Gulahallanossodagas eai leat beaivvit ovttalágánat. Bargu lea máŋggabealat ja ráđđeaddin leat don čanastat ossodagaid ja juhkosiid gaskkas.

Gulahallanossodat veahkeha politihkkáriid, hálddahusa ja fágaossodagaid gulahallamiin, mii čállit kronihkaid ja preassadieđáhusaid, mis lea ovddasvástádus sosiála medias ja veahkehit mediagieđahallamiin ja mediahárjehallamiin. Gulahallanossodagas beasat bargat áŋgiris ja čeahpes bargoustibiiguin geat leat čeahpit čállimis, filbmemis, govvemis ja gaskkusteamis.

Gulahallanossodat bargá ráđđeaddimiin ja gaskkusta olgomáilbmái mearrádusaid mat dahkkojit Sámedikkis, preassadieđáhusaiguin ja produkšuvnna sisdoaluiguin iežas ruovttusiidui ja sosiála mediaide.

Sámedikkis leat máŋga kánturbáikki maid gaskkas sáhtát válljet, ja sáhtát bargat kánturbáikkis gos lea rabas kántursadji.

Don gii virgáibiddjot fertet ráhkkanit dasa ahte gulahallanossodagas leat mátkkošteamit bargguid oktavuođas.

Álgin virgái farggamusat.

Barggut

Gulahallanossodaga ovddasvástádus lea gulahallan ja dieđuid gaskkusteapmi Sámedikki bargguid birra.

• Gulahallanfágalaš ráđđeaddi politihkalaš jođihangoddái ja organisašuvdnii muđuige
• Fállat áššiid mediai ja mediagieđahallan
• Sisdoalu produkšuvdna ja almmuhit ruovttusiidui ja sosiála mediaide
• Čállit kronihkaid ja sáhkavuoruid politihkalaš jođihangoddái
• Hábmet gulahallanstrategiijaid ja kampánjjaid ovttas fágaossodagaiguin
• Eará gulahallanbarggut

Dus boahtá leat ovddasvástádus gokčat kampánjjaid, doaluid ja semináraid. Don boađát maid ollu bargat ovttas politihkkariiguin, sihke mediahárjehallamiin ja -gieđahallamiin. Beasat maid bargat Sámedikki sosiála media kanálaiguin, das dus lea ovddasvástádus almmuhit čállosiid, vástidit dieđuid, viežžat statistihka ja gulahallat álbmogiin.  

Virgái sáhttet maid biddjot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.

Gelbbolašvuohta

Virgái ohcat du geas lea alitoahppu allaskuvllas dahje universitehtas ovddemusat masterdásis, ovddemuš fágasurggiin čatnon gulahallamii dahje journalistihkkii. Jus dus lea unnimus bachelorgráda dahje sullasaš, ja unnimus 5 jagi guoskevaš bargohárjáneapmi mii gullá fágasuorgái sáhtát árvvoštallojuvvot virgái. Guhkes bargohárjáneapmi gulahallamis dahje journalistihkas sáhttá buhttet vejolaš váilevaš formála oahpu.

Dus lea buorre hárjáneapmi teakstačállimis, govvemis, filbmemis, redigeremis ja hárjáneapmi mearrediđolaš gulahallamis sosiála mediain. Dus leat maid buorit gaskkustanattáldagat ja máhtát bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat iežat barggus. Don fertet leat jállu ja duostil, ja duostat váldit iežat saji doppe gos orru lunddolažžan. Don fertet maid liikot bargat bargobirrasis gos lea hušša ja barggut fertejit čovdojuvvot jođánit ja doaimmalaččat.

Mii gáibidit ahte máhtát sámegiela ja dárogiela, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Don fertet maid hálddašit eŋgelasgiela njálmmálaččat ja čálalaččat. Dat gii virgái biddjo, sus ferte leat máhtolašvuohta sámi servodatdiliid birra ja buorre ipmárdus politihkalaš proseassaide.

Dákkár persovnnalaš iešvuođat deattuhuvvojit

• Dáidu bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat
• Buorit gulahallan- ja ovttasbargodáiddut
• Buorre njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktindáidu
• Geabbil ja smáđáhkes

Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhuvvo oahpahus, bargoduogáš, persovnnalaš heiven ja bargomiella virgái.

Mii fállat

Mis lea buorre bargobiras ja ovttasbargat guhtet guimmiideamet sihke iežamet ossodagas ja ossodagaid rastá. Mii rahčat leahkit geabbilat, innovatiiva ja digitálalaččat olahan dihte mihttuideamet. Sámediggi čuovvu stáhtalaš láhka- ja šiehtadusdoaimma.

Mii sáhttit earret eará fállat:

• Buriid loatna- ja ealáhatortnegiid Stáda penšuvdnakássas
• Buohkain geat ásset guovlluin mat ovdal gulle Finnmárkui ja Davvi-Romsii lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 proseanttain jahkái gitta 25 000 ru rádjai, sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa
• Máškidis bargoáigi ja eará buorit čálgoortnegat
• Vahkkosaččat sáhttá hárjehallat diimmu bargoáiggis

• Gelbbolašvuođaloktema sámegielas ja kulturipmárdusas

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1434 ráđđeaddi, vuolgá ohcci bargohárjáneamis ja gelbbolašvuođas

Virgáduvvot seniorráđđeaddin 1364, gáibiduvvo dábálaččat masterdási oahppu ja guhkit relevánta bargohárjáneapmi.

• Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii.

Positiivva sierrameannudeapmi:

• Min mielas lea searvadahttin ja eatnatgeardáivuohta fápmu. Mii háliidit mielbargiid iešguđetlágan gelbbolašvuođain, fágaovttastagain, eallinvásáhusain ja perspektiivvain vai vel buoret nákcet čoavdit bargguid. Mii láhčit dili mielbargiide geat dárbbašit heiveheami. Guoskevaš láhčimat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit teknihkalaš veahkeneavvut, viessogálvvuid heiveheapmi dahje bargovugiid earáhuhttin.
• Sámediggi ávžžuha gelbbolaš evttohasaid ohcat, vaikke makkár agis, sohkabealis, našuvnnas dahje etnalaš duogážis, doaimmashehttejuvvon dahje váilevaš CV.
• Sámediggi lea IA-doaimmahat Čáhkkilis bargodili , dg . Inkluderende Arbeidsliv (IA) , ja deattuha bargodiliid láhčima juohke bargái.

Virgádeapmi dahkko gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid olis.

Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.

Ohcan

Orru go virgi miellagiddevaš ja háliidatgo ohcat dasa?

Ohcamuš sáddejuvvo elektruvnnalaččat dán liŋkka bokte: Oza bargui, ja ohcamuša mielde galget biddjojuvvot:

• Ohcanreive
• CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektronalaš skovvái
• Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjojuvvot mielddusin
• Unnimusat guokte referánssa

Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

• Ossodatdirektevrrain Liv Inger Somby
  Tlf. +47 90 05 69 95 - liv.inger.somby@samediggi.no

Ovttas nannet Sámi

"Ovttas nannet Sámi" lea Sámedikki bargguid višuvdna bargiide. Sámedikki deháleamos bargu lea ahte Sámedikki politihka ja hálddašeami bokte seailluhit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámedikki árvvut:

• sámi vuohki
• rabasvuohta 
• ovttaráđálašvuohta
• verddevuohta
• oskkáldasvuohta 

Sámediggi bargá čuovvovaš mihtuiguin olahan dihte min višuvnna:

• Mis leat gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit
• Min váldogiella lea sámegiella
• Min vuoruheamit ja dagut leat birgejumi vuođul
• Mii leat sámi servodatovddideami njunnošis
• Mii leat bivnnuhis bargosadji

Ohcanáigemearri

Ođđajagimánu 3. b. 2023