4.1 Kompetente og engasjerte medarbeidere

Mis leat gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit

Váldomihttu gelbbolaš ja áŋgiris mielbargit vuolgá das ahte fuolahit deháleamos resurssa mii Sámedikki hálddahusas lea bajimuš barggu čađaheapmái. Mielbargiid rahčama, gelbbolašvuođa ja áŋgiruššama bokte dáhpáhuvvá Sámedikki servodatbarggu ovdánahttin ja čađaheapmi. Beaktilis resursa-ávkkástallamiin ja gelbbolašvuođa ávkkástallamiin ossodagaid ja fágaovttadagaid rastá galgá bargu dahkkot mii boahtá politihkalaš jođihangottis.

Gelbbolašvuohta

Sámedikki hálddahusas leat máŋga iešguđetlágan doaimma. Dat gáibida sihke formála fágagelbbolašvuođa ja reálagelbbolašvuođa. Sámi kulturmáhttu lea oassi dán gelbbolašvuođas ja dasa gullá earret eará sámi historjá ja servodateallin, árbevierrodiehtu, giella ja árvvut. 

Sámedikki hálddahusa bargu ja ovddasvástádus lea mearrideaddjin gelbbolašvuođadárbui ja gelbbolašvuođagáibádussii mii áiggis áigái gusto hálddahusas. 

Sámedikkis ferte vuđolaš servodatmáhttu ja dovdat demokratiijaovddideami eamiálbmotparlameantan. Vurdojuvvo ahte bargiin lea dat gelbbolašvuohta. Seammás go mis lea dárkilis ipmárdus Sámedikki rollas eamiálbmotparlameantan, de vurdojuvvo maid ahte mii ipmirdit iežamet rolla Sámedikki bargin. Mielddisbuktá earret eará ahte dovdat lojálageatnegasvuođa ja Sámedikki ehtalaš njuolggadusaid. 

Máhtolašvuođa juogadeapmi ja máhttu ja dáhttu ovttasbargat sihke Sámedikki siskkobealde ja olggobealde lea áibbas dárbbašlaš buori bargočoavdima kvalitehtii. Buot Sámedikki bargiin lea iešheanalaš ovddasvástádus oahpásnuvvat vuođđoárvvuide mat gusket doaimmahahkii, ja leat dihtomielalaččat dáidda árvvuide beaivválaš barggus.

Áŋgiruššan

Áŋgiruššan ja mokta lea sávahahtti ja dehálaš jođihanfápmu buot dásiin hálddahusas. Mii háliidit mielbargiáŋgiruššama man dovdomearka lea bargit geain leat čatnašupmi Sámediggái ja dan mihtuide. Dat addá bargomovtta ja duddjo buriid bohtosiid. Áŋgiruššan gáibida joatkevaš rahčamuša. 

Mokta ja áŋgiruššan ovddiduvvo doaibmamuniin, hálddašemiin ja ovddasvástádusain, searvamiin ja mielmearridemiin, dohkkehemiin ja luohttámušain. Vuolgá buori gaskavuođas bargoskihpáriid gaskkas, ja jođiheddjiid ja mielbargiid gaskkas. Čielga ja čielggaduvvon vuordámušat addet oadjebasvuođa, nannejit gaskavuođaid ja váikkuhit geatnegasvuhtii ovttaskas bargái ja bargiid gaskkas. Mihtto- ja vuordámuščielggadeapmi galgá dáhpáhuvvat jotkkolaččat, ja váikkuhit hálddahusa ovdánahttimii. 

4.2 Samisk språk

Min váldogiella lea sámegiella

Sámegielas hálddašangiellan ja hálddahusgiellan ferte leat arena gos dat adno ja ovdána. Sámi gielat leat dehálaš gáldut máhttui sámi álbmoga, servodaga, kultuvrra ja sámi historjjá birra. Sámegiella hálddašangiellan ferte aktiivvalaččat adnot ja oainnusmahttot oassin gielaid ceavzima ja ovdánahttima mihtus. Min bajimus doaimmahusstrategiija speadjalastá dáid hástalusaid ja vejolašvuođaid.  

