Sámediggi lea nationála álbmotválljen orgána sápmelaččaide Norggas. Sámediggi bargá politihka ja hálddahusa bokte vai sápmelaččat besset sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallima. Sámedikki bargin lea dus doarvái vejolašvuohta ovddidit Sámedikki min višuvnna guvlui Ovttas nannet Sámi.

Mis lea miellagiddevaš vejolašvuohta dutnje gii háliidat leat oassin min gulahallanstábas. Háliidat go don šaddat min ođđa bargoustit? Min stábas lea juohke beaivi erenoamáš hástalus, ja dus lea vejolašvuohta áŋgiruššat ollu iešguđet gelddolaš bargguide. Min boahttevaš ráđđeaddin lea dus dehálaš rolla oktavuođaid huksemis iešguđet ossodagaid, juhkosiid ja politihkkáriid gaskkas. Dá lea du vejolašvuohta hábmet ja váikkuhit min gulahallamii mearkkašahtti vugiin!

Gulahallanstába veahkeha politihkkáriid, hálddahusa ja fágaossodagaid buot gulahallamii guoski áššiin, sihke čállit kronihkaid ja preassadieđáhusaid, hálddašit sosiála mediaid ja veahkehit mediagieđahallamiin ja -hárjehallamiin. Gulahallanstábas beasat bargat áŋgiris ja čeahpes bargoustibiiguin geat leat čeahpit čállit, filbmet, govvet ja gaskkustit.

Sámedikkis leat olu kántorbáikkit maid gaskkas sáhtát válljet, ja don sáhtát bargat kántorbáikkis gos leat guoros kántorlanjat. Juste dál leat mis guoros kántorlanjat Kárášjogas, Guovdageainnus, Vuonnabađas, Olmmáivákkis, Aarbortes, Skániin, Romssas ja Ájluovttas.

Sámedikki bargit fertejit rehkenastit veahá mátkkoštit.

Barggut

Virggis leat dus čuovvovaš barggut:

• Gulahallanstábas lea ovddasvástádus gulahallat ja juohkit dieđuid Sámedikki bargguid birra.
• Veahkkin plánet mediarávvemiid ja mediagulahallamiid.
• Plánet ja čađahit preassakonferánssaid, gieđahallat mediaid oktavuođaváldima ja koordineret preassabargguid.
• Almmuhit neahttasiidui, intranehttii ja sosiála mediaide.
• Veahkkin hábmet politihkalaš jođiheami kronihkaid ja sártniid.
• Eará gulahallanfágalaš barggut.
• Dus lea lagas ovttasbargu politihkkáriiguin.
• Don veahkehat Sámedikki almmuhemiiguin iešguđet vuogádagain, ja báddet, redigeret ja tekstet materiálaid.

Du bargoárgabeaivi hábmejuvvo dárbbuid mielde ja du gelbbolašvuođa mielde. Fertet rehkenastit ahte virggi ja juhkosa barggut ja ovddasvástádussuorggit rivdet ásahusa dárbbuid mielde.

Gelbbolašvuohta

Dus ferte leat: 

• Mii ohcat du geas lea unnimusat alitoahppu allaskuvllas dahje universitehtas bachelordásis, vuosttažettiin gulahallamis dahje mediafágas. Guhkes bargohárjáneapmi gulahallamis dahje mediafágas sáhttá buhttet alitoahppogáibádusa. Muđui čujuhit statsansatteloven § 3 – kvalifikasjonsprinsippet.
• Don galggat leat bures hárjánan govvet, filbmet ja redigeret.
• Dus galget leat buorit gaskkustanmáhtut iežat doaimmas ja galggat leat hárjánan čállit teavsttaid.
• Don galggat dovdat sámi servodatdiliid.
• Don galggat máhttit sámegiela, dárogiela ja eŋgelasgiela njálmmálaččat ja čálalaččat.
   

Lea sávahahtti ahte don:

• Dovddat almmolaš hálddašeami.
   

Persovnnalaš iešvuođat:

• Máhtát bargat iešheanalaččat ja beaktilit go muhtin áigodagain lea ollu bargu
• Dárkil ja struktuvrralaš
• Don heivehat iežat ja dohkkehat rievdamiid
• Don leat áŋgir, oainnát čovdosiid ja duosttat vuolggahit áššiid
   

Gelbbolašvuođa árvvoštaladettiin deattuhuvvo oahppu, bargoduogáš, persovnnalaš heivvolašvuohta ja bargomiella virgái.

Mii fállat

Min luhtte beasat bargat miellagiddevaš bargguid Sámedikki máŋggabealat birrasis.

Šattat oassin doaimmas man leat ovdánahttimin, ja gos lea bargomokta ja buorre bargobiras. Mii leat rámis go min guhkesáiggi mihttomearri lea ahte sámegiella lea min váldogiella, ja mii bargat strategiijaiguin olahan dihte dan mihttomeari guhkit áiggi vuollái. Mis leat ollu bargit geat dárbbašit sihke njálmmálaš ja čálalaš sámegielgelbbolašvuođa ovdal go mii olahit mihttomeari.

Sámediggi čuovvu stáhta láhka- ja šiehtadusdoaimma.

Min luhtte oaččut

• Buriid loatna- ja ealáhatortnegiid Stáhta penšuvdnakássas, gessojuvvo 2% bálkkás Stáhta penšuvdnakássii.
• Buohkain geat ásset guovlluin mat ovdal gulle Finnmárkui ja Davvi-Romsii lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 20 proseanttain jahkái gitta 30 000 ru rádjai, sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa.
• Nuvttá mánáidgárdesadji Finnmárkkus ja Davvi-Romssas borgemánu 1. b. 2023 rájes
• Máškidis bargoáigi ja eará buorit čálgoortnegat
• Vahkkosaččat sáhttá hárjehallat diimmu bargoáiggis
• Gelbbolašvuođaloktema sámegielas ja kulturipmárdusas

Máŋggabealatvuohta Sámedikkis

Mii oaivvildit ahte fátmmasteapmi ja máŋggabealatvuohta lea givrodat. Mii háliidit mielbargiid geain lea iešguđetlágan gelbbolašvuohta, fágakombinašuvnnat, eallinvásáhusat ja perspektiivvat vai barggut čovdojuvvojit vel buorebut. 

