Dárbbu mielde lea Sámedikkis oktavuohta ON álgoálbmotvuoigatvuođaid earenoamášraportevrrain álgoálbmogiid vuoigatvuođaid váste, ON álgoálbmotáššiid bistevaš forumiin, ja ON ekspeartamekanismmain álgoálbmotvuoigatvuođaid váste. Dát golbma álgoálbmotmekanismma ovttastahttet áŋgiruššama álgoálbmotsuorggis riikkaidgaskasaččat.
ON vuođđuduvvá ON-lihttui 1945. Dat guhtta lihttovuđot váldoorgána leat (1) Váldočoahkkin, (2) Ekonomalaš ja sosiála ráđđi (ECOSOC), (3) Sihkarvuođaráđđi, (4) váldočálli čállingoddi, (5) Bearráigeahččanráđđi ja (6) Riikkaidgaskasaš duopmostuollu. Konvenšuvdnavuđot orgánat leat ásahuvvon konvenšuvnna mearrádusaid mielde. Orgánaid doaibma stivrejuvvo konvenšuvnna sisdollui dávistettiin ja lea rievttálaš hámis. Olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide implementeren bearráigehččojuvvo juohke áššedovdikomitea beales. Dušše stáhtaid mat leat dohkkehan konvenšuvnnaid sáhttá bearráigeahččat. Dát komiteat ráhkadit ráđđeaddi rávvagiid stáhta oasálaččaide.
ON:s leat ollu foanddat, prográmmat ja sierraorganisašuvnnat. Dat gokčet sierra fágasurggiid nugo ovdáneami, humanitára áŋgiruššama, eanadoalu, dearvvašvuođa, industriija jna. Foanddat ja prográmmat (omd. UNICEF, UN-Women ja UNDP) leat ON váldočoahkkima vuollásaččat. Sierraorganisašuvnnat (omd. ILO, WHO, FAO, UNESCO, WIPO) leat lahttoorganisašuvnnat iežaset stivrejeaddji orgánaiguin. Eará ovdamearkkat váldoorgánaid vuollásaš orgánaide leat (1) Váldočoahkkima olmmošvuoigatvuođaráđđi, (2) ON olmmošvuoigatvuođaid allakommiseara ja (3) ON álgoálbmogiid bissovaš forum, mii lea ECOSOC vuollásaš. Gávdnojit guhtta fásta komitea mat ráhkkanahttet áššiid váldočoahkkimii, mat dan maŋŋá árvvoštallet áššiid ja dahket mearrádusaid.
Sámediggi lea barggus bokte riikkaidgaskasaš arenas ásahan lagaš ovttasbarggu ovddastuslaš álgoálbmotorganisašuvnnaiguin, stáhtaiguin dahje eará organisašuvnnaiguin ja ásahusaiguin. ON álgoálbmogiid bissovaš forumis leat čieža meroštallojuvvon sosiokultuvrralaš álgoálbmotregiovnna: (1) Afrihká, (2) Ásia, (3) Gaska- ja Mátta-Amerika ja Karibia, (4) Árktis, (5) Guovddáš- ja Nuorta-Eurohpá mas mielde Ruošša, Guovddáš Ásia ja Kaukasus, (6) Davvi-Amerihká ja (7) Jaskesáhpi.
Sámediggi searvá čoahkkimiidda ON-vuogádagas dalle go álgoálbmotperspektiiva lea guovddážis, nugo ON olmmošvuoigatvuođaráđis ja ON Váldočoahkkimis. Sámedikki suoivvaraporttat olmmošvuoigatvuođaid bearráigeahččanorgánaide boktet fuomášumi riektegeavahusa ektui sámi álbmoga guovdu.
Sámediggi raportere jeavddalaččat ILO konvenšuvnna nr 169 ektui álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain, ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš konvenšuvnna ektui, ON ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš konvenšuvnna ektui, ON nissonvealahankonvenšuvnna ektui, ON mánáidkonvenšuvnna ja ON nállevealahankonvenšuvnna ektui.
UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) lea mearridan ollu álbmotrievttalaččat čadni šiehtadusaid, nugo UNESCO konvenšuvdna kulturilbmamiid girjáivuođa suodjaleames ja ovdánahttimis (2005), UNESCO konvenšuvdna ávnnaskeahtes kulturárbbi suodjaleames (2003), UNESCO konvenšuvdna máilmmi kultur- ja luondduárbbi suodjaleames (1972) UNESCO konvenšuvdna doaibmabijuid birra movt eastadit kulturdávviriid lobihis gávppašeami (1970) ja UNESCO konvenšuvdna kulturmuittuid suodjaleames gičču oktavuođas vearjjuiguin (1954).
ON konvenšuvnna biologalaš valljivuođa birra 1992, ulbmilin lea biologalaš valljivuođa suodjaleapmi ja ceavzilis geavaheapmi, ja dan ovdamuni vuoiggalaš juohkin maid biologalaš valljivuohta addá. Artihkkalis 8 (j) daddjojuvvo ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon suodjalit, seailudit ja viidáseappot gaskkustit álgoálbmogiid árbedieđuid. 2010 Nagoya-protokolla regulere genaresurssaid oažžuma ja daidda gullevaš árbedieđuid, ja dasto dákkár resurssaid geavaheami ávkki juohkima. Stáhtat galgá sihkkarastit ahte árbedieđuid oažžun genehtalaš resurssaid oktavuođas, mat leat ovddiduvvon álgoálbmogiid dahje báikegottiid beales, dáhpáhuvvá álgoálbmogiid dahje báikegottiid diehtovuđot miehtama vuođul, ja ahte lea dahkkojuvvon goabbat beallásaš šiehtadus dan birra.
Álgoálbmogiin leat oktasaš ja individuála vuoigatvuođat sin ávdnasiid suodjaleames, ja ávnnaskeahtes kultuvrras. Ávnnaskeahtes vuoigatvuođat lea oktasaš namahus intellektuealla ovdanbuktimiid riektesuodjaleapmái, nugo omd. musihkka, dáidda, girjjálašvuohta, luonddumáhttu ja fuomášumit. Ávnnaskeahtes vuoigatvuođaid suodjaleapmi lea lágas mearriduvvon eanaš riikkain. Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dán lágan vuoigatvuođaid geavaheami ja suodjaleami ektui. Organisašuvdna lea nu gohčoduvvon specialized agency ON vuolde, ja administrere buohkanassii 23 riikkaidgaskasaš soahpamuša mat válddahit ávnnaskeahtes vuoigatvuođaid máŋggalágan beliid. 184 stáhta leat WIPO lahtut. Dál šiehtadallojuvvo WIPO vuolde stáhtaid gaskasaš komiteas ávnnaskeahtes rievtti, genehtalaš resurssaid, árbedieđuid ja árbevirolaš kultuvrra ektui legála čadni šiehtadus riikkaidgaskasaš dásis. Sámediggái dieđihuvvo ja Norgga šiehtadallandelegašuvdnii addojuvvojit rávvagat, ja Sámediggi searvá delegašuvdnii dárbbu mielde ja dalle go mis lea hálddahusas kapasitehta dasa.
Dálkkádatrievdamat gusket álgoálbmogiidda hui ollu danne go sii ellet luonddu lahka ja dieinna lágiin gusket dálkkádatrievdamat sidjiide ovddimusat. Dát guoská erenoamážit árktalaš guovllu álgoálbmogiidda gos dálkkádatrievdamat nuppástuvvet johtilepmosit. ON 1992 dálkkádatkonvenšuvdna (UNFCCC) doaibmá riikkaidgaskasaš dálkkádatbarggu rámman. Sámediggi lea mielde Norgga oasálaščoahkkimiid delegašuvnnas, COP, ON dálkkádatkonvenšuvnna vuolde.