Danne lea Sámedikki hálddahus válljen váldoulbmila "min váldogiella lea sámegiella".

Buot gielat ovdánahttojit go adnojit iešguđetlágan arenain servvodagas. Sámi gielaid boahtteáigi lea ovttaskas olbmo vejolašvuođa duohken gullat ja atnit giela. Golbma almmolaš giela Norggas leat davvisámegiella, julevsámegiella ja lullisámegiella (Sámelága giellanjuolggadusat). Buot sámi gielat leat áitojuvvon dahje duođalaččat áitojuvvon gielat, ja julev- ja lullisámegielas lea vearrámus dilli. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja norgga láhka addá midjiide sihke rievtti ja geatnegasvuođa dahkat dihtomielalaš válljemiid seailluhan dihte min gielaid (ILO169, ON:a julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra, minoritehtagielaidšiehtadus). Sámedikki hálddahus lea diehttelas giellaarena sámi gielaide, ja mihttu lea ahte eanemus lági mielde olbmot galget šaddat aktiiva giellageavaheaddjit sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.

Sámedikki hálddahus galgá láidesteaddjin sámegiela geavaheamis. Mihttomearri galgá váikkuhit dasa ahte oažžut eanet aktiiva giellageavaheddjiid min hálddahusas. Jus láhčit dili sámegiela oahpahussii ja geavaheapmái de váikkuhit sámi gielaid nannemii, ovdánahttimii ja árvvu loktemii. 

4.3 Birgejupmi

Min vuoruheamit ja dagut leat birgejumi vuođul

Birgejumi/bierggim/bïerkenidh čilgehus:

Birgejumi/bierggim/bïerkenidh sáhttá jorgalit dego nagodit, birget ja hálddašit. Dat gokčá sáni ceavzilvuođa sisdoalu viidábut. Dat čilge sámi eallinvuogi ja kultuvrra dehálaš árvvu ja eallinfilosofiija. Birgejumi sáhttá dulkot eallinláibin, ceavzinnákcan, muttolašvuohtan ja vuohkin movt olbmot ásset dihto guovlluin ja birgejit guovllu luondduriggodagain fysalaš ja sosiála eanadagas. 

Agálašvuođaoaidnu ja luonddu attáldat iežas ođasmahttit lea birgejumi jurdda.

Birgejupmi lea dehálaš vuođđu min árbevirrui heivehit oktii ealáhusaid nugo guolásteami, eanadoalu, boazodoalu, čoaggima, bivddu ja duoji/duodje/duedtie jahkodagaid mielde, ja gierdogeavaekonomiijain. Das lea lagasvuohta luondduresursaávkkástallamii ja luondduresurssaid ja ávdnasiid ođasmahtti geavaheapmái, ja lea máŋgii ceavzilvuođa doahpaga hui lahka. Čujuha ovdamearkka dihte eallinvuohkái mii lea vuođđuduvvon luondduruovttudollui, gos birgejumis lea sáhka das ahte luondu juolluda dan mađe go guhtege dárbbaša vai birge. Ovdamearkka dihte leat min árbevirolaš biebmovuogádagat ja ekovuogádatbálvalusat vuođđuduvvon ceavzilis geavaheami bokte báikkálaš luondduriggodagaide mat leat olámuttos.

Birgejupmi lea oassi mánáid bajásgeassimis, ja lea dehálaš oahpaheamis birgehallat eallimis ja ahtanuššat rávisolmmožin, iešbirgejeaddji olmmožin, deaddu sihke dásseárvui, buori vuoiggalaš juogadeapmái, ja ceavzilis ovdánahttimii. 

Birgejumis lea maid vuoiŋŋalaš dimenšuvdna. Mii dovddastit ja doahttalit ahte mii leat sorjavaččat luonddus ja buot das mii birastahttá min, ja dainna lágiin eat bija iežamet luonddu bajábeallái. Sámi árbevirolaš jurddašeamis sáhttá vuoiŋŋalašvuohta boahtit ovdan iešguđet ládje, ovdamearkka dihte giitalit luondduburiid ovddas, "gavistit" eatnanvuložiidda doalahan dihte buori oktavuođa ja dovddastit ahte badjelmeare luondduávkkástallan ii daga buori. 

