Ohcamat meannuduvvojit dađistaga go bohtet ja ovdal golbma mánu leat gollan.

Ohccit fertejit logget sisa ID-porten bokte.

Ohcanskovvi (gáibida sisaloggema)

Vuoruheamit 2025:s

• Prošeavttat mat buvttihit duođaštuvvon máhtu sámi mánáid birra go leat mánáidsuodjalusa fuolahusas.
• Prošeavttat maiguin buoridit sámi pasieanttaid mielváikkuheami ja geavaheaddjistivrema.
• Prošeavttat mat nannejit sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa.
• Prošeavttat mat sáhtášedje eastadit ja geahpedit iešsorbmemiid, iešsorbmengeahččalemiid ja iežas skáidnemiid meari.
• Prošeavttat mat ovdánahttet buori dearvvašvuođa boazodoalus.
• Prošeavttat mat láhčet deaivvadanbáikkiid sámi vuorasolbmuid várás.
• Prošeavttat fievrredit sámi árbevirolaš máhtu buolvvas bulvii sámi vuorasolbmuid ja nuoraid gaskkas.
• Prošeavttat njulget olmmošlaš váikkuhusaid dáruiduhttimis.

Doarjjaoažžu / Gii sáhttá ohcat

• Organisašuvnnat, fitnodagat ja ásahusat.
• Ovttaskas aktevrrat mat leat čadnon dutkan- ja oahpahusásahusaide.
• Fitnodagat, ásahusat ja organisašuvnnat mat ožžot doarjaga galget leat registrerejuvvon Norgga Ovttadatregistarii.

Meroštallannjuolggadusat

• Sámediggi sáhttá juolludit 100% dohkkehuvvon goluide, eanemusat 500 000 ru.
• Iežas oassi/eaktodáhtolaš barggu ovddas ii mákso, muhto lea oassi ruhtadeames.
• Iežas bargu ii sáhte leat eambbo go 20% dohkkehuvvon goluin. Iežas bargu sáhttá dohkkehuvvot diibmobálkkáin gitta 400 ru rádjái.

Dán ortnega njuolggadusat

1 Doarjjaortnega mihttomearri, vuoruheamit ja ulbmilolahusa eavttut

1.1 Doarjjaortnega mihttomearri

Buorre dearvvašvuohta ja ovttaárvosaš dearvvašvuođa-, fuolahus- ja mánáidsuodjalusbálvalusat.

1.2 Vuoruheamit

• Prošeavttat mat buvttihit duođaštuvvon máhtu sámi mánáid birra go leat mánáidsuodjalusa fuolahusas.
• Prošeavttat maiguin buoridit sámi pasieanttaid mielváikkuheami ja geavaheaddjistivrema.
• Prošeavttat mat nannejit sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa.
• Prošeavttat mat sáhtášedje eastadit ja geahpedit iešsorbmemiid, iešsorbmengeahččalemiid ja iežas skáidnemiid meari.
• Prošeavttat mat ovdánahttet buori dearvvašvuođa boazodoalus.
• Prošeavttat mat láhčet deaivvadanbáikkiid sámi vuorasolbmuid várás.
• Prošeavttat fievrredit sámi árbevirolaš máhtu buolvvas bulvii sámi vuorasolbmuid ja nuoraid gaskkas.
• Prošeavttat njulget olmmošlaš váikkuhusaid dáruiduhttimis.

1.3 Ulbmilolahusa eavttut

• Álggahuvvon doaibmabijuid lohku láhčin várás bálvalusaid sámi pasieanttaide.
• Ásahuvvon vuogádagat sámi geavaheaddjemielváikkuheapmái.
• Duođaštuvvon máhttu mánáid dearvvašvuođa ja eallindilli birra go leat / leat leamaš mánáidsuodjalusa fuolahusas.
• Prošeavttat mat buvttihit buoret bálvalusaid sámi mánáide / geavaheddjiide.
• Doaibmabijuid lohku mat leat álggahuvvon eastadan várás iešsorbmemiid ja iežas skáidnema.
• Dearvvašvuođaovddideaddji doaibmabijut boazodolliid gaskkas.
• Álggahuvvon deaivvadanbáikkit sámi vuorasolbmuide.

2 Ohcama hápmi ja sisdoallu

2.1 Doarjjaoažžu / Gii sáhttá ohcat

• Organisašuvnnat, fitnodagat ja ásahusat.
• Ovttaskas aktevrrat mat leat čadnon dutkan- ja oahpahusásahusaide.
• Fitnodagat, ásahusat ja organisašuvnnat mat ožžot doarjaga galget leat registrerejuvvon Norgga Ovttadatregistarii.

2.2 Ohcanáigemearri

Sámediggeráđđi mearrida ohcanáigemeari.