Sámediggi ávžžuha evttohasaid, geain lea gelbbolašvuohta, ohcat bargui beroškeahttá agis, sohkabealis, nationála dahje čearddalaš duogážis, doaibmavádjitvuođas dahje CV ráiggis.

Sámediggi lea IA-(SB) bargosadji (Searvadeaddji Bargoeallin) ja deattuha bargodilálašvuođaid heiveheami iešguhtege mielbargái.

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1408 Vuosttaškonsuleanta, man bálkáceahkki lea gaskal 46 / 472 900 ru jagis ja 53 / 524 700 ru jagis, dahje virgekodas 1434 Ráđđeaddi, man bálkáceahkki lea gaskal 60 / 584 500 ru jagis ja 65 / 635 400 ru jagis. Bálká mearriduvvo ohcci bargohárjáneami ja gelbbolašvuođa vuođul. Virgekodii 1434 Ráđđeaddi gáibiduvvo dábálaččat masterdási oahppu. Virgádeapmi dahkkojuvvo gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid olis. 

Ođđa bargi geas lea sámegiel oahppu allaskuvllas dahje universitehtas ja geas leat 60 oahppočuoggá sámegielas, ja gii geatnegahttá iežas bargat guovtti gillii, oažžu bonusa go virgáduvvo (vástida guokte mánnobálkká).

Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.

Ná ozat virgái min lusa

Orru go virgi miellagiddevaš ja háliidat go ohcat? 

Don ozat virgái min rekruterenportálas. 

Oza barggu Sámedikki rekrutterenportála bokte

Mii bivdit du bidjat mielde oahppo- ja bargoduođaštusaid ja ohcanreivve. Mii bivdit du namuhit unnimusat guokte referánssa juogo ohcanreivves dahje CV:s. 

Jus dus lea oahppu olgoriikkas, de bivdit mii du bidjat mielde dohkkeheami Alit oahpu- ja gelbbolašvuođadirektoráhtas. Don gávnnat eanet dieđuid dan birra dás: Søk godkjenning av høyere utdanning (bachelor, master, ph.d) | HK-dir (hkdir.no)

Mii árvvoštallat du ohcama daid dieđuid vuođul maid leat sádden midjiide go ohcanáigemearri lea dievvan. Lea danne dehálaš ahte don čájehat movt du gelbbolašvuohta deavdá gelbbolašvuođagáibádusaid mat leat čilgejuvvon almmuhusas.

Ohcciidlistu

Go ohcanáigemearri lea dievvan, de ráhkadit mii almmolaš ohcciidlisttu. Jus it hálit iežat nama oidnot dán listtus, de fertet russet ja čilget dan ohcamušas. Mii váldit oktavuođa duinna jus eat sáhte vuhtiiváldit du sávaldaga čiehkat nama ohcciidlisttus. Ohcciidlisttu beassá geahččat go jearrá.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa: Ossodathoavddain Vaino Rensbergiin tlf. +47 78 47 41 37 dahje e-poastta bokte vaino.rensberg@samediggi.no.

Min birra

Sámedikki bargit barget diehtovuđot ja lea njunuš institušuvdna Sámis. Min bargiin lea alla gelbbolašvuohta iešguđet fágasurggiin ja áŋgiruššet Sámedikki mandáhttii, višuvdnii ja bargguide. Sámedikki bargin don sáhtát earret eará bargat politihkalaš mearrádusaid čuovvulemiiguin, joatkevaš buoridemiiguin ja hálddašan- ja áššemeannudanbargguiguin.

Sámedikki hálddahusa jođiha direktevra, dat lea juhkkojuvvon fágaossodagaide ja juhkosiidda, ja das leat sullii 150 jahkebarggu. Sámedikkis leat gáiddus bargosajit, gos bargit barget ossodagaid ja juhkosiid rastá. Parlameantavisti lea Kárášjogas, ja eará kántursajit leat Vuonnabađas Unjárggas, Guovdageainnus, Olmmáivákkis Gáivuonas, Romssas, Skániin Dielddanuoris, Ájluovttas Hábmeris, Aarbortes ja Snåases. Bargit sáhttet guossin bargat eará kántorsajiin. Dat ábuha dasa ahte bargit oahpásmuvvet Sámi iešguđet guovlluide, ja huksejit oktavuođaid ja bargobirrasa ossodagaid, juhkosiid ja kántorsajiid rastá.

Sámedikki višuvdna: Ovttas nannet Sámi

"Ovttas nannet Sámi" lea Sámedikki višuvdna bargiide bargguide. Sámedikki deháleamos bargu lea Sámedikki politihka ja hálddašeami bokte seailluhit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Sámedikki višuvnnas leat vihtta vuođđoárvvu; sámi vuoigŋa, rabasvuohta, ovttasráđálašvuohta, searvadeapmi, luohtehahttivuohta ja oskkáldasvuohta.

Sámediggi bargá čuovvovaš mihtuiguin olahan dihte min višuvnna:

• Mis leat gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit
• Min váldogiella lea sámegiella
• Min vuoruheamit ja dagut leat birgejumi vuođul
• Mii leat sámi servodatovddideami njunnošis
• Mii leat bivnnuhis bargosadji