Birgejupmi doalaha olbmuid, báikegottiid, eanadagaid, birrasa ja ekovuogádagaid čoahkis. Lea ollislaš jurddašeapmi fuolaheamis ja ovdánahttimis min oktasaš luondduriggodagaid ja árvvuid, maidda mis buohkain lea ovttaskas ja kollektiiva ovddasvástádus.

Manne lea birgejupmi/bierggim/bïerkenidh váldomihttu?

ON ceavzilvuođa mihtuin leat 17 mihttu ceavzilis ovddideapmái mii guoská buot riikkaide gitta 2030 rádjái. Lea mávssolaš almmolaš surggiide, ja fitnodagaide eanas fidnosurggiin. Sámediggi galgá iežas oasi ovddasvástádusas váldit máilmmiviidosaš dagus olahit ceavzilis ovddideami. Olahan dihte dan fertet bargat systemáhtalaččat hástalusaiguin čadnon dálkkádahkii, birrasii, ekonomiijai ja sosiála beliide. Dainna lágiin váldá Sámediggi mielovddasvástádusa dáidda hástalusaide. Geatnegahtti válljemat min hálddahusas ja min politihkalaš doaimma oasis galgá birgejupmái/bierggim/bïerkenidh vuođđun. Dat váikkuha ovdánahttimii mii doahttala dálá dárbbuid iige billis boahttevaš buolvvaid vejolašvuođa sin dárbbuiguin birget.

Sámedikki hálddahus galgá árbevirolaš sámi árvvuid ja jurddahanmálle vuolggasajis bargat ovddidan dihte birgejumi. Sámediggi lea oassin ođđaáigásaš golahanservodagas ja viggá leahkit rollamodealla mii geatnegahtti ja ceavzilis mearrádusaid dahká, vuođđuduvvon jurddašeapmái mii lea birgejumis vuođđuduvvon.

Mii leat ollu sohkabuolvvaid bokte oahppan ipmirdit ja háhkan máhtu dan birra maid ceavzilis hálddašeapmi mearkkaša min guovlluide. Luondu, dálkkádat ja biras mearkkaša olu sámi ealáhusbargui ja ássamii, kultuvrralaš gullevašvuhtii, ja servodateallima joatkimii ja ovdánahttimii. Midjiide lea dehálaš ahte luondduriggodagat Sámis adnojit ja hálddašuvvojit vuogi mielde mii boahttevaš buolvvaide maid boahtá buorrin.

4.4 Samisk samfunnsutvikler

Mii leat sámi servodatovddideami njunnošis

Sámedikkis álbmotválljejuvvon orgánan lea ovddasvástádus ollislaš servodatovddideamis Sámis. Sámi servodatovddideamis lea sáhka oktasaš áŋgiruššamis nannet, ovddidit ja ráhkkanahttit sámi servodaga boahtteáigái. Sámi servodatovddideapmi máilmmiviidosaš perspektiivvas váikkuha stuorit ollislašperspektiivii politihka ovddideamis ja čađaheamis, buoret ovttasbarggu ja čanastumi bokte fágasurggiid ja ossodagaid rastá.

Hálddahus galgá láhčit dili stuorit ollislašperspektiivii politihka ovddideapmái ja čađaheapmái. Ovddidan dihte fágalaš vuođu politihkalaš mearrádusaide ja mearriduvvon politihka čuovvuleapmái galgá dat dáhpáhuvvot buoret ovttasbarggu, ovttastahttima ja čanastumi bokte fágasurggiid rastá. Eaktun dasa lea ahte joatkit bures gulahallat sámi servodagain ja stáhtalaš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin.