2.3 Gáibádusat ohcamii

• Ohcan galgá sáddejuvvot Sámedikki doarjjaportála bokte.
• Ohcamat mat eai deavdde ohcaneavttuid dahje leat olggobeale ortnega vuoruhemiid hilgojuvvojit.
• Ohcan galgá leat Sámedikki doarjjaortnega vuoruhemiid siskkobealde.
• Ohcamis galgá leat prošeaktačilgehus mii čilge prošeavtta ulbmila, fágalaš sisdoalu, ulbmiljoavkku, ovdánanplána, bušeahta, ruhtadanplána ja plánejuvvon gárvvistanáigemeari.
• Sus guhte vuolláičállá ohcama, ferte leat fápmudus geatnegahttit fitnodaga/ásahusa.
• Ohcan ferte sáddejuvvon Sámedikki doarjjaportálii ovdalgo prošeakta/doaibma lea álggahuvvon.
• Ohcci lea geatnegahtton addit buot dieđuid mat leat dárbbašlaččat ohcama meannudeapmái.
• Prošeavttat fertejit leat čadnon duktan- ja oahpahusásahussii.

3 Ohcamiid meannudeapmi

3.1 Ohcamiid meannudeapmi

• Ohcamat árvvoštallojuvvojit doarjjaortnega ulbmila ja vuoruhemiid ektui.
• Ohcamat árvvoštallojuvvojit moht guoddevašvuohta lea vuhtiiváldon prošeavttas, leago prošeakta ekonomalaččat realisttalaš, lea go čađahahtti fágalaš árvvoštallama vuođul, lea go fágalaš sisdoalus buorre kvalitehta, lea go prošeakta ehtalaččat dohkálaš, makkár servodatlaš ávkki das lea, ja muđui eará áššáiguoskevaš vuhtiiváldin.
• Sámediggi maid deattuha earenoamážit dásseárvo- ja máŋggabealatvuođaperspektiivva áššemeannudeamis.
• Ii addojuvvo doarjja masterbargguid ja PhD čállimii, iige gielalaš jorgaleapmái.
• Sámedikki doarjja ii sáhte atnot oastit fásta biergasiid.

Meannudeami oktavuođas sáhttá Sámediggi:

• Viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
• Iežas barggu viidodat galgá árvvoštallot dalle go ohcá ja čilgejuvvot ohcamis.
• Váilevaš raporteremat ja gárvvisteami maŋŋoneamit ovddeš doarjjaáššiin sáhttet váikkuhit ohcama meannudeapmái.
• Sámediggi váldá várašumi das ahte prošeavtta ohcansubmi ja viidodat sáhttá muddejuvvot oassin doarjjaruđaid ollislaš rámma árvvoštallamis.

3.2 Biehttaleapmi

Doarjjaohcama sáhttá biehttalit jus:

• Ohcan ii deavdde ortnega juolludaneavttuid, iige čuovo ortnega vuoruhemiid ja/dahje mihttomeari.
• Ohcan ii sáhte vuoruhuvvot Sámedikki ekonomalaš rámmaid siskkobealde.
• Ohcamis váilot dieđut mat gáibiduvvojit.
• Ovddeš juolludusain eai leat eavttut čuvvojuvvon, nappo ahte ohcci ii leat sádden raporttaid dahje ahte lea sádden váilevaš raporttaid.

3.3 Meannudanáigi

• Ohcanvuđot doarjagat galget meannuduvvon golmma mánu sisa dan rájes go ohcan lea joavdan.
• Sámediggi sáhttá jearrat eanet duođaštusaid ja dat sáhttá guhkidit meannudeami.

3.4 Mearrádus ja dohkkeheapmi

• Doarjjaoažžu galgá ovdal go lea gollan 3 vahku doarjjareivve dáhtona rájes dohkkehit doarjjaeavttuid Sámedikki doarjjaportála bokte. Jus Sámediggi ii oaččo eavttuid dohkkeheami, sáhttá doarjja sihkkojuvvot duođi eanet dieđitkeahttá.
• Sus guhte vuolláičállá doarjjaeavttuid, ferte leat fápmudus geatnegahttit fitnodaga/ásahusa.

3.5 Eavttut doarjjaožžui

• Doarjjaoažžu galgá almmuhit ahte Sámediggi lea dorjon prošeavtta/doaibmabiju.
• Seamma prošeakta/doaibmabidju ii sáhte oažžut doarjaga máŋga doarjjaortnega bokte Sámedikkis.
• Váldonjuolggadus lea ahte prošeakta/doaibmabidju masa lea ožžon doarjaga Sámedikkis, ii sáhte oažžut eambbo doarjaga seamma ulbmilii. Sáhttá spiehkastit jus leat erenomáš sivat dasa.
• Doarjja galgá geavahuvvot ulbmila ja eavttuid mielde nu moht dat leat doarjjareivves.
• Rievdadusat guoskevaš prošeavtta dahje doaibmabiju vuođus sáhttá dušše dahkkot go álggos lea čálalaččat dieđihan ja ožžon Sámedikkis čálalaš dohkkeheami.
• Ovttasbargoguoimmit galget dovdat doarjaga eavttuid.
• Váldonjuolggadus lea ahte ohccis ferte mielde iežas oassi juogo ruhtadeami dahke barggu bokte.

3.6 Gárvvistanáigemearri

• Gárvvistanáigemearri lea 2 jagi maŋŋil doarjjareivve beaivádeami.
• Erenoamáš ákkaid vuođul sáhttá doarjjaoažžu čálalaččat ohcat ovtta jagi guhkit áigemeari prošeavtta/doaibmabiju gárvvisteapmái, jus leat erenoamáš ákkat das. Ohcan galgá vuođustuvvot. Sámedikkis lea fápmu árvvoštallat, hilgut dahke bidjat ođđa gáibádusaid gárvvisteapmái.

3.7 Rievdadusat doarjjaeavttuin

• Doarjjavuostáiváldi ii sáhte stuorit rievdadusaid dahkat dan prošeavttas/doaimmas ovdal go dat lea čálalaččat ovddiduvvon ja dohkkehuvvon Sámedikkis. Dohkkehuvvon ruhtadanplána ja investerenplána rievdadusat lohkkojuvvojit álo stuorábuš rievdadussan.

3.8 Máksineavttut

• Go mearrádus lea dohkkehuvvon de sáhttá ohcci bivdit 50 % doarjagis máksojuvvot.
• Go prošeakta lea loahpahuvvon ja Sámediggi lea dohkkehan raporta ja rehketdoalu, de sáhttá loahppadoarjja máksojuvvot.
• Jos ohcci ovdal lea ožžon doarjaga Sámedikkis ja doarjjaoažžu lea rihkkon doarjjaeavttuid, de sáhttá dat dagahit dan ahte máksimat bissehuvvojit dassážiigo eavttuid rihkkun lea nohkan.

4 Meroštallannjuolggadusat, Definišuvnnat ja EEO-njuolggadusat

4.1 Meroštallannjuolggadusat

• Sámediggi sáhttá juolludit 100% dohkkehuvvon goluide, eanemusat 500 000 ru.
• Iežas oassi/eaktodáhtolaš barggu ovddas ii mákso, muhto lea oassi ruhtadeames.
• Iežas bargu ii sáhte leat eambbo go 20% dohkkehuvvon goluin. Iežas bargu sáhttá dohkkehuvvot diibmobálkkáin gitta 400 ru rádjái.

4.2 EEO-njuolggadusat

• Sámedikki doarjjaortnegat fertejit leat EEO-šiehtadusa njuolggadusaid rámmaid siskkobealde stáhta doarjaga ektui. Sámediggái gusket EEO-šiehtadusa mearrádusat seamma láhkai go stáhta- gieldda- ja fylkkahálddašeapmái dan ektui movt almmolaš doarjagat galget juolluduvvot.
• Doarjja sáhttá muhtun áššiin juolluduvvot EEO-šiehtadusa njuolggadusaid vuođul binnánaš doarjagiid birra. Njuolggadusat binnánaš doarjagiid birra čuvvot miessemánu 10. b. 2024 láhkaásahusa nr 761. Dáid njuolggadusaid mielde ii sáhte doarjjaoažžu vuostáiváldit binnánaš doarjaga eanet go oktiibuot 300 000 Euro 3 jagi rehketdoallojagi áigodagas.
• Ovdalgo doarjaga sáhttá máksit ferte doarjjaoažžu duođaštit Sámediggái ahte ii oaččo binnánaš doarjaga eará sajis máksinjagi dahje guovtti ovddit jagiin mat oktiibuot Sámedikki doarjagiin gaskamearálaččat eai leat eanet go 300 000 Euro. Vejolaš ođđa almmolaš doarjjaohcamiid oktavuođas (beroškeahttá gos oažžu doarjaga) lea doarjjaoažžus geatnegasvuohta dieđihit dán doarjaga birra. Dieđihangeasku gusto 3 rehketdoallojagi fálaldatáigemeari rájes.
• ESA sáhttá geatnegahttit maiddái Sámedikki, gáibidit doarjaga ruovttoluotta doarjjaoažžus jos doarjja ii leat addojuvvon njuolggadusaid mielde dahje doarjjaoažžu ii geavat doarjaga dan ulbmilii masa lea addojuvvon.

5 Raporteren ja čuovvuleapmi

5.1 Ulbmilolahusa raporteren

Doarjjaoažžu raportere bohtosiid prošeavtta/doaibmabiju mihttomeari ektui. Buot raporteren galgá dahkkot Sámedikki doarjjaportála bokte.

5.2 Rehketdoalu raporteren

Rehketdoalu raporteren galgá dahkkot Sámedikki doarjjaportála bokte. Prošeaktarehketdoallu ruđaid geavaheamis galgá čájehit ollislaš goluid ja dietnasa. Dasa gullet prošeavtta/ doaibmabiju eará vejolaš doarjagat ja dietnasat. Rehketdollui galgá váldit mielde dušše dakkár goluid ja dietnasiid mat njuolga leat čadnojuvvon prošeavtta/doaibmabiju čađaheapmái. Rehketdoallu galgá leat bardojuvvon nu ahte dan sáhttá buohtastahttit dohkkehuvvon gollomeroštusaiguin. Jus nu ii leat dahkkon de ii sáhte máksit doarjaga. Stuorra spiehkastagaid dohkkehuvvon gollomeroštusa ja rehketdoalu gaskka galgá ákkastallojuvvot. Jos loahpalaš golut prošeavtta/doaibmabiju rehketdoalus leat unnit go dohkkehuvvon gollomeroštus mii boahtá ovdan mearrádusas, de unnida Sámediggi doarjaga vásttolaččat. Rehketdoallu ruhtageavaheamis galgá duođaštuvvot ná:

• Vuollel 100 000 ruvdnosaš doarjaga ruhtageavaheapmi sáhttá duođaštuvvot dohkkehuvvon rehkegiid/guittiid ja báŋkoduođaštusain ahte lea máksojuvvon. Doarjja 100 000 ru rádjai sáhttá duođaštit dohkkehuvvon rehkegiin ja báŋkoduođaštusain ahte dat lea máksojuvvon. Ferte sáddet prošeaktarehketdoalu mas oaidná buot goluid ja sisaboađuid prošeavttas dohkkehuvvon gollomeroštallama ektui. Rehketdoalu galgá ráhkadit guittiid vuođul, ja guittet galget leat nummarastojuvvon ortnegis rehketdoalu vuođul.
• Badjel 100 000 ruvdnosaš doarjagii galgá rehketdoallu mii lea stáhtaautoriserejuvvon dahje registrerejuvvon revisora/rehketdoalli duođaštuvvon.
• Revišuvdnagáibádus ii guoskka ásahusaide maid suohkanrevišuvdna ja Riikarevišuvdna reviderejit.
• Doarjjaoažžu gii leat registrerejuvvon lassiárvodivatregistaris, galgá rehketdoalus čájehit goluid ja dietnasiid lassiárvodivada haga. Dát ii guoskka sidjiide geat leat luvvejuvvon lassiárvodivadis dahje ožžot spiehkastit lassiárvodivada rehkenastimis.

5.3 Bearráigeahččan ja čuovvuleapmi

Sámediggi sáhttá dárkkistit geavahuvvojit go ruđat eavttuid mielde. Sámediggi sáhttá bivdit eanet dieđuid. Dát guoská dieđuide mat galget geavahuvvot statistihkkii ja eará raporteremii.

5.4 Doarjaga ruovttoluotta máksin ja sihkkun

Prošeavtta gárvvisteami oktavuođas galget geavatkeahtes doarjjaruđat máksot ruovttoluotta Sámediggái. Sámediggi gáibidit doarjaga ruovttoluotta máksot jos dat lea máksojuvvon menddo ollu. Sámediggi geassá doarjjalohpádusa ruovttoluotta, dolle doarjaga dahje gáibida ahte doarjja máksojuvvo ruovttoluotta jos:

• Doarjjaoažžu lea rihkkon dieđihangeaskku.
• Doarjjaoažžu lea rihkkon dáid njuolggadusaid mearrádusaid.
• Doarjja ii leat geavahuvvon juolludeami ulbmila mielde lei ja eavttuid mielde mat ledje mearriduvvon doarjjareivves.
• Jos lea gáibiduvvon heaittihit, velggolaš ieš bidjá konkursagáibádusa, dahje leat rahppojuvvon priváhta dahje almmolaš vealgešiehtadallamat doarjjaoažžui dahje doarjjaoažžu lea bissehan máksámušaidis.

Jos doarjjaoažžu dákkár oktavuođain ii mávsse ruovttoluotta, de sáhttá Sámediggi rievtti bokte gáibidit máksojuvvot dan mii lea buorrin. Jos ruđat eai máksojuvvo ruovttoluotta dan áigemeari sisa mii lea biddjojuvvon, de sáhttá gáibidit maŋŋoneami ovddas reanttuid vel lassin, gč. juovlamánu 17. b. 1976 mannosaš lága nr. 100 reanttuid birra maŋŋonan máksima oktavuođas jna.