Båatsoe- jïh bivtemelaante

Båatsoe- jïh bivtemelaante

Båatsoe seammalaakan goh guelie lea vierhtine orreme mij våaroeminie orreme saemiej årromedajvide, ekonomijese jïh feelemasse.

Bovtse lea seamma rahtjemelaajroeh nuhtjeme gellie stoerretjuetie jaepieh gaskem daelviegåatomelaantem sislaantesne jïh gijre- jïh giesiegåatomelaantem mearoen lïhke. Rahtjemelaajroej mietie gellie vijremesvaalkh gaavnebe gedtide. Daah kultuvremojhtesesåarhth leah dovne vijremesvaalkh jalkadahkesne jïh boerestahkh gierkijste jïh tjïekemesijjieh gierkieaavrojne jïh åårkine. Doh jeanatjommesh leah vaerine jïh doedterinie sislaantesne, bovtsen tjaktjegåatomelaantesne. Men aaj gaedtiebealan vööste gååvnesieh. Aervede vijremesvaalkh åtnasovvin gierkieaalteren raejeste gaskeaalteren raajan. Aajkoe gedtiebivtieminie lij dovne jïjtjebïerkenimmien jïh naehkieåesiestimmien gaavhtan kraannajgujmie.

Seamma daajroeh bovtsen, gåatomen jïh klijman bïjre lea daerpies gosse edtja gedtieh bivtedh jïh låemties bovtsigujmie giehtelidh. Bovtse jïh gedtie leah seamma kreeke. Joekehtse lea man låemties kreeke lea. Bovtse deemeldahkesne. Dihte maahta gedtine vihth sjidtedh jis ij gaskesem utnieh almetjigujmie. Baakoe bovtse lea gellie stoerretjuetie jaepieh båeries jïh akte dejstie båarasommes baakojste mejtie damtebe saemien gielesne. Låemties bovtsh jïh gedtieh leah sån loevtlaaketjh saemien siebriedahkesne vyöseme guhkiem. Bovtsine lea almetjh jïh vaaroeh foeresjamme guhkies gåhkojne jïh gaajhkesåarhts daelhkine.

Gïele jïh aerpievuekien daajroe stoerre kulturelle sertemem vuesehte  saemien bivtemesiebriedahken jïh båatsoesiebriedahken gaskem. Histovrijes gaaltijh 15- jïh 1600-låhkoste båatsoesaemiej bïjre soptsestieh Torne Lappmarkesne mah gedtiem vijrin båatsoesiebriedahken mieriej sisnjeli. Dah lin juhtijealmetjh mah mearoegaedtien gåajkoe nöörjenbielesne juhtin giesege gusnie bovtsem buhtjin. Dah mearoegaedtien gåajkoe juhtin gåatomen gaavhtan men aaj göölemen, kååbpebivtemen jïh åesiestimmien gaavhtan.

Aaj kultuvremojhtesh vuesehte saemieh desnie hööllestamme guhkiem. Sislaantesne gïejh gaavnebe almetjijstie mah seamma sijjesne orreme gellie stoerretjuetie jaepieh, kultuvremojhtesigujmie goh gööthsijjieh nuerebe gierkieaaltaristie jïh aareh metalleaejkeste jïh låavthgåetiesijjieh ruevtieaaltaristie jïh eevre daan raajan. Gaavnebe aaj nuerebe båatsoesaemien giedtiesijjieh dajvine vijremesvaalkigujmie.

Nuerebe ruevtieaalteren jïh gaskeaalteren vååjnoe goh gedtiebivtieminie orrijin jïh låemties bovtsigujmie eelkin. Sïejhmemes kultuvremojhtesesåarhte mij lea båatsose vïedteldihkie lea aernie. Derhviegåetieh åtnasovvin dejnie årromesijjine gusnie guhkemes hööllestin. Maahta tjïelkelaakan vuejnedh gåetieh desnie orreme. Låavthgåetieh åtnasovvin årromesijjine gusnie hööllestin såemies jaepieboelhki, jïh desnie gusnie lïegkedin mearan bovtsigujmie juhtin.

Aerniej leah joekehts stoeredahkh jïh hammoeh, sijjen kulturelle ektiedimmien, årromesijjien jïh aalteren mietie. Mijjieh dejtie båatsoesaemien gåatomedajvine gaavnebe sislaantesne jïh vaerine. Doh sijjieh gusnie låavthgåetieh utnin leah dehtie tïjjeste gosse aaltojde buhtjin giesege. Buhtjeme eevre 1900-låhkoen raajan ryöhki såemies lehkesne. Evtiedimmien gaavhtan 1900-låhkoen båatsoesaemieh eelkin guhkebe årrodh vaenebe sijjine. 1950-låhkoen raejeste fuelhkieh daamtajommes eelkin arrah-almetjinie årrodh dejnie sijjine gusnie lij bööremes årrodh.

Båatsoesaemien årromesijjine maehtebe aernieh jïh gööthsijjieh gaavnedh, jïh sijjieh gusnie fievsiegåetieh gåetieh beapmojde, dållesijjieh ålkone, vuebnieh jïh våarhkoeh.  Årromesijjine mah leah åtnosne orreme urrebe tïjjen raajan ovmessie buvrieh jïh sijhtieh maehtieh tjåadtjodh mah leah åtnasovveme gajhkesjæmman. Årromesijjien luvhtie maahta maaje båeries baalkah dåeriedidh gaaltiji gåajkoe, suejnie-tjuahpaj jïh buhtjemesijjiej gåajkoe. Daah buhtjemegïerth lin naa smaave jïh lin årromesijjiej lïhke. Mænngan buhtjieminie orriji dellie åtnose veeltin vaenebh jïh stuerebh giedtieh naan vihties sijjine.

Goh kultuvremojhtesesåarhte giedtiej lin jienebh funksjovnh. Ovmessie giedtieh gusnie buhtjin, mïerhkesjin, leekedin jïh reerhkin. Boerestahkh bovtsem stuvrin giedtien sïjse. Gïerth leah åtnasovveme juktie bovtsem geerestidh olles gåabph vuelkieh jïh mastedh, jïh juhtemem stuvredh. Dovne gierkieh, staagkoeh jïh rijsieh leah giedtiesasse åtnasovveme.