Juhkosa ovddasvástádus lea čuovvulit politihkalaš mearrádusaid ja bargguid vai oahpahuslágádus oažžu dárbbašlaš gelbbolašvuođa sámi servodatdilálašvuođa, giela ja kultuvrra birra.

Juhkosis lea lagas gulahallan guhtenai institušuvnnain, institušuvnnaiguin mat fállet oahpaheaddjioahpuid ja dearvvašvuođafágaoahpuid, ja profešuvdnaoahpuiguin mat barget ráđđehusain dan hárrái ahte sámi sisdoallu galgá heivehuvvot láhkaásahussii.

Sámedikkis leat máŋga kánturbáikki maid gaskkas sáhtát válljet, ja bargobáikin sáhtát válljet doppe gos lea rabas kántorsadji.

Don gii virgáibiddjot fertet ráhkkanit dasa ahte lea veahá mátkkošteapmi barggu oktavuođas.

Barggut

Virggi vuođđobarggut leat politihkaovddideamit, čađaheamit ja čuovvulit Sámedikki bargguid mat gusket oahpahussii ja dutkamii. Don beasat bargat máŋggabealálaš bargguid dán fágasuorggis, ja čuovvovaš barggut bohtet leat guoskevaččat:

• Áššemeannudeapmi ja čállit guorahallamiid mat gusket fágasuorgái
• Láhka- ja njuolggadusbarggut fágasuorggis
• Álggahit ja jođihit proseassaid fágasuorggis
• Ráhkkanit ja oasálastit konsultašuvnnaide
• Ráhkkanahttit áššiid politihkalaš jođihangoddái
• Guorahallamat ja prošeaktabarggut
• Eará ovdánahttinbarggut mat gusket fágasuorgái

Virgái sáhttet maid biddjot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.

Gelbbolašvuohta

Virgái ohcat du geas lea oahppu mastergrádadásis, ovddemuš servvodatfágalaš dahje oahpahus/oahppodieđalaš fágasuorggis. Mastergráda eará relevántta surggiin sáhttá árvvoštallojuvvot. Jus dus lea unnimus bachelorgráda dahje sullasaš, ja unnimus 5 jagi guoskevaš bargohárjáneapmi mii gullá fágasuorgái, de sáhtát árvvoštallojuvvot virgái. Guhkes bargohárjáneapmi sáhttá buhttet vejolaš váilevaš formála oahpu.

Dus ferte leat máhttu ja vásáhus alitoahpu suorggis Norggas, ja buorre digitálalaš gelbbolašvuohta. 

Dákkár persovnnalaš iešvuođat deattuhuvvojit

• Dáidu bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat
• Buorit gulahallan- ja ovttasbargodáiddut
• Buorre njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktindáidu
• Geabbil ja smáđáhkes

Don gii virgái biddjot fertet hálddašit sámegiela ja dárogiela, dahje muhtin skandinávalaš giela, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Gáibiduvvo maid ahte dus lea buorre máhtolašvuohta sámi servodatdilálašvuođa birra.

Sámegielmáhttu lea mearrideaddji mávssolaš ohcciide geain muđui lea ovttalágan gelbbolašvuohta. Evttohasat geat eai hálddaš sámegiela, leat geatnegahtton čađahit SÁÁL 1 ja 2 eksámena guovtti jagi sisa maŋŋel virgádeami. Dát vástida jahkebealovttadahkii, maid bargoaddi máksá.

Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhuvvo oahpahus, bargoduogáš, persovnnalaš heiven ja motivašuvdna virgái.

Mii fállat

Mis lea buorre bargobiras ja ovttasbargat guhtet guimmiideamet sihke iežamet ossodagas ja ossodagaid rastá. Mii rahčat leahkit geabbilat, innovatiiva ja digitálalaččat olahan dihte mihttuideamet. Sámediggi čuovvu stáhtalaš láhka- ja šiehtadusdoaimma.

Mii sáhttit earret eará fállat:

• Buriid loatna- ja ealáhatortnegiid Stáda penšuvdnakássas
• Buohkain geat ásset guovlluin mat ovdal gulle Finnmárkui ja Davvi-Romsii lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 proseanttain jahkái gitta 25 000 ru rádjai , sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa
• Máškidis bargoáigi ja eará buorit čálgoortnegat
• Vahkkosaččat sáhttá hárjehallat diimmu bargoáiggis

• Gelbbolašvuođaloktema sámegielas ja kulturipmárdusas

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1434 ráđđeaddi, vuolgá ohcci bargohárjáneamis ja gelbbolašvuođas

Virgáduvvot seniorráđđeaddin 1364, gáibiduvvo dábálaččat masterdási oahppu ja guhkit relevánta bargohárjáneapmi.

• Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii.

Positiivva sierrameannudeapmi:

• Min mielas lea searvadahttin ja eatnatgeardáivuohta fápmu. Mii háliidit mielbargiid iešguđetlágan gelbbolašvuođain, fágaovttastagain, eallinvásáhusain ja perspektiivvain vai vel buoret nákcet čoavdit bargguid. Mii láhčit dili mielbargiide geat dárbbašit heiveheami. Guoskevaš láhčimat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit teknihkalaš veahkeneavvut, viessogálvvuid heiveheapmi dahje bargovugiid earáhuhttin.
• Sámediggi ávžžuha gelbbolaš evttohasaid ohcat, vaikke makkár agis, sohkabealis, našuvnnas dahje etnalaš duogážis, doaimmashehttejuvvon dahje váilevaš CV.
• Sámediggi lea IA-doaimmahat Čáhkkilis bargodili, dg . Inkluderende Arbeidsliv (IA), ja deattuha bargodiliid láhčima juohke bargái.

Virgádeapmi dahkko gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid olis.

Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.

Ohcan

Orru go virgi miellagiddevaš ja háliidatgo ohcat dasa?

Ohcan sáddejuvvo elektronalaččat dán liŋkka bokte: Oza bargui, ja ohcamuša mielde galget biddjojuvvot:

• Ohcanreive
• CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektronalaš skovvái
• Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjot mielddusin
• Unnimusat guokte referánssa

Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

• Ossodatdirektevrrain Lisbeth Eira
  Tel. +47 915 16 723 - lisbeth.eira@samediggi.no

Ovttas nannet Sámi

"Ovttas nannet Sámi" lea Sámedikki bargguid višuvdna bargiide. Sámedikki deháleamos bargu lea ahte Sámedikki politihka ja hálddašeami bokte seailluhit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámedikki árvvut:

• sámi vuohki
• rabasvuohta 
• ovttaráđálašvuohta
• verddevuohta
• oskkáldasvuohta 

Sámediggi bargá čuovvovaš mihtuiguin olahan dihte min višuvnna:

• Mis leat gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit
• Min váldogiella lea sámegiella
• Min vuoruheamit ja dagut leat birgejumi vuođul
• Mii leat sámi servodatovddideami njunnošis
• Mii leat bivnnuhis bargosadji

Ohcanáigemearri

Ođđajagimánu 3. beaivvi 2023