Ohccit fertejit logget sisa ID-porten bokte.

Ohcanskovvi (gáibida sisaloggema)

Dán ortnega njuolggadusat

1 Stipeandaortnega mihttu ja vuoruheamit

1.1 Doarjjaortnega mihttu

• Studeanttat válljejit váldit alit oahpu sámegielas.

1.2 Vuoruheamit

• Alit oahppu mátta- ja julevsámegielas.
• Alit oahppu nuortalašgielas Oulu universitehtas.
• Alit sámi giellaoahppu márkosámi guovllu studeanttaide.

1.3 Ulbmilolahusa eavttut

• Stipeandaoažžu lea čađahan eksámena juolluduvvon stipeandda vuođul.

2 Ohcama hápmi ja sisdoallu

2.1 Stipeandaoažžu/Gii sáhttá ohcat

• Studeanttat geat leat Norgga álbmotregistaris ja váldet alit oahpu lullisámegielas dahje julevsámegielas Norggas dahje Ruoŧas.
• Studeanttat geat leat Norgga álbmotregistaris ja váldet alit oahpu nuortalašgielas Suomas.
• Márkosámi guovllu studeanttat geat leat Norgga álbmotregistaris ja váldet alit giellaoahpu sámegielas Norgga dahje Ruoŧa allaskuvllain. Márkosámi guovlun definerejuvvojit suohkanat Ballangen, Evenášši, Narvik, Dielddanuorri, Loabák, Hárstták, Målselv, Beardu, Rivttát, Salangen, Kvæfjord, Senja, Lenvik, Andøy, Bø, Hadsel, Suortá, Øksnes, Vågan, Vestvågøy, Flakstad, Moskenes, Værøy ja Røst.
• Studeanttat geat eai leat Norgga álbmotregistaris, geat váldet alit oahpu lullisámegielas dahje julevsámegielas Norggas.

2.2 Ohcanáigemearri

• Sámediggeráđđi mearrida ohcanáigemeari.

2.3 Gáibádusat ohcamii

• Ohcama galgá sáddet Sámedikki doarjjaportálas.
• Ohcamat mat eai ollašuhte ohcaneavttuid, hilgojuvvojit.

2.4 Eavttut ohccái

• Ohcci galgá bidjat ohcama mielde čuovvovaš duođaštusaid:
  • Mii lea oahpuid ja galle oahppočuoggá.
  • Duođaštusa ahte lea máksán lohkanbadjedivada.
  • Ohcci gii ii leat Norgga álbmotregistaris, muhto lea studeanta vuoruhuvvon oahpuin Norgga allaskuvllain ja universitehtain, ferte buktit čuovvovaš duođaštusaid ovdalgo stipeanda sáhttá addojuvvot; pássanummara, iežas báŋkku nama ja čujuhusa, Iban-nummara ja Swift.
  • Stipeanda ii addojuvvo seamma fágii seamma dásis eanet go oktii.
  • Márkosámi guovllu studeanttat galget duođaštit gullevašvuođa juogo orrumiin ovtta dain gielddain dál, dahje ahte leat orron doppe ovdal unnimusat 5 jagi. Čujuhushistorihkka diŋgojuvvo Vearroetáhtas.

3 Ohcamiid meannudeapmi

3.1 Ohcamiid meannudeapmi

• Ohcamat mat eai ollašuhte ohcaneavttuid, hilgojuvvojit.
• Ohcamat meannuduvvojit dađistaga ja golmma mánu sisa dán rájes go ohcan lea joavdan midjiide.
• Sámediggi sáhttá sihtat eanet duođaštusaid dahje gohččut čielggadanságastallamii.
• Jus ovddeš stipeandda ovddas maid lea ožžon váilu duođaštus, de hilgojuvvo ohcan.

3.2 Biehttaleapmi

• Doarjjaohcamuš sáhttá dasa lassin biehttaluvvot jus:
  • Ohcan ii deavdde juolludaneavttuid, vuoruhemiid ja/dahje ortnega ulbmila.
  • Ohcamis váilot gáibiduvvon dieđut.
  • Ovddeš juolludeamit leat geavahuvvon eavttuid vuostá.

3.3 Eavttut stipeandaožžui

• Stipeandaoažžu galgá čađahit eksámena daid oahppočuoggáid ektui maidda stipeanda lea juolluduvvon.
• Eksámen galgá čađahuvvot dan lohkanbajis masa lea ožžon stipeandda.
• Bachelor- dahje masteroahpuid oktavuođas main stipeandaoažžu ii čađat eksámena juohke lohkanbajis, ferte stipeandaoažžu sáddet dieđu goas eksámen čađahuvvo.
• Earenoamáš ákkaid vuođul sáhttá stipeandaoažžu ohcat guhkiduvvon áigemeari čađahit eksámena. Ohcan galgá vuođustuvvot, ja sáddejuvvot ovdal eksámendáhtona mii boahtá ovdan ohcamis.

3.4 Rievdadusat stipeandaeavttuin

• Maŋŋá go stipeanda lea juolluduvvon, de lea stipeandaoažžus alddis geatnegasvuohta dieđihit jus stipeandda eavttut rivdet.

3.5 Máksineavttut

• Stipeanda máksojuvvo ollásit dalle go mearrádus lea dahkkojuvvon.
• Jos ohcci lea ovdal ožžon doarjaga Sámedikkis ja rihkkon stipeanda-/doarjjaeavttuid, de sáhttá dat dagahit ahte máksimat bissehuvvojit dassážiigo eavttut čuvvojuvvojit.

4 Meroštallannjuolggadusat

4.1 Meroštallannjuolggadusat

• Unnimusat 30 oahppočuoggá lohkanbaji nammii: 15 000 ru.
• Gaskal 15 ja 29 oahppočuoggá lohkanbaji nammii: 10 000 ru.
• Gaskal 10 ja 14 oahppočuoggá lohkanbaji nammii: 5 000 ru.
• Juohke giellastudeanta sáhttá eanemusat oažžut 15 000 stipeandan juohke lohkanbajis.

5 Raporteren

5.1 Raporterengáibádusat

• Giđđalohkanbajis čađahuvvon eksámeniid duođaštusa galgá buktit maŋimuštá golggotmánu 6. beaivvi bušeahttajagis.
• Čakčalohkanbajis čađahuvvon eksámeniid duođaštusa galgá buktit maŋimuštá njukčamánu 3. beaivvi čuovvovaš bušeahttajagis.
• Bachelor- dahje masterstudeanttat galget sáddet eksámenduođaštusa go leat válbmen oahpu.

5.2 Bearráigeahččan ja čuovvuleapmi

• Sámediggi sáhttá iskat leago stipeandaoažžu čađahan eksámena ja gáibidit stipeandda ollásit ruovttoluotta máksojuvvot jos eksámen ii leat čađahuvvon.
• Sámediggi sáhttá sihtat eanet dieđuid. Dát guoská dieđuide mat galget geavahuvvot statistihkas ja eará raporteremii.

5.3 Stipeanda ruovttoluotta máksin ja sihkkun

• Sámediggi gáibida ruđa ruovttoluotta máksojuvvot, jos lea ribahan menddo ollu máksit.
• Sámediggi sáhttá geassit stipeandalohpádusa ruovttoluotta dahje gáibidit stipeandda máksojuvvot ruovttoluotta jos:
  • Stipeandaoažžu lea rihkkon dieđihangeaskku.
  • Stipeandaoažžu lea rihkkon dáid njuolggadusaid mearrádusaid.
  • Stipeanda ii leat geavahuvvon juolludusa ulbmila mielde ja eavttuid mielde mat leat doarjjareivves.
• Jos doarjjaoažžu dákkár oktavuođain ii mávsse ruovttoluotta, de sáhttá Sámediggi rievtti bokte gáibidit máksojuvvot dan mii lea buorrin. Jos ruđat eai máksojuvvo ruovttoluotta dan áigemearrái mii lea biddjojuvvon, de sáhttet maŋŋoneami ovddas gáibiduvvot vel reanttut lassin, gč. juovlamánu 17. b. 1976 mannosaš lága nr. 100 reanttuid birra maŋŋonan máksima oktavuođas jna.