máhttibehtet iežadet attáldagaiguin bidjat sániid ja šuoŋaid daidda áššiide man birra mii Sámis dárbbašat gullat, muittohuvvot ja oahppat.

Vaikko dál lea ávvudeapmi ja mii galgat guoimmuhuvvot, de lea lihkká dehálaš atnit muittus  ahte mis sámiin ain leat ollu váttes áššit maiguin fertet bargat.  Mii diehtit ahte sámi álbmogis leat stuorra vuordámušat min golbma Sámedikkiide, ahte mii váldit  erenomáš ovddasvástádusa čuollat sápmelaččaid vuoigatvuođaid beale.

Min eatnamat ja min guovllut leat divrasat midjiide ja mii eat hálit massit min árbevirolaš eatnamiid bihtáid mielde! Areálagiččus, de leat ollugat geat plánejit ođđaealáhusaid nu mo ruvkedoaimmaid, bieggamillut, bartaguovlluid,  ruovdemađiid ja eará sisabahkkemiid daidda guovlluide gos sápmelaččain lea juo ealáhusat, ja gos mii viežžet birgejumi ja eallámuša. Vierrásat ja stuorra máilmmifitnodagat áigot atnit ávkki min guovlluin, muhto dát ii galgga leat nu álkin.  Min guovlluid háliidat suddjet boahttebuolvvaide,  seamma čábbát geavahuvvon go ovddit buolvvat leat dahkan.

Seamma guoská maid vuoigatvuođaid ektui. Mu mielas lea nu buorre go sápmelaččat eai vuollán, buot golmma riikkas, sihke Norggas, Suomas ja Ruoŧas leat leamaš prinsihpalaš áššit alimusrivttiin gos sámit leat vuoitán.  Muhto mii vásihat lihkká ahte eiseválddit leat dilssit čuovvulit duomuid – ja danne leat Sámedikkit dehálaččat sámiide. Min bárgu lea maid gozihit ahte eat manat vuoigatvuođaid, go mii han leat válljejuvvon sápmelaččaid ovddasteaddjin – sáhkaguoddin ja doarjjan.

Mii maid vásihat dál soahteáiggi.  Maŋŋil go Ruošša fallehii Ukraina, de oaidnit ja gullat ođđasiin beaivválaččat, ahte mo olbmot heđiiguin báhtarit.  Ja guovllut ja gávpogat leat bombejuvvon suokkisin.  Mii Sámis maid fertet leat gergosat váldit vuostá soahtebáhtareddjiid.

Dát soahtedilli váikkuha midjiide máŋgga dáfus. Sápmelaččaid gávnnadeamit ruoššabeale sápmelaččaiguin lea jaskkodan ja álgoálbmogiid ovttasbargu ruoššabeallai lea bisánan. Ráfehisvuohta ja soahtedilli maid hástala olmmošvuoigatvuođaid, ja siviilaolbmuid vuođđovuoigatvuođat rihkkojuvvojit, nu lea dán soađis maid duođaštuvvon.

Sápmelaččat leat rádjaguovllu ássit. Álggos vuos pandemiija geažil giddejedje rájáid ja dál soahti bisseha oktavuođaid.  Mu ávžžuhus lea ahte mii geahččalat nu bures go vejolaš doalahit oktavuođaid miehtá Sámi.

Mii maid oaidnit ja vásihat mo dálkkádatrievdan čuohcá sápmelaččaide. Dat buorit jagit, goas lei buorre ealát ja boazodoalus dihte mo jagis jahkái galgá birgehit ealu, dat dálvvit leat rievdamin.  Goavvejagit leat oalát nuppástuhttán boazosápmelaččaid eallindili. Sii šaddet birra jándoriid, máŋggaid mánuid bargat vai bohccot cevzet goavvejagis.  Ollu orohagain ja bálgosiin leat siidadoallit geat leat gillán jávohisvuođas.

Dát dilli čuohcá olbmuide, ja dán birra lea dehálaš ahte mii hállat.  Mii fertet čalmmustahttit daid hástalusaid ja gáibidit veahki, eai boazosápmelaččat ja sin bearrašat sáhtte okto guoddit dán noađi.

Odne go lehpet čoahkkanan ávvudit álbmotválljejuvvon politihkkáriid, de sávan ahte dii maid muitibehtet daid osiid gokko min álbmot leat gievra, ságastit sámi servodaga gievrrat beliid. Dearvvahit daid ollu čeahpes olbmuide geat leat mielde ovdánahttimin ja váikkuheamen sámepolitihkas ja servodagas. 

Sávan hui lihkku Sámedikki politihkkáriidda geat ain galget beannot jagi ovddastit sámi parlameanta.  Ávvudehpet otne iluin ja boahttevaš jagit buktet ođđa hástalusaid,-  ja dalle galgat mii sámepolitihkkárat duostilvuođa čájehit mearrádusaiguin.

Finsk: 

Rakkaat saamelaiskäräjien puheenjohtajat, saamelaiskäräjien jäsenet ja vieraat!

Olisin mielelläni ollut tänään teidän seurassanne. Yhdessä, teidän kanssa, juhlistamassa saamelaispolitiikan saavutuksia ja keskustelemassa miten kehitämme saamelaisia yhteiskuntia. Valitettavasti en tällä kertaa pääse Inariin, koska meillä saamelaiskäräjien täyskokous Karasjoella. 

Vaan ei siitä ole pitkä aikaan kun olin vieraana Sajoksessa. Toukokuussa kaikki saamelaiskäräjien edustajat kokoontuivat Sajokseen Saamen parlamentaarisen neuvoston konferenssiin ja kokokseen. Haluan kiittää Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Tuomas Aslak Juusoa hyvin johdetuista kokouksista. Olimme tervetulleita Sajokseen ja saimme kokea sen erinomaiseksi kokouspaikaksi. Haluan kiittää teitä kaikkia siitä, että pohjoismainen yhteistyö Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien välillä on hyvä

Saamelaispolitiikassa on tärkeää, että osaamme tehdä hyvän perustan ja pohjan sille, että voimme varmistaa hyvän tulevaisuuden saamelaisille lapsille ja nuorille.

Saamelaisilla lapsilla tulisi olla saamelaista varhaiskasvatusta, opetusta ja vapaa-ajantoimintoja.

Saamelaisalueen isoin haaste on, että ei ole tarpeeksi saamenkielisiä opettajia näillä aloilla, ja jotain täytyy tehdä, jotta pystymme motivoimaan meidän nuori opiskelemaan opettajiksi, ja opiskelemaan saamea.

Samalla kun puhun opinnoista, haluan myös kiittää niitä, jotka siirtävät saamelaista perinteistä tietoa sukupolvesta sukupolveen.

On myös erittäin tärkeää, että meillä on saamen oppilaitoksia, jotka asettavat perinteisen tiedon etusijalle ja tarjoavat sitä omana oppiaineenaan. Tällainen oppi ja osaaminen rikastuttavat elämäämme.

Huomaan, että juhlaohjelmassanne on monta taitavaa taiteilijaa, muusikkoa ja kirjailijaa vieraana Sajoksessa. Saamelainen taiteellisuus ja kulttuuriosaaminen on tärkeä osa meille ja haluan kiittää kaikkia teitä, jotka priorisoitte joikua, musiikkia ja runojen kirjoittamista. Te osaatte omien taitojenne mukaan laittaa sanoja ja sointuja asioille, joita me saamelaisalueella tarvitsemme kuulla, muistaa ja oppia.

Vaikka nyt on aika juhlia ja nauttia viihdyttämisestä, meidän täytyy muistaa, että meillä saamelaisilla on yhä paljon vaikeita asioita, joiden eteen tarvitsee tehdä työtä.

Tiedämme, että saamen kansalla on suuria odotuksia kolmelle Saamelaiskäräjille. Me otamme erityistä vastuuta tehdä työtä saamelaisten oikeuksien puolesta.

Meidän maamme ja seutumme ovat meille arvokkaita ja emme halua menettää perinteisiä maitamme pala palalta! Alueiden käytössä on monia tahoja, jotka suunnittelevat alueelle uusia elinkeinoja kuten kaivostoimintaa, tuulivoimaloita, mökkikyliä, rautateitä ja muita alueiden valtaamisia sinne, missä saamelaisilla on jo elinkeinonsa, josta haemme toimeentuloa ja elinkeinoa. Vieraat ja suuret ylikansalliset yhtiöt haluavat hyödyntää alueitamme, mutta sen ei tulisi olla niin helppoa. Haluamme säilyttää alueemme tuleville polville, yhtä kauniisti hyödyntäen kuten aikaisemmat polvemme ovat tehneet. Samaa koskee oikeuksiamme.

Minusta on hienoa, että saamelaiset eivät anna periksi. Kaikissa kolmessa maassa, ollut periaatteellisia asioita korkeimmassa oikeudessa ja tuomiot ovat tulleet saamelaisten voitoksi. Mutta huomaamme kuinka viranomaiset ovat nihkeitä noudattamaan tuomioita – siksi Saamelaiskäräjien asema on tärkeä saamelaisille. Työmme on perään katsoa, että emme menetä oikeuksiamme, sillä mehän olemme valittuja saamelaisten edustajiksi – viestinviejiksi ja tueksi.

Me koemme nyt myös sotaa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan, olemme nähneet ja kuullet päivittäin, kuinka ihmiset joutuvat hädän edessä pakenemaan. Alueet ja kaupungit on pommitettu pilalle. Meidän myös (saamelaisalueella) tulee olla valmiita vastaanottamaan sotapakolaisia. Sotatilanne vaikuttaa saamelaisiin monella tapaa. Saamelaisten tapaamiset Venäjän saamelaisten kanssa ovat hiljentyneet ja alkuperäiskansa yhteistyö Venäjän puolelle on pysähtynyt. Rauhattomuus ja sotatila haastaa ihmisoikeuksia, ja siviileiden perusoikeuksia rikotaan, niin on myös tässä sodassa tapahtunut.

Saamelaiset ovat rajaseutujen asukkaita. Ensin pandemian takia rajat suljettiin ja nyt sota pysäyttää yhteydet. Kehotan, että me pyrimme parhaalla mahdollisella tavalla pitämään yhteyttä kautta Saamen maan.

Näemme myös kuinka ilmastonmuutos kohdistuu saamelaisiin. Hyvinä vuosina, laidunolosuhteiden ollessa hyvät ja poronhoidossa osattiin säilyttää tokka hyväkuntoisena vuodesta toiseen. Nyt talvet ovat muuttuneet. Katovuodet ovat täysin muuttaneet porosaamelaisten elämäntilanteen. Nyt he joutuvat vuorokaudet ympäriinsä, useiden kuukausien ajan tekemään töitä pitääkseen porot hengissä katovuonna. Monissa paliskunnissa ovat tokkakunnat kärsineet vaiteliasuudesta. Tämä tilanne kohdistuu ihmisiin ja on tärkeää, että siitä puhutaan. Meidän täytyy tuoda nämä haasteet esille ja pyytää apua, jotteivat porosaamelaiset ja heidän perheensä joudu yksin kantamaan tätä taakkaa.

Tänään kokoontuessamme juhlistamaan kansanvalitsemia poliitikkoja, toivon että muistamme myös ne osat, missä kansamme on vahva, keskustella saamelaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Tervehtiä niitä monia osaavia ihmisiä, jotka ovat mukana kehittämässä ja vaikuttamassa saamelaispolitiikassa ja yhteiskunnassa.

Toivotan erittäin palhon onnea saamelaiskäräjäpoliitikoilla, jotka vielä puolentoista vuoden ajan edustavat saamelaiskäräjiä.

Juhlikaamme tänään ilolla ja tulevat vuodet tuovat uusia haasteita – sillin meidän saamelaispoliitikkojen tulee olla rohkeita päätöksissämme.

Silje Karine Muotka, saamelaiskäräjien puheenjohtaja, 17.06.2022