Sámi servodat lea olu rievdan dan rájes go Sámediggi álggahuvvui 1989:s, earret eará demografiijas, ealáhuslágiin ja ásahusaidovddideamis. Maŋemus logi jagi lea beroštupmi sámi gillii, dáidagii, kultuvrii ja ealáhusaide sturron nationálalaččat ja riikkaidgaskasaččat oktanaga dainna ahte Sámediggi ain váldá nannoset rolla aktiiva servodatovddideaddjin. Sámediggi lea dahkan máŋggaid strategalaš ovttasbargošiehtadusaid ja huksen fierpmádaga sihke nationálalaččat ja regionálalaččat nannen dihte sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. 

Min politihkkaovddideapmi ja -hálddašeami bokte lea Sámediggi dat eanemus guovddášlaš sámi servodataktevra. Sámedikki politihkalaš vuoruheamit leat máŋgga ládje dego eaktobiddjit sámi servodaga ovddideamis. Leat garra vuordámušat  sámi álbmogis, sámi siviila servodagas ja muđui servodagas ahte Sámedikkis lea ja váldá njunuš rolla sámi servodatovddideamis.

Sámedikki hálddahusas lea ovddasvástádus sámi servodatovddideapmái politihkalaš mearrádusaid ja mihttomeriid mielde. Sámi árbevirolaš máhttu, sámi árvvut, riekteipmárdus ja dološvierut leat vuolggasadjin fágapolitihkalaš árvvoštallamiidda masa hálddahusa vuođđu lea huksejuvvon. 

Perspektiivvas lea lagas čanastupmi hálddahusa bajimus bargui.

4.5 En attraktiv arbeidsplass

Mii leat bivnnuhis bargosadji

Sámediggi galgá leahkit bivnnuhis bargosadji man mihttu lea doalahit ja háhkat mielbargiid rievttes gelbbolašvuođain mat váikkuhit dasa ahte bajimus mihtut ja strategiijat olahuvvojit. Nanu fágalaš ja sosiála oktavuođas šaddá ja bissu buorre bargobiras. Danne lea mihttun doalahit bargiid geat váldet ovddasvástádusa iežaset ja eará bargiid loaktimis. 

Treanddat dego teknologiijaovddideapmi, dálkkádatrievdan, sirddolašvuohta ja boarráset álbmot váikkuha gelbbolašvuođadárbui. Dá leat guovddáš treanddat mat sáhttet nannejuvvot boahttevaš jagiid. 

Oažžut rievttes gelbbolašvuođa lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte bálvalusaide buori kvaliteahta (NAČ:2020/2; Fremtidige kompetansebehov III Læring og kompetanse i alle ledd). Gelbbolašvuođakárten ja -plánen galgá sihkkarastit ahte doaimmas áiggis áigái lea dat gelbbolašvuohta mii dárbbašuvvo olahan dihte min mihtuid.

Bargomokta lea čadnon hálddašandovdui ja áŋgiruššamii. Min luhtte vurdojuvvo ahte mielbargit ieža doaimmahit ovdánahttima ja buoridit gelbbolašvuođaset, ovttagaslaččat ja bargoguimmiiguin ja jođiheddjiiguin ovttas. Sámedikki bargit galget dovdat ahte barget dehálaš barggu sámi- ja eamiálbmotservodahkii. 

Sámedikkis leat mielbargit geat ipmirdit ja áktejit nubbi nuppi, leat nannosat fágalaččat, geain lea buorre rollaipmárdus ja máhttu árbevirolaš sámi árvvuin ja politihkalaš proseassain. Mii vuordit ahte bargiin lea nana geatnegahtti oskkáldasvuohta, ja ahte váikkuhit buori bargodillái ja positiiva beaggimii. Mii leat geabbilis organisašuvdna mas lea áigumuš ja návccat hutkat ja earáhuhttit. Mis galgá gelbbolašvuohta atnit ođđa digitála reaidduid ja proseassaid nu ahte beaktilit sáhttit čoavdit min bargguid. 

Min mihttu lea ahte Sámediggi galgá bargosadji gos mielbargit ihcalassii juogadit máhtu ja čehppodaga, fágasurggiid, ossodagaid ja ovcci iešguđetlágan kántorsajiid rastá. 

Lea Sámedikki siskkáldas ovttasbargguin ja min olgguldas geavaheddjiiguin ahte sáhttit nuppástuhttit strategiija dahkun!