Mii ohcat du

• gii leat positiivvalaš ja beroštat gávdnat čovdosiid movt iešguđetge vuogádagaid ja neavvuid sáhttá geavahit vai ovttadaga bargoproseassat šaddet nu buorit go vejolaš.
• gii liikot olahit bohtosiid bargobirrasis gos lea hušša mas leat olu prošeavttat ja nákcet bargat struktuvrralaččat ja mearrediđolaččat.

Dán virggis lea stuorra potensiála ja vejolašvuođat rievttes ohccái.

Álgin farggamusat.

Barggut:

Don doarjjut jođihangotti ja ovdánahtát Sámi Giellagáldu dan bokte ahte:

• Dus lea ovddasvástádus jođihit, ovdánahttit ja hálddašit ovttadaga hálddahuslaš bargguid
• Don leat strategiijaovdánahttima láidesteaddji
• Kvalitehtasihkkarasttát ahte bargiidhálddašeami lágat, njuolggadusat, ja bargodábit čuvvojuvvojit.
• Veahkehat direktevrra ráhkkanahttit áššiid stivrii, virgáibidjanráđđái ja ovttasbargolávdegoddái
• Dus lea bargiidovddasvástádus ovttasráđiid direktevrrain
• Váikkuhat konstruktiivvalaš ovttasbargui bargiidorganisašuvnnaiguin ja suodjalanbálvalusain, ja veahkehat šiehtadallamiin ja digaštallamiin luohttámušolbmuiguin.
• Ovdánahtát ja doalahat HR-proseassaid
• Jođihat proseassaid mat gusket rekruteremii ja gelbbolašvuođaovdánahttimii
• Attát HR-fágalaš doarjaga ja rávvagiid direktevrii ja bargiide
• Rávvet ja čuovvulat bargiid Norggas, Ruoŧas ja Suomas dain gažaldagain mat gusket oadjoortnegiidda ja vearuhussii guoski lágaide ja šiehtadusaide
• Barggat eará vejolaš hálddahuslaš bargguid  

Virgái gullá mátkkošteapmi.

Gelbbolašvuođagáibádusat:

• Relevánta oahppu masterdásis
• Jođihanvásáhus sullasaš ovddasvástádusain, vásáhus stáhta suorggis vuoruhuvvo
• Dovddat bures stáhtalaš doaimmahusaid
• Dovddat láhka- ja njuolggadusásahusaid bargorievttálaš suorggis, mas mielváikkuheapmi, tariffašiehtadusat ja šiehtadallamat stáhtalaš suorggis deattuhuvvojit
• Vásáhus oasálašovttasbarggus ja ovttasdoaibmamis luohttámušolbmuiguin ja suodjalanbálvalusain
• Ohccis ferte leat gelbbolašvuohta sámegielas čálalaččat ja njálmmálaččat. Dasa lassin ferte son guhte virgáduvvo máhttit ovtta dain skandinávalaš gielain. Lea ovdamunni jus ohcci máhttá máŋga sámegiela dahje suomagiela.

Muđui deattuhuvvo:

• Vásáhus riikkaidgaskasaš bargodilálašvuođain stáhtalaš suorggis
• Boađusberoštupmi ja mihttomeriid joksan.
• Buorre ja oadjebas jođiheaddji gii maid lea movttiideaddji ja geas lea luohttámušvuđot jođihanmálle.
• Čeahppi hukset oktavuođaid ja gulahallat earáiguin
• Čeahppi deaividit earáiguin ja maid oaidnit ovttaskas olbmo  ja hukset buriid joavkkuid. Don nákcet ovdánahttit birrasa gos juogadit máhtu ja vásáhusaid.
• Buorre gávdnat čovdosiid ja vástádusaid jearaldagaide mat čuožžilit
• Máhttu geavahit digitála reaidduid ja dáhttu oahppat daid
• Máhttu sámi servodagaid ja kultuvrra birra
• Máhttu sámegielaid birra Norggas, Ruoŧas ja Suomas
• Sámegiella lea du váibmoášši

Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhuvvo oahpahus, bargoduogáš, persovnnalaš heiven ja bargomiella virgái.

Mii fállat:

Buori fágabirrasa

• Buori bargobirrasa ja ovdánanvejolašvuođaid
• Heivehahtti bargoáiggi ja buori čálgoortnegiid
• Lášmmohallanvejolašvuođa bargoáiggis
• Buriid loatna- ja penšunortnegiid Stáhta penšunkássas.

Bálká- ja bargoeavttut:

Virgi bálkáhuvvo Norgga Stáhta regulatiivva mielde, virgekoda 1211 sekšuvdnajođiheaddji.

Sámi Giellagáldu bargiin lea formálalaš oktavuohta Norgga beale Sámediggái eamiásahussan. Bargoeavttut mat gusket Sámedikki- ja eará stáhtabargiide Norggas gusket maiddái Sámi Giellagáldu bargiide beroškeahttá guđe riikkas bargá. Oadjoortnetgullevašvuohta sidjiide geat eai oro ja bargga Norggas, sáhttá mielddisbuktit ahte vearro- penšuvdna- ja oadjoortnegiidda guoski áššit fertejit čovdojuvvot eará láhkái.

Kánturbáikkis lea vejolaš šiehtadit.

Sámi Giellagáldu háliida speadjalastit álbmoga girjáivuođa ja váldit vuhtii ovttaskas olbmo ollislaš gelbbolašvuođa. Mii ávžžuhat dohkálaš kandidáhtaid ohcat, beroškeahttá doaibmanávccain, agis, sohkabealis, etnisitehtas, oskkus ja seksuála sojus.

Sámi Giellagáldu deattuha bargodiliid láhčima olbmuide geain lea hedjonan doaibmanákca.

Muđui virgáduvvojit bargit gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja soahpamušaid mielde. Dát guoská maiddái bálkái ja ealáhahkii, ja guđa mánu geahččalanáigái.

Ohcan ja oktavuohta:

Orru go virgi miellagiddevaš ja háliidatgo ohcat dasa?

Ohcan sáddejuvvo elektrovnnalaččat liŋkka bokte Oza bargui, ja mielde galget biddjojuvvot:

• Ohcanreive
• CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektrovnnnalaš skovvái
• Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjot mielddusin
• Unnimusat guokte referánssa

Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

Direktevrrain Mika Saijets
Tlf. +47 78 47 41 48 / +47 902 01 138
E-post: mika.saijets@giellagaldu.org

Sámi Giellagáldu:

Sámi Giellagáldu lea davviriikalaš fágaorgána sámi giellaáššiin, man Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit leat ovttas ásahan sierra hálddahuslaš doaibmaovttadahkan Norgga beale Sámedikki oktavuhtii. Fágaorgána jođiha sierra stivra mas buot golmma sámedikkis lea ovttadássásaš váikkuhanvejolašvuohta.

Mii bargat sámegielaid giellagáhttemiin ja normeremiin rastá riikkarájáid. Min hálddahus doaibmá Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja mis leat bargit dán golmma riikkas.

Mihttun lea ásahit bures doaibmi hálddahusa mas lea beaktilis ja fágalaččat buorre jođiheapmi, ja hukset buori bargobirrasa ja bargat dan ala ahte Sámi Giellagáldu lea bivnnuhis bargosadji.

Sámi Giellagáldu hálddahus lea ođđaásaheapmi man direktevra jođiha, ja das leat 12 jahkevirggi. Sámi Giellagáldu váldokantuvra lea Kárášjogas Norggas.

Ohcanáigemearri

Čakčamánu 24. beaivvi 2023