Buorre beaivi buohkaide

Mun lean Muden-Ovllá Pier-Erkke Jovnna - Jon-Christer Mudenia - ja ovddastan Sámedikki sámediggeráđis.

Sápmelaččat Deanučázádagas leat áiggiid čađa geavahan, ávkkástallan ja hálddašan guovllu ja daid riggodagaid. Deanuluossa, mii lea dat stuorámus riggodat mu guovllus ja lea huksen gilážiid ja servodagaid Deanuleagis.

Deanuleagis lea áiggiid čađa giđđagease jiekŋajohtin leamašan okta daid stuorámus dáhpáhusain jagis. Jiekŋajohttin buktá ilu ja vuordámuša Deanuleagi ássiide, go dát mielddisbuktá ahte farga beassá fatnasa čáhcái hoigadit. Dát lea árbi mii lea čuvvon buolvvas bulvii. Deatnulaš lea buriin mielain gárvvistan fatnasa, moardá firpmiid golgadeapmái ja buođđumii ja iskkasta gierdá go siibma stákkus jos stuorábuš luossa dohppe. Ja seammalágan vierut leat maid riddoguovlluin mearaluosabivddu oktavuođas.

Daid maŋemuš jagiid lea dilli nuppástuvvan, ja guovllu árbevierut leat hilgojuvvon dáža ja suoma eisseválddiin.

Eisseválddit mearridedje 2021:s ahte árbevirolaš bivdu bissehuvvo deanus. Eisseválddit ákkastadde ahte badjelmeare bivdu deanus lea sivvan bivdogildosii. Deanuluossa dilálašvuohta lea duođalaš, ja lea čielggas ahte ferte bidjat johtui doaibmabijuid mat nannejit luossanáli.

Go geahččá historjjálaččat de leat eiseválddit gáržžidan deanuleagiássiid bivddu. Trond Are Anti čállá ahte gáržžideamit fierbmebivddus leat juo álggahuvvon gasko 1800-logus. Ja Aage Solbakk čállá ahte 1973:as bohte ođđa bivdonjuolggadusat mat gáržžidedje deanuleagiássiid bivddu.

Njuolggadusain bođii ovdán ahte olggobealolbmot ožžo seamma bivdinvuoigatvuođa deanu guoikkain ja muđui jogas. Beakkán guoikkat dego Geavŋŋis ja Sieddájohguoikka besse sii bivdit vuokkain nugo guovlluolmmoš beasai. Deanuleagiássit eai liikon dáid ođđa bivdonjuolggadusaide ja sii bukte garra moaitámušaid njuolggadusaide. Deatnogátte Nuorat álge čuojahit sullii dien áigge go dát njuolggadusat bohte virgái, ja sin lávllateavsttat buktá gova mo guovlluolmmoš dovdá iežas duvdojuvvon eret iežas bivdinguovlluin.

Báikkálaččain lea dakkár dovdu ahte eai dat guldal dahje jáhke sin – ahte eisseválddit badjelgehččet báikkálaččaid. Deanusápmelaččaid kultuvra, máhttu ja diehtu lea áitojuvvon dilis. Mis ii leat odne vejolašvuohta doaimmahit min árbevieruid, ja oahpahit boahttevaš buolvvaide min divrras guovllumáhtu das mo geavahit, hálddašit ja ávkkástallat deanu.

Leago sámiid luossakultuvrra deanus ja mearas báhcimin dušše lohkosin historjágirjjiide?

Sámediggi doarju guovlluolbmuid dáistaleami beassat geavahit ja oahpahit viidásat sápmelaččaid luossakultuvrra, ja sin rievtti beassat bivdit. Mii bargat dan ovdii ahte guovlluolbmo árbemáhttu ja -diehtu galgá leat vuođđun deanučázádaga hálddašeamis.

Dás galget maiddái eisseválddit ja dutkit árvvus atnit guovlluolbmo eamiálbmotdiehtaga. Báikkálaš vuoigatvuođaguddiin galgá leat duohta váldi beassat hálddašit iežaset eallinsuona.

Danne leat Sámedikkit Norgga ja Suoma bealde rájá čoahkkanan ja ságastallan mo mii olahat dán. Mii leat fárolágaid bargamin dasa ahte vuođđudit oktasaš rájárasttildeaddji árbemáhttoráđi, man ulbmil lea justin ahte loktet guovllu árbemáhttu luossahálddašeapmái. Ráđis galgá leat olbmot geain lea máhttu eallima Deanučázádagas – sihke leagis ja vuonas. Vai ráđđi galgá lihkostuvvot, de eaktuda dat guovddáš eisseválddiid guldalit ja geavahit árbemáhtu boahtte áigásaš mearrádusain.

Ii leat máŋga mánu dás ovdal ahte NINA almmuhedje raportta mii buktá duođalaš čuvgehusa man olu luosaveajehii hávga borrá deanus jahkásaččat. Dát lea diehtu masa eisseválddit dábálaččat čuovvulit – das go dát lea dahkun oarjemáilbmi dutkanvugiid mielde. 

Muhto, golgadeaddji Ohcejogas dahje stággobivdi Máskejogas, geat leat bivdán eallinagi ja dasa lassin árben máhtu iežas máttuin, dihte juo dán hástalusa birra. Ja álbmot deanuleagis leat cealkán dán máŋgalot jagi, jos ii velá čuđi jagi, ahte stáhtalaš hálddašeapmi ii válde vuhtii dan oppalaš gova. Dát NINA raportta dárkkista ahte guovlluolbmo diehtu ja máhttu ii leat soaittáhagas, muhto leat áicamat dahkkon sistemáhtalaččat, diđolaččat ja áiggi badjel.

Guovlluolbmot ohcalit earet eará dihtomielat hálddašeame muđuid predáhtoriid olis, sihke deanujogas, oalgejogain,-njálmmis ja vuonas. Njurjohálddašeapmi Deanunjálmmis lea váilevaš, ja guovlluolbmo vuorjašupmi dán olis ii leat vuhtii váldon. Guovlluolbmot leat maiddái čujuhan ahte čáhcelottit leat laskan čázádagas, mat fas borret luossaveajehiid. Guovlluolmmoš lea čájehan dáhtu ja miela čoavdit dáid hástalusaid, muhto eiseválddit eai váldde vuhtii min evttohusaid.

Loahpas Sámediggi oaidnu lea ahte ruoššaluosahálddašeapmi ferte hálddašuvvot sámi dábi ja árbevuođu vuođul. Dat mearkkaša ahte bivdu mearas ferte geahččat oktavuođain bivdduin jogas/deanus. Sámi vuoigatvuođat eai leat čatnon dihto náliide jogain, deanuin dahje mearas. Min riekti ávkkástallat luonddu riggodagaid lea čadnon min eatnama ja meara geavaheapmái, min rievttit lea eahpitkeahttá huksejuvvon min geavaheame  vuođul. Ja dát bealit leat lunddolaš suokkardit lagabui dál go mii áigut ođasmahttit dahje revideret Sámediggedieđáhus luosa birra; diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi, mii mearriduvvui 2021:s.

Jos mii galgat gádjut ja seailluhit min divrras luosa de ferte árbemáhttu leat oassin otná diehtovuođus hálddašeamis. Sámediggi vuolggasadji lea ahte luossabivdu lea dehálaš oassi sámi kultuvrra luondduvuđđosis, ja seammás lea dárbu hálddašit luossamáddodaga guoddevaš vuogi mielde. 

Giitu mu oasis.