HR-juhkosis leat vihtta bargi oktan juogushoavddain ja juogus gullá hálddahusossodahkii.

Sámedikkis leat máŋga kánturbáikki maid gaskkas sáhtát válljet, ja bargobáikin sáhtát válljet doppe gos lea rabas kántorsadji.

Dál leat guoros kántursajit Kárášjogas, Vuonnabađas, Guovdageainnus, Olmmáivákkis, Skániin, Ájluovttas, Aarbortes ja Snåases.

Don gii virgáibiddjot fertet vuordit mátkkoštit barggus. 

Barggut

HR-bargin dus leat máŋggalágan ja gelddolaš barggut HR-suorggis. Mii leat ovdánahttimin juhkosa, ja dan dihte beasat leat mielde iešguđetlágan prošeavttain. HR-juhkosis lea earret eará ovddasvástádus HR strategalaš ovdánahttinproseassain main rekrutteren, gelbbolašvuođaovdánahttin, DBS ja bargiid- ja bálkápolitihkka leat guovddážis. Dasto doaimmaha juogus jotkkolaš bargiidhálddašeami ja hálddaša guoskevaš láhka- ja šiehtadusortnegiid. HR-juogus oktan Sámedikki jođiheddjiiguin váikkuha dasa ahte bargit loktet, ahte sis lea bargomokta ja ahte barget min váldomihtuid olaheami ala mat čuvvot min árvvuid.

Du barggut:

Operatiiva HR:

• Almmuhit dieđuid HR-juhkosis Sámedikki intranehttii.
• Meannudit áššiid mat bohtet HR-juhkosii gustovaš rutiinnaid, njuolggadusaid ja lágaid mielde (earret eará: bargošiehtadusat, duođaštusat, reivvet, láidehusplánat, doaibmaplánat, luohpanplánat, dihtorčalbmeláseohcamat jna.).
• Veahkehit hábmet ja buoridit láidehusaid/kurssaid/diehtojuohkinávdnasiid jođiheddjiide ja mielbargiide ja maiddái ráhkadit beroštahtti ja pedagogalaš PowerPoint-ovdanbuktimiid.
• Doallat kurssaid mielbargiide (omd. kursa ođđa bargiide)
• Koordineret jorgaleami (sámegiella/dárogiella) siskkáldas ja olgguldas gulahallamis.
• Koordineret fierpmádatčoahkkimiid.

Strategalaš HR:

• Employer branding: Veahkehit oainnusmahttit rabas virggiid ja Sámedikki SoMe lávddiid sisdoalu.
• Veahkkin čađahit HR-analysaid álggahuvvon doaibmabijuid olis (analysaid sáhttá dahkat sihke kvalitatiivvalaš ja kvantitatiivvalaš dieđuid vuođul (omd. bálkástatistihkka, jearahallaniskkadeamit ja jearahallamat)).

Eará HR:i guoskevaš prošeavttat/barggut dárbbu mielde, omd.:

• Buoridanprošeavttat ja ođđa IT-vuogádagaid sajáiduhttin.
• Bargiidiskkadeamit.
• Gelbbolašvuođakártemat.
• Báikkálaš bálkášiehtadallamat.

Virgái sáhttet maid biddjojuvvot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.

Du bargobeaivi hábmejuvvo dárbbuid ja du gelbbolašvuođa mielde. Fertet ráhkkanit dasa ahte virggi ja juhkosa barggut ja ovddasvástádussuorggit rivdet Sámedikki doaimma dárbbuid mielde.

Gelbbolašvuohta

Ohcat du:

• Geas lea relevánta oahppu universitehta dahje allaskuvlla dásis, mii vástida bachelorgráda, áinnas juogo HRM-suorggis (Human Resource Management), hálddašeamis ja jođiheamis, organisašuvdnafágas dahje bargorievttis. Unnumusat 3 jagi relevánta bargohárjáneapmi sáhttá buhttet oahppogáibádusa. Muđui čujuhit stáhtabargiidlága 3. §:i – gelbbolašvuođaprinsihppa.
• Gii leat oadjebas olmmožin ja máhtát duddjot buori oktavuođa earáide iežat birrasis, vaikko guđe dásis,  gii leat čeahppi ovttasbargat ja máhtát čielgasit ja bures gulahallat sihke čálalaččat ja njálmmálaččat.
• Gii leat struktuvrralaš ja liikot bargat čorgadit.
• Gii leat ealljár, liikot bargat alla leavttus ja leat áŋgir oahppat ođđa diŋggaid.
• Geas leat vuđolaš IT-gálggat, ja gelbbolašvuohta atnit Microsoft-reaidduid dego PowerPointa ja Excela, ja áinnas maiddái hárjáneapmi bargat neahttasiidduiguin/intraneahtain, HR-vuogádagaiguin dahje sullasaš reaidduiguin, arkiivavuogádagaiguin

Dasa lassin lea ovdamunni (ii gáibádus) jus dovddat ahte čuovvovaš čilgehusat heivejit dutnje:

• Don leat geabbil.
• Don beroštat nuppástuhttimis ja ovdánahttimis.
• Dus lea hárjáneapmi HR dahje hálddahuslaš bargguin, áinnas maiddái hárjáneapmi bargat neahttasiidduiguin/intraneahtain, HR-vuogádagaiguin dahje sullasaš reaidduiguin, arkiivavuogádagaiguin.
• Dus lea hárjáneapmi almmolaš suorggis ja dovddat gustovaš lágaid ja njuolggadusaid (omd. Stáhtabargiidláhka, váldotariffašiehtadus, Bargobirasláhka jna.).
• Dus lea gelbbolašvuohta sámi servodatdiliin, ja sámegielmáhttu.  

Máhttu sámi servodatdiliin ja sámegielgelbbolašvuohta deattuhuvvojit. Jus árvvoštallat ahte guovtti ohccis lea seamma gelbbolašvuohta, de vuoruhit ovdalii ohcci gii máhttá sámegiela. Ohccit geat eai hálddaš sámegiela, geatnegahttojuvvojit váldit eksámena mii vástida SÁÁL 1 ja 2, guovtti jagi sisa álgima rájes. Dát vástida jahkebealovttadaga, maid bargoaddi máksá.

Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhit oahpu, bargoduogáža, persovnnalaš heivema ja motivašuvnna virgái.

Mii fállat

Min luhtte beasat bargat miellagiddevaš HR bargguid máŋggabealat birrasis Sámedikkis. 

Šattat oassin doaimmas man leat ovdánahttimin, ja gos lea bargomokta ja buorre bargobiras. Mii leat rámis go min guhkesáiggi mihttomearri lea ahte sámegiella lea min váldogiella, ja mii bargat strategiijaiguin olahan dihte dan mihttomeari guhkit áiggi vuollái. Mis leat ollu bargit geat dárbbašit sihke njálmmáláš ja čálalaš sámegielgelbbolašvuođa ovdal go mii olahit mihttomeari.

Sámediggi čuovvu stáhta láhka- ja šiehtadusdoaimma.

Mii sáhttit earret eará fállat:

• Buriid loatna- ja ealáhatortnegiid Stáhta penšuvdnakássas.
• Buohkain geat ásset Finnmárkkus ja Davvi-Romssas lea vejolašvuohta oažžut sihkkojuvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 proseanttain jahkái gitta 25 000 ru rádjai, sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa.
• Máškidis bargoáiggi ja eará buriid čálgoortnegiid.
• Vahkkosaččat sáhttá hárjehallat diimmu bargoáiggis.

• Gelbbolašvuođaloktema sámegielas ja kulturipmárdusas

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo stáhta regulatiivva mielde vuosttaškonsuleantan (Bálkáplána 90.103 - Áššemeannudeaddji - Virgekoda 1408 vuosttaškonsuleanta). Dat mearkkaša ahte virgi bálkáhuvvo bálkáceahki 45 rájes (vástida 435 600), ja dasto bargoduogáža ja gelbbolašvuođa vuođul.

• Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii.

Positiivva sierrameannudeapmi:

• Min mielas lea searvadahttin ja eatnatgeardáivuohta fápmu. Mii háliidit mielbargiid iešguđetlágan gelbbolašvuođain, fágaovttastagain, eallinvásáhusain ja perspektiivvain vai vel buoret nákcet čoavdit bargguid. Mii láhčit dili mielbargiide geat dárbbašit heiveheami. Guoskevaš láhčimat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit teknihkalaš veahkeneavvut, viessogálvvuid heiveheapmi dahje bargovugiid earáhuhttin.
• Sámediggi ávžžuha gelbbolaš evttohasaid ohcat, vaikke makkár agis, sohkabealis, našuvnnas dahje etnalaš duogážis, doaimmashehttejuvvon dahje váilevaš CV.
• Sámediggi lea IA-doaimmahat Čáhkkilis bargodili , dg . Inkluderende Arbeidsliv (IA) , ja deattuha bargodiliid láhčima juohke bargái.

Virgádeapmi dahkko gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid olis.

Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.

Ohcan

Orru go virgi miellagiddevaš ja háliidatgo ohcat dasa?

Ohcan sáddejuvvo elektrovnnalaččat dán liŋka bokte: Oza bargui, ja ohcamuša mielde galget biddjojuvvot:

• Ohcanreive
• CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektrovnnalaš skovvái
• Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjot mielddusin
• Unnimusat guokte referánssa

Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

• Juogusjođiheddjin Ane-Margit Eikjok Chalmers
  +47 469 17 930 - amec@samediggi.no

Ovttas nannet Sámi

"Ovttas nannet Sámi" lea Sámedikki bargguid višuvdna bargiide. Sámedikki deháleamos bargu lea ahte Sámedikki politihka ja hálddašeami bokte seailluhit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámedikki árvvut:

• sámi vuoigŋa 
• rabasvuohta 
• ovttaráđálaččat 
• searvvadeaddji 
• luohtehahtti ja oskkáldas 

Ohcanáigemearri

Cuoŋománu 5. beaivvi 2023