Elešis báikegottit dárbbašit nana ja máŋggabealálaš ealáhuseallima. Vuođđoealáhusat ja erenoamážit boazodoallu lea dehálaš ealáhusa sámi guovlluin ja deattuhuvvo erenoamážit. Sámi kulturealáhusat, sámi mátkeealáhus ja dasa gullevaš ealáhusain lea stuora ovdánanvejolašvuohta. Mii ohcat du gii leat strategalaš ja analyhtalaš jođiheaddji gii háliidat váikkuhit miellagiddevaš bargguiguin mat gullet juhkosii.
Ealáhusjuhkosis leat 10 mielbargi geain lea ovddasvástádus ovdánahttit ja čuovvulit Sámedikki politihka ráhkadan dihte bargosajiid ja sihkkarastit barggaheami ja ássama sámi guovlluin. Juhkosis lea ovddasvástádus hálddašit Sámedikki váikkuhangaskaomiid guovllus, ja ovddasvástádus initieret ja čađahit prošeavttaid ja prográmmaid ovdánahttin dihte ealáhuseallima.
Bargobáikin sáhtát válljet Sámedikki kánturbáikkiid gaskkas, gos lea rabas kántorsadji.
Álgin farggamusat, nu go sohppojuvvo.
Barggut
Juogushoavdan šattat oassin hálddahusa jođiheaddjijoavkkus. Juogushoavdan galggat sihkkarastit buori hálddašeami ja fágasuorggi beavttálmahttima áššemeannudemiin, ráđđádallamiin ja bagadallamiin, ja juhkosa bargiid čuovvulit. Juogushoavdan fertet áigeguovdil suorggi ovdánahttimis ja oaidnit vejolašvuođaid digitaliseremis ja ođđa teknologiijas.
Don galggat váikkuhit bargiid fágalaš bagadallamiin, ja dus galgá buorre oktavuohta geavaheddjiiguin ja ovttasbargoguimmiiguin.
Guovddáš ovddasvástádussuorggit ja doaimmat leat:
- Jođihit juhkosa ja juhkosa fágalaš doaimma.
- Ovddasvástádus juhkosa bargiide.
- Strategiijabargu ja juhkosa bargguid ovdánahttin.
- Bušeahtta ja boađusovddasvástádus
Virgái sáhttet maiddái biddjot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.
Fertet sáhttit mátkkoštit.
Gelbbolašvuohta
Virgái sávvat du geas lea alit allaskuvla-/universitehtaoahppu mii vástida mastergráda ealáhusovdánahttimis, servodatplánemis, ekonomiijas dahje sullasaš fágain. Vásáhusat almmolaš hálddašeami jođiheamis lea sávahahtti. Hástalit olbmuid eará relevánta oahpuin maiddái ohcat.
Mávssolaš fága- ja bargiidovddasvástádus árvvoštallojuvvo maiddái. Máhttu sámi servodaga, ealáhusovdáneami ja ealáhusaid birra sámi guovlluin deattuhuvvo erenoamážit.
Dákkár persovnnalaš iešvuođat deattuhuvvojit
- Návccat bargat iešheanalaččat, beaktilit ja struktuvrralaččat
- Erenoamáš attáldagat, bargomiella ja beroštupmi joatkevaš fágalaš ođasmahttimii juhkosa dihte
- Buorit ovttasbargo- ja gulahallannávccat
- Buorre njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinnákca
- Geabbil, buorremielalaš ja smáđáhkes
- Bidjá buriid bohtosiid guovddážii, dása gullá plána- ja strategiijabargu
Dat gii virgáibiddjo ferte máhttit sámegiela ja dárogiela njálmmálaččat ja čálalaččat, ja sus ferte buorre máhtolašvuohta sámi servodatbeliid birra.
Sámegielmáhttu lea mearrideaddji mávssolaš ohcciide geain muđui lea ovttalágan gelbbolašvuohta. Eavttohasat geat eai hálddaš sámegiela, leat geatnegahtton čađahit SÁÁL 1 ja 2 eksámena guovtti jagi sisa maŋŋel virgádeami. Dát vástida jahkebealovttadahkii, maid bargoaddi máksá.
Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhuvvo oahpahus, bargoduogáš, persovnnalaš heiven ja bargomiella virgái.
Bálká- ja bargoeavttut
Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1211 juogushoavda, vuolgá ohcci bargohárjáneamis ja gelbbolašvuođas.
- Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii .
- Buorit loatna- ja ealáhatortnegat Stáda penšuvdnakássas
- Buohkain geat ásset Finnmárkkus ja Davvi-Romssas lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 proseanttain jahkái gitta 25 000 ru rádjai , sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa.
- Máškidis bargoáigi ja eará buorit čálgoortnegat
Positiivva sierrameannudeapmi:
Min mielas lea searvadahttin ja eatnatgeardáivuohta fápmu. Mii háliidit mielbargiid iešguđetlágan gelbbolašvuođain, fágaovttastagain, eallinvásáhusain ja perspektiivvain vai vel buoret nákcet čoavdit bargguid. Mii láhčit dili mielbargiide geat dárbbašit heiveheami. Guoskevaš láhčimat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit teknihkalaš veahkeneavvut, viessogálvvuid heiveheapmi dahje bargovugiid earáhuhttin.
Sámediggi ávžžuha gelbbolaš evttohasaid ohcat, vaikke makkár agis, sohkabealis, našuvnnas dahje etnalaš duogážis, doaimmashehttejuvvon dahje váilevaš CV.
Sámediggi lea IA-doaimmahat Čáhkkilis bargodilli, dg . Inkluderende Arbeidsliv (IA) , ja deattuha bargodiliid láhčima juohke bargái.
Virgádeapmi dahkko gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid olis.
Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.
Ohcan
Ohcan sáddejuvvo elektronalaččat liŋka bokte «Oza bargui», ja mielde galget biddjojuvvot:
- Ohcanreive
- CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektronalaš skovvái
- Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjojuvvot mielddusin
- Unnimusat guokte referánssa
Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.
Oktavuohta
Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:
Ovttas nannet Sámi
"Ovttas nannet Sámi" lea Sámedikki bargguid višuvdna bargiide. Sámedikki deháleamos bargu lea ahte Sámedikki politihka ja hálddašeami bokte seailluhit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.
Sámedikki árvvut:
- sámi vuoigŋa
- rabasvuohta
- ovttaráđálaččat
- searvvadeaddji
- luohtehahtti ja oskkáldas
Sámediggi bargá čuovvovaš mihtuiguin olahan dihte min višuvnna:
- Mis leat gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit
- Min váldogiella lea sámegiella
- Min vuoruheamit ja dagut leat birgejumi vuođul
- Mii leat sámi servodatovddideami njunnošis
- Mii leat bivnnuhis bargosadji
Oza bargui
Ohcanáigemearri
Golggotmánu 14. b. 2022