Bargobáikin lea Sámedikki váldohálddahus Kárášjogas.
Barggut
Gulahallanossodagas lea Sámedikki doaimma gulahallama ja diehtojuohkima ovddasvástádus.
Virggi valdobarggut:
- Gulahallanfágalaš ráđđeaddin politihkalaš ja hálddahuslaš jođiheapmái ja ásahussii muđui.
- Čállit kronihkaid ja sártniid politihkalaš jođihangoddái.
- Veahkkin ovdánahttit fágalaččat politihkalaš dieđáhusaid maid Sámediggeráđđi lea diŋgon.
- Fállat mediaide áššiid ja mediaid gieđahallat. Buvttadit sisdoalu ja almmuhit neahttasiidduin ja sosiála mediain.
- Veahkkin hábmet gulahallanstrategiijaid ja kampánnjaid oktan fágaossodagaiguin.
- Eará gulahallanbarggut
Virgái sáhttet maid biddjot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.
Gelbbolašvuohta
Virgái háliidit olbmo geas lea alit oahppu, áinnas masterdásis, vuosttažettiin gulahallansuorggis. Guhkes mávssolaš bargohárjáneapmi sáhttá buhttet vejolaš váilevaš formála oahpu. Hárjáneapmi čállit, bargat govaiguin, videoin, ja redigeremiin ja sávahahtti lea ahte lea hárjánan mearrediđolaš gulahallamiin sosiála mediain.
Gáibidat sámegiela ja dárogiela máhtu, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Son gii biddjo virgái ferte maid hálddašit eŋgelasgiela. Dat gii biddjo dán virgái, sus ferte máhtolašvuohta sámi servodatdiliin ja galggašii bures áddet politihkalaš proseassaid. Lassin deattuhit buriid ovttasbargo- ja gulahallannávccaid, ja maiddái čállin- ja formulerendáiddu. Deattuhit návccaid olahit bohtosiid ovttasbarggadettiin, ja dáiddu iešheanalaččat ja mearrediđolaččat bargat ja dasa lassin bálvalusdáhtu.
Sámegiela máhtolašvuhtii biddjojuvvo stuorra deaddu ohcciid dáfus geain muđui lea seamma dásis gelbbolašvuohta. Ohcci ferte ráhkkanan dasa ahte gielladáiddu isket bargojearahallamis.
Muđui deattuhit:
Persovnnalaš iešvuođat:
- Strukturerejuvvon
- Buorit ovttasbargoattáldagat
- Dáidu iešheanalaččat bargat
- Berošta čađahit bargguid ja berošta kvaliteahtas
Bálká- ja bargoeavttut
Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1434 ráđđeaddi dahje 1364 seniorráđđeaddi. Bálkámearri šihttojuvvo lagabui. Go árvvoštallat guđemuš lea buoremusat kvalifiserejuvvon virgái, de deattuhat oahpu, bargohárjáneami, mo persovnnalaččat heive, ja movtta.
- Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii
- Buorit loatna- ja penšunortnegat Stáhta penšunkássas
- Buohkain geat ásset Finnmárkkus ja Davvi-Romssas lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 % jahkái gitta 25.000 ru rádjai, sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa (dát gustojit dassážiigo Stuorradiggi rievdada dáid ortnegiid)
- Máškidis bargoáigi ja buorit čálgoortnegat
Stáhta bargofámus galgá vejolašvuođaid mielde speadjalastojuvvot álbmoga girjáivuohta. Bargiidpolitihkalaš mihttomearrin lea olahit dássedettolaš ahke- ja sohkabealčoahkkádusa, ja dasto rekrutteret olbmuid geain lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš.
Sámediggi ávžžuha gelbbolaš kandidáhtaid ohcat, beroškeahttá agis, sohkabealis, nationála dahje etnalaš duogážis, doaibmavádjitvuođas dahje váillis CV:s.
Ohccit geat eai hálddaš sámegiela go biddjojuvvojit virgái, sáhttet ovttasráđiid bargoaddiin geatnegahttojuvvot váldit oahpu sámegielas.
Sámediggi lea čáhkkilis doaibma (Searvvaheaddji Bargoeallin) ja deattuhat ovttaskas bargiid bargodiliid láhčima.
Virgádeapmi dáhpáhuvvá gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid mielde.
Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.
Ohcan
Ohcan sáddejuvvo elektronalaččat liŋka bokte «Oza bargui», ja mielde galget biddjojuvvot:
- Ohcanreive
- CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektronalaš skovvái
- Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjojuvvot mielddusin
- Unnimusat guokte referánssa
Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.
Oktavuohta
Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:
Oza bargui
Ohcanáigemearri
Geassemánu 28. beaivvi